Täydennyksenä edelliseen, että tuo "jälkinimi" Nachname on kyllä ihan perinteinen saksankielinen sukunimeä tarkoittava sana, eikä mikään uusi keksintö tähän tarkoitukseen. Saksan kielessä sukunimi voi olla Familienname ('perhe-/sukunimi'), Nachname ('jälkinimi') tai Zuname ('lisänimi').
Ilmeisesti tässä halutaan varmistaa, että homoparit eivät käytä (yhteisestä) sukunimestään tuota "Familienname"-sanaa, koska siinä on sukua tai perhettä tarkoittava osa, ja parisuhteen rekisteröimistä ei haluta missään tapauksessa tulkita sukulaissuhteen tai perhesuhteen muodostamiseksi.
Mutta mitään uudissanaa tähän tarkoitukseen ei siis ole luotu.
Kiitos linkistä. Uuteen lakiin kirjattu vaatimus "sukunimi"-käsitteen rajaamisesta rekisteröidyn parisuhteen osapuolten osalta vain sanaan "Nachname" koskee siis molempien sukunimiä, vaikka he eivät ottaisi yhteistä nimeä.
Haiskahtaa kielifasismilta apartheidin toteuttamistarkoituksessa...
Törkeää. Homoparit eivät siis voi muodostaa perhettä vaan ovat sitten ilmeisesti aina jonkinlainen puolilaillistettu susipari. Entä jos perh...tai siis tähän epämääräiseen parisuhdeyksikköön, tulee lapsi? Eikö sekään ole sukua kenellekään?
Täytyy hieman oikaista uutista, näin paikan päällä asuvana:
Kuten jo on todettu, sana Nachname, ei ole mikään uusi keksintö, vain tätä lakia silmälläpitäen. Esim omassa työpaikassani lukee henkilökortissa kohdat Vorname=etunimi ja Nachname=jälkinimi/takanimi.
Tiedän henkilökohtaisesti tilanteen vain Wienistä(itävallassahan on useita eri valtioita, joissa kaikissa on jossain määrin oma lainsäädäntönsä). Wienissä saa pitää juhlaseremoniat parisuhteen rekisteröimisen yhteydessä.
Laissa „määrätään“, että ns. Stadtamtissa rekisteröimistä ei voi suorittaa, vaan se on suoritettava maistraateissa. Kuitenkin esim. WIenissä kaupungin tilat ovat käytettävissä juhlimiseen ja itse seremoniakin voidaan parin toivomuksesta tehdä hyvin juhlalliseksi.
Laissa on toki paljon korjattavaa. Seno vat myöntäneet kaikki. Mutta on kai tama askel oikeaan suuntaan?
Kiitos valaisevasta kommentista. Uutinen oli tehty "taistelevan" homojärjestön Rechtskommitee Lambdan uutisen mukaan, ja siinä varmaan asiaa kärjistettiiin. Viime viikolla oli uutinen, jossa homojärjestö HOSI Wien kiitteli uutta lakia: hyvä, että laki saadaan - korjaillaan sitä sitten myöhemmin.
Muunmaalaisena hieman huvittaa se, että parisuhdelakiin on pakko saada "huononnuksia", jotta homoparien liitto ei näyttäisi avioliitolta. Näinhän on Suomessakin. Rekisteröidyt puolisot eivät voi ottaa ilmaiseksi toistensa sukunimeä (vai onko lakia huomaamatta muutettu tältä osin). Toisen sukunimen saa vain pulittamalla sukunimen muuttamisesta määrätyt maksut. Heteropuoliso saa sukunimen muutoksen ilmaiseksi.
Perinteiset itävaltalaiset arvot ovat yhtä kaukana täälläpäin käsitetyistä "eurooppalaisista" arvoista kuin esimerkiksi EU:n pyrkivän Turkin arvot. Muun maailman mielipiteet eivät itävaltalaisia hetkauta, nähtiinhän se kun salatun mutta paljastuneen natsimenneisyyden omaava Kurt Waldheim pysyi presidenttinä 1986-1992 vaikka oli muiden Euroopan valtionpäämiesten hylkimä, jonka kanssa ei kaveerattu ollenkaan.