Kelpaavatko homot, lesbot ja transihmiset yhteiskunnassa merkittäville paikoille? (juttukommentit)

  • 1 / 10
  • johtajat ja tekijät
  • 6.12.2011 20:48
Noh, onneksi ainakin 3 homo-miesparia.

Ilahdutti myös se, että perussuomalaisten puheenjohtajan, Timo Soinin puolisolla oli suomalaisen homo-miehen suunnittelema puku.

Pitää myös muistaa se tosiasia, etteivät pelkissä johtoasemissa olevat ihmiset suinkaan tee kaikkea sitä, mitä suomalaiset töitä tekevät ihmiset tekevät.
  • 2 / 10
  • Hannu, Tre
  • 6.12.2011 21:23
Tosi vähän homoja ja lesboja. Ne harvat onneksi toivat hieman väriä harmaaseen massaan.
Perussuomalaisten kansanedustajista 2 oli papinpuvussa. Kuvastaa hyvin heidän laukomiaan asiattomuuksia.
Ei olisi pitänyt katsoa. Oli pakko, sillä lupasin pari päivää sitten näillä palstoilla. Paha mieli jäi, siinä kaikki.
  • 3 / 10
  • vaeltaja2006
  • 6.12.2011 21:32
Helsingissä raitiovaunupysäkillä virolaismatkailija ihmetteli äsken, miksi kaupunki on ihan tyhjä. Vain taksit ovat liikkeellä. Todellakin, kaikki katsovat tv:tä.
Saapa nähdä, millaista keskustelua syntyy Jani Toivolan ja kumppaninsa sisääntulosta, kun sillä tavoin käsi kädessä menivät kättelyn jälkeen...
Janin ja Teemun entrée oli todella upea, se kertoi oikeudesta rakastamineen ja oikeudesta olla suomalainen ja ihminen.
Mutta alkuperäiseen asiaan.

Tuppaahan olemaan vähän niin, että mies todistaa täyttävänsä paikkansa käytyään armeijan, ostettuaan (tai mieluummin rakennettuaan) talon, hankittuaan vaimon ja siitettyään jälkikasvua. Noiden ehtojen täyttyminen on yksi osa eräänlaista green cardia tiettyihin piireihin. Nuo miehisyyden todisteet ovat esimerkiksi osana small talkia, kun ollaan muiden miesten kanssa saunaillassa, metsästysharrastuksen parissa tai golfaamassa. Olet ulkopuolinen, jos et voi sanoa saaneesi muijalta lomaa kersojen hoidosta. Tai siitä muijasta.

Ne ovat ne hyvät veljet.

On niitä muunkinlaisia verkostoja ja muunlaisia pääsyvaatimuksia niihin verkostoihin. Sukupuoli, tietty kielitaito, oppiarvo ja monet muutkin asiat voivat olla avaimina sisäpiiriin.

Verkostojen vaatimusten yli kävellään lopultakin aika harvoin. Monet verkostot perustuvat kuitenkin siihen, että sen jäsenillä on jotakin yhteistä pohjaa - oli sillä merkitystä työn tai minkään muunkaan kannalta tai ei.

Pitäisikö glbti-ihmisten oppia paremmin rakentamaan verkostoja ei-heteron suuntautumisen pohjalle? Vaikka tässä on kovasti yritetty ajatella, ettei se suuntautuminen ole kovin merkittävä piirre ihmisen persoonassa. Ehkä kuitenkin tietyst kokemustaustaan liittyvät asiat voisivat ollakin.

EDIT: Jatkan vielä hieman.

Monet yrityselämän yhteydet perustuvat vahvasti henkilökohtaisiin kontakteihin. Joku tuntee jonkun ja tämä taas jonkun. Asioiden hoitoon liittyy henkilökohtainen ulottuvuus. Toisinaan on tilaisuuksia, joihin vaimo otetaan mukaan. Nuo verkostot ovat usein hyvinkin tiiviitä ja ne voivat muotoutua perhetuttuuden asteelle. Asioiden hoitaminen yhteistyökumppanifirman kanssa on monta kertaluokkaa helpompaa, kun asiat voidaan sopia toisen osapuolen kotona saunoessa, samalla kun rouvat viettävät iltaa olohuoneen puolella (ja odottavat pääsyä saunaan) ja lapset leikkivät keskenään.

Kommenttia muokattu: 06.12.2011 klo 22:52
Verkostoja tulee rakentaa ja syntyneistä tulee pitää huolta. Liike-elämässä tietenkin paljon merkitsee keskeisessä asemassa olevien suhtautuminen. Yleistilanne ei Suomessa liene kovin hyvä, toisaalta Suomessa "old boy networkit" eivät ole niin keskeisiä kuin jossain muualla.

HLBT-henkilölle todennäköisesti yrityselämässä asetetaan enemmän suoritevaatimuksia kuin muille. - Tiedän, että se on sellainen, mutta saa aikaan, voi joku esimiestaso todeta sivusuuntaan tai ylös.

Rekrytilanteessa HLBT-päättäjät (jos eivät ole omistajia) lienevät varovaisia, etteivät joudu suosimisesta epäillyiksi.

Joissakin laitoksissa ja yrityksissä Suomessa oli ilmeisiä "homoketjuja" jo homouden rangaistavuuden aikoina, niitä on kuitenkin dokumentoitu vähän.
Tv-lähetyksestä pari asiaa: vieraiden pukeutumista kommentoinut asiantuntija (nimi kateissa, anteeksi) selvisi hienosti. Hänelle jätettiin aikaa kuhunkin kommenttiin yhden lauseen verran, ja niihin lauseisiin hän pystyi kiteyttämään näkemyksensä ja taustatietoa.

Jaakko Selin ei ole enää moneen vuoteen ollut presidentinlinnassa kommentoimassa, mutta hän oli eilen tv-arkiston vieraana. Ensin oli katsottu uusintana vuoden 1968 kättelyt. Lyhyt henkilökuva Selinistä oli yksi itsenäisyyspäivän parhaista herkkupaloista, suosittelen

http://areena.yle.fi/video/1323190147444