>Laki koskee vain sellaisia avoliittoja, jotka ovat kestäneet vähintään viisi vuotta tai joissa on yhteinen lapsi.
Sanokaa minulle yksikin hyvä peruste miksi tällaisessa parisuhteessa elävät eivät ole ymmärtäneet avioitua edes maistraatissa tai rekisteröidä parisuhdettaan, jos eron tai kuoleman jälkeinen taloudellinen turva koetaan niin tärkeäksi?
Homo- ja lesbopareille rekisteröity parisuhde merkitsee pakko-outtaamista. Kun lomakkeeseen merkitään rasti kohtaan: "rekisteröity parisuhde", siinä samalla kerrotaan, että ollaan homoja tai lesboja. Kaikki eivät sitä halua.
Ei aina ole hyviä perusteita.
Itse en ole ns. "saanut aikaiseksi" pyristellessäni näiden kahden vaihtoehdon välillä että olisinko menossa ikään kuin naimisiin vaiko laittamassa eräänlaiseen taloudelliseen sopimukseen nimeä alle.
Aikaansaamattomuutta helpottaa omassa tilanteessa kun luottamusta riittää itsen ja kumppanin lähimpiin perijöihin, vanhempiin, että hirveässä tilanteessa asiat hoituisivat.
Turha laki. Tuntus jotenkin aika kohtuuttomalta sellanen tilanne, et pari vuotta kattelee toisen naamaa avoliitossa ja erossa toinen vie tuhkatkin pesästä.
Aikusta ihmistä ei tarvi elättää ja aikuset osaa tehdä myös valintansa: mennäkö vai jättääkö menemättä. Koska kyse on AVOPUOLISOSTA, molemmat vastaa ite omasta elatuksestaan ja tarvittaessa toisesta pääsee myös eroon ilman pakkoharkinta-aikaa. Meillä on jo laki lasten elatuksesta, jonka mun mielestä pitäs myöskin riittää avopareille.
Tässä ollaan taas sotkemassa avoliitto ja avioliitto. Jos ihmiset haluu avioliiton edut (ja haitat), ne voi mennä naimisiin. Turhaa aikusten ihmisten holhoomista.