Naisellinen ulkonäkö

  • 1 / 38
  • Bi-Minna
  • 21.1.2005 22:05
Olen miettinyt sellaista, että mitä lesbot ajattelevat pitkistä hiuksista ja meikkaamisesta, sellaisista perinteisesti naisille tyypillisistä jutuista? Ne lesbot jotka tiedän, eivät käytä meikkiä ja kaikilla paitsi yhdellä on lyhyet hiukset. Miksi?
oon lepakko,mutta meikkaan kylla jonkunveran itsekin.
hiuksetkaan ei oo kovin lyhyet.mun gf meikkaa paivittain, eli mulla ei ainakaan oo mitaan niita vastaan..
Niin...lesbojakin on niin monenlaisia. Itse olen ns. perinteisellä tavalla naisellinen nainen ja myös pidän naisellisista naisista. Joillekin (ei siis varmaankaan kaikille) ns. naisellisten piirteiden karsiminen omasta ulkomuodosta voi olla jonkinlainen "kommentti" sitä vastaan, miltä naisten noin yleensä yhteiskunnassa odotetaan näyttävän... tai sitten se on heille vain luonnollinen tapa ilmaista omaa persoonallisuuttaan, ilman sen kummempaa miettimistä...vaikka löytyyhän sitä heteronaisisistakin aika "epänaisellisia" yksilöitä. No jaa...nämä lesbojen ulkonäköön liittyvät asiat ovat sellaisia ikuisuuskysymyksiä.
Mutta lyhyesti sanottuna: kyllä meistä lesboistakin löytyy naisellisia naisia ja sellaisia, jotka nimenomaan hurmaantuvat pitkistä hiuksista ja kauniista ehostuksesta.
  • 4 / 38
  • Atsimuutti
  • 22.1.2005 7:59
Mulla oli pitkät hiukset pennusta lähtien ja äiti letitti tiukalle letille joka aamu että pysyy koko päivän vauhdissa kiinni.Mutta siitä ne on sit lyhentynyt sitä mukaa kun ikää tulee lisää.Meikki ei ole ollut koskaan mun juttu.Joku on joskus oikein meikannut minut ja laittanut ja sanonut että nyt sä oot hieno ja kyllä kelpaa mennä.Mutta olo on ollut kuin sirkuspellellä.Onhan se helppoa ja vaivatonta kun ei tarvi peilin edessä viettää aikaansa.Vaatteet vain niskaan ja menox.Jokaisella on oma tyylinä,jotkuin jaksaa laittautua.
  • 5 / 38
  • JaquelineNatla
  • 23.1.2005 17:54
No minä ainakin kuulun niihin jotka viehättyvät pitkähiuksisista ja sievästi meikatuista lepakoista enemmän kuin miesmäisistä. Eli naisellinen ulkomuodoltaan mutta luonteeltaan saa olla villimpi ja elämäniloinen ja toisaalta järkevä:)

No, miten tämän nyt tiivistäisi. Jos Angelina Jolie tulisi kadulla vastaan niin kosisin heti!*nauraa*

Itsekin olen ulkomuodoltani naisellinen ja pitkähiuksinen ja tykkään siististi laittautua jos jonnekin olen menossa. Sellaista^^
Lesbo olen eikä minulla ole millään muotoa mitään pitkiä hiuksia tai meikkaamista vastaan. Jostain kumman syystä taidan itse viehättyä lyhyistä hiuksista enemmän... Kuitenkin sitä ihastuu persoonaan eikä ulkonäköön (=hiusten pituus sivuseikka), vaikka joskus toki jonkun ulkonäkö saakin huokailemaan. ;D

Itsellä on kyllä lyhyet hiukset, kun jotenkin vain viihdyn niissä, ne on niin helpot jollain tavalla. Mullakin ne on vain lyhentyneet iän myötä. Meikata tykkään itsekin jonkin verran, se piristää kyllä, varsinkin sitten jos on lähdössä jonnekin. Aina ei viitsi tai kiireellä kun aamulla lähtee, niin ei yleensä yksinkertaisesti ehdi.

Mielestäni nainen siis saa olla naisellinen ja näyttää naiselta, enkä itse ole pyrkinyt naiseuttani peittämään (paitsi penskana, kun taisi olla kriisiä omasta kehittyvästä naiseudesta eikä ollut yhtään sinut kroppansa kanssa). Mutta kukin tyylillään, jokaisella on toki oikeus toteuttaa itseään ihan niin kuin haluaa.

Yhteenvetona ehkä se, että minusta on ainakin mukavaa, että naisten kirjo on monivärinen, että joukosta löytyy hyvinkin erilaisia ja erinäköisiä ihmisiä. Erilaisuus rulestaa. :)
Minulla ei ole mitään vastaan, että naisella on pitkät hiukset ja vähän meikkiä. Päinvastoin!

Itse tosin en meikkiä nykyisin käytä ollenkaan, joskus nuorena kun olin olevinani hetero(?) niin ravintolaan mennessä laitoin ripsiin väriä, sekin oli ihan kauhia show, koska nenän toisella puolella olevaan silmään oli tosi vaikeaa tuhria maskaraa;D. Usein jouduin pesemään värit pois ja yrittämään uudelleen. Arkena en silloinkaan käyttänyt mitään väriä.
Kaverit joskus meikkasi minut ja olo oli samanlainen kuin Atsimuutti mainitsi - ihan pellemäinen. Eikä silmiäkään voinut hieroa..

En usko, että mulla ainakaan meikkaamattomuus liittyy mitenkään siihen, että pitäisi olla "lesbonnäköinen" - olen vaan pienestä pitäen inhonnut hameita, pitsejä, en leikkinyt nukeilla, teininä en innostunut meikeistä (vaikka pojista(kin) kylläkin!).
Mutten osaa kyllä mitään koneitakaan korjata ja työnikin on enemmän "naisten hommaa".
Tais mennä jo vähän asian vierestäkin;)
Mut miksi naisten hiustenleikkaus maksaa paljon enemmän kuin miesten?!
Cim: Se ei saisi maksaa enemmän, on siis laitonta ilmoittaa niin. Jos kuitenkin sellaisiin paikkoihin törmäät, niin kannattaa ilmiantaa. Kampaamojen pitäisi hinnoitella palvelunsa ennemmin niin, että pitkien hiusten leikkaus maksaa enemmän kuin lyhyiden. (Ja onhan se ällöttävää ajattelua, että vaan naisilla on pitkät hiukset ja vaan miehillä lyhyet.
  • 10 / 38
  • Eräslepakko
  • 24.1.2005 20:10
Itse pidän lyhyistä hiuksistani, koska ne ovat niin helppohoitoiset. Säännöllinen trimmaus kampaajalla ja aamuisin ei tarvitse muuta kuin pestä. kuivata ja kammata. Meikkejä en taas harrasta siksi, että ihoni ei oikein pidä kemikaaleista. Sellainen sopiva hajusteeton lipolotion sopii vedettömänä ihoni kosteutukseen.
Ja lisäbonarina todettakoon, että tämä säästää tietysti paljon aikaa aamuisin;-)
Ei minulla ole mitään pitkiä hiuksia ja meikkaamista vastaan, mutta sen tunnustan, että kärsivällisyyteni oli joskus koetuksella, kun seurustelin naisen kanssa, jolle hiusten tarkka föönaus ja kasvojen meikkaus oli tärkeää. Minnekään ei koskaan päässyt lähtemään lyhyellä varotusajalla ja retkeilemään ei voinut mennä kun fööni ei toiminut ilman sähköä ja kaikki meikit eivät sopineetkaan reppuun muiden varusteiden kanssa... ;-)
Lepakko siis täälläkin, ja suhteellisen naisellinen. No, ainakin tykkään koruista ja meikkaankin. Onko se sitten hui-hui, en tiedä, mutta ainakin muru tykkää ;) Itse myös aina ajattelin, että tykkään pitkähiuksisista naisista (ja niistäkin, joilla on hulmuavat hameet ja isot korvikset...), mutta niin vain ihastuin tuohon lyhyttukkaiseen ja meikittömään ihanaan yksilöön. Go figure. Elämä on sellaista. Ja kuten täällä joku sanoikin: erilaisuus ja moninaisuus rulestaa!
Bi täällä...

Pitkät hiukset, mut ikinä en jaksa niille tehä mitään. Mä vaan pidän pitkistä hiuksista, itselläni ja muilla. ;)

En meikkaa; en ees omista meikkiä. Toisaalta joskus on tuntunu että voisin ehkä meikatakin, mut oon vaan liian laiska siihen, en välitä niin paljoa ulkonäöstä ja on niin paljon parempiakin asioita mihin laittaa rahansa.
Itselläni myös pitkät hiukset, mutta koen ne erittäin helppoina. Pesun jälkeen ilmakuivatus ja sit vain jättää auki tai laittaa ponnarille. En edes omista kampaa/harjaa, hiukset kun eivät jostain syystä mene takkuun :) Lyhyissä hiuksissa oli enemmän säätöä, mutta sehän riippuu siitä, minkälainen malli kampauksella on.

Mutta kiva kuulla, että sekä meikatut että meikkaamattomat menevät :) Itse en pidä paksuista pakkelikerroksista, mutta pienestä ("näkymättömästä") ehostuksesta kyllä, silloin kun jaksan laittaa. Tulee kiva olo siitä.
mites tää naisellisuus-puhe on kääntynyt vaan tukaksi ja meikiksi... ei kai se vaan sitä ole? kun minä tunnen hyvinkin olevani naisellinen nainen, vaikka tukka onkin lyhyt. joskus sitä laitan, näin talvella tuntuu arkena vähän turhalta, kun pipon alla menee kuitenkin lyttyyn... (inhoon kylmää ;() meikki on kivaa, silleen vähän, mutta en minä ehdi joka päivä tai sitten en viitsi jos tiedän olevani menossa vaikka liikuntaa harrastaan. baariin kyllä yritän vähän ehostautua, en vaan ole siinä kauhean hyvä. ehkä joku kaveri vois opettaa...

mutta silti olen todellakin naisellinen, jätkää ei minusta kauhean helposti saa. ei, vaikka tykkäänkin myös sellasista "poikavaatteista" toisinaan. monenlaisista vaatteista. pitkää mekkoa en päälleni vetäis muuten kuin glammareihin, mutta on hameetkin kivoja. (se vaan vaatii minulta "hyvä vartalo-itsetunto-oloa" että baariin pistän minimekon...) luulen että noin yleensä moni lesbo pitäisi minua enemmän naisellisen näköisenä, mutta heteroyökerhossa katottaisiin varmaan aika poikamaisena. se on tosi hämäävää, koska minulle on tärkeää näyttää kivalta nimenomaan Naisena. onneksi kiltit heteromieskaverit on ainakin sanoneet, että no ihan akkahan sinä olet...:) jos oon jollekin valittanut.

mikä minua sitten naisessa viehättää... (tämä koko höpötys siis on nyt puhtaasti ulkonäöstä), niin monenlainen, mulla ei oikein tunnu olevan mitään kaavaa, ja hyvä niin. ehkä ääripäät harvemmin kääntävät päätä, siis ultranaisellinen/jätkämäinen. mutta siltä väliltä... jos on kivannäkönen, niin sitten on.

haluaisin kysyä muuten (ihan kiinnostuksesta, minä kun seurustelen...), että miten ihmiset, joiden kiinnostus kohdistuu "naisellisiin naisiin", esimerkiksi nyt minut kokisivat? tai siis että pitäisikö sitä olla koko ajan "naisellinen", vai voisiko olla viehättävä myös ihan meikittä ja vaikka reisareissa...?
Minua naisessa viehättää kyllä jonkin verran ulkonäkö mutta enemmän kuitenkin itsevarmuus ja tyyli olla ja käyttäytyä... En iskisi naista joka ei osaa keskustella tai on epäsiistin oloinen... Jos nainen on vielä tervepäinenkin niin sehän tietysti on vain plussaa...

Jonkinlainen kemia siinä aina on oltava, ei sitä kaikkiin edes mielly...
Minusta naisellisuus ei ole vain pitkissä hiuksissa, meikissä tai mekossa vaan tavassa liikkua, katsoa ja puhua. Useimmissa naisissa on eräänlaista pehmeyttä, oli hän sitten poikamainen tai ns. naisellinen. Myös iho on minusta upeeta naisessa...puhdas, pehmeä, tuoksuva iho.

Pysyn kaukana naisista jotka esittää kovista, tai yrittävät olla kovin "jätkämäisiä". "Jätkämäisyys" on minusta ok., jos se tulee luonnostaan, teeskentelemättä.
jos uppoutuu lepakkopiireihin mukaan, saattaa hiukset alkaa pikkuhiljaa lähteä päästä, kirjaimellisesti siis.
jossain vaiheessa minulla oli kovin tyttömäinen kausi, ostin hameita ja olin ihan onnessani (olin koko ikäni vihannut hameita ja mekkoja). yhtäkkiä minulle kelpaa vaan housut ja olen miettinyt että pitäisikö pian leikata hiukset pois.
se vaan tulee!
onkohan jotain joukkovaikutusta tai en tiedä :D
kivoja kommentteja viimesimmät, samaa mieltä olen. olemus, ja just tuo pehmeys... voi ihanuus. (kun hirveän hoikkakin nainen on niin sellanen, pehmonen.) joskus muistan kun joutui ihan vahingossa tosi lähelle täysin muutoin epäkiinnostavaa opiskelukaveria, mutta se oli niin pehmeä ja hyväntuoksunen että tuli outo olo...:)
Pitkät hiukset on helppohoitoisemmat. Avovaimoilla on lyhyet. Parturissa käy sen takia noin kolme kertaa sinä aikana kun minä käyn kerran. Aamulla kuluu muotovaahtoa ja geeliä ja sit se trimmailee niitä peilin edessä vaik kuinka kauan.

Ehostus on kivemman näköinen kun varsinainen meikki. Musta hyvin hyvin harvoin meikki joka näkyy, elikkä kun ollaan "meikatun näköisiä", näyttää hyvältä.
"31.01.2005, 21:41 Minua naisessa viehättää kyllä jonkin verran ulkonäkö mutta enemmän kuitenkin itsevarmuus ja tyyli olla ja käyttäytyä... En iskisi naista joka ei osaa keskustella"

Tuossa vaiheessa ajattelin kysyä: mennäänks naimisiin?

"tai on epäsiistin oloinen... Jos nainen on vielä tervepäinenkin niin sehän tietysti on vain plussaa... "

... mutta tämän luettuani sanonkin: unohda koko juttu!
Minulla on pitkät hiukset, mutta lähinnä vaan sen takia että vaan satun pitämään pitkistä hiuksista. En jotenkin osaa yhdistää pitkiä hiuksia naisellisuuteen, saattaa kuulostaa oudolta, mutta niin se vaan minun pienessä päässäni menee. :)

Tykkään kyllä laittaa itseäni ja olla naisellinen, eihän siinä mitään pahaa ole. Tosin hameita tulee harvemmin käytettyä. Meikkiä laitan silloin kun olen menossa baariin tms.

Loppujen lopuksi on niin monta tapaa julistaa omaa naiseuttaan ja ne kaikki ovat yhtä oikeita. Itse olen naisellinen nainen ja ylpeä siitä! Toki siitä, että on naisellinen saa välillä kärsiä. Usein luullaan heteroksi ja jotkut katsovat naistenbileissä nenänvarttaan pitkin, mutta se täytyy vaan kestää.
Alkuperäiseen viestiin vastaten, tämä lesbo kyllä meikkaa... Mutta hiukset ovat käytännöllisyys syistä lyhyet kun ovat luonnonkiharat ja niitä on vaikea pitää pitkinä...
Tulipa tuossa mieleen kun tätä ulkonäköasiaa tässä lueskelin... Eräs ex tyttöystäväni oli jyrkästi sitä mieltä että kunnon lesbo ei meikkaa (!?!) ja kun laitoin lyhyehköihin hiuksiini mukavan pehmennyksen ja kun satuin raflassa pitämään vielä käsi(olka) laukkua niin saipa siitä sitten kuulla :( Hänellä oli tietty näkemys "oikeista" lesboista ja siihen näkemykseen yritti minutkin kiilata. Kai se oli sitten siitä kiinni että "mitähän ne kaverit tuumaa jos ja kun hän seurustelee naisen kanssa joka ei näitä hänen kriteerien mukaan "kunnon lesbolta". Voi kun ahdasta ajattelua, kääk!. Mutta onneksi tuo on menneisyyttä. Ja mitä tämä hänen ulkoinen "oikea lesbous olikaan", sisälsi kait kliseisiä ruutupaitoja, puvunliivejä jne.... Joitain kyllä pukee hyvin, mutta itseäni alkoi pännimään tuolainen karsinaan laittaminen.

Itselläni on lyhyet hiukset ja joskus meikkaan hieman kun sille päälle sattuu. Minun ei tarvitse korostaa lebsouttani ulkoisesti. Pidän kyllä mieluummmin rennoista käyttövaatteista, reisitaskuhoususta (kuinka paljon tavaraa niihin saa mahtumaan, hyvät työhousut!) ja urheilullisista vaatteista. Kaapistani kyllä löytyy myös muutama mekko ja vaatetta fiiliksen ja tilanteen mukaan. Hiukset lyhyet mukavuuden ja urheiluharrastusten vuoksi.

Pitkat vai lyhyet hiukset, meikkiä vai ei, ei sillä väliä. Pilke silmässä ja "se jokin" joka tulee sisältäpäin, saa mut syttymään.

Aurinkoa ja kevättä kaikille!
Hmm...hassu juttu tämä hius-/meikkipolemiikki, olen sitä itsekin justiinsa mietiskellyt kaapistatulon yhteydessä. Bi olen siis, täytyy antaa ukkoparoille edes teoreettinen mahdollisuus (jos tämä provosoi jotakuta niin antakaa palaa, olen hieman ymmälläni vielä tämän koko jutun kanssa). Eli samalla kun on identiteetti selkeytynyt ovat hiukset lähteneet kasvamaan pituutta, hulmuava palmikko on tavoitteena!;) Meikkiä on tullut hyvin maltillisesti käytettyä jo kauan, kaikkihan alkoi niinä kultaisina yläasteaikoina... Ja nyt siis tiedän haluavani naisen joka näyttää naiselta, vaikka persoona saakin luvan olla se valloittaja.:)
Mutta niin, mikä ihmeen juttu tämä "tosilesbon look" tosiaan on? Ulkonäöllä ei varsinaisesti ole mitään tekemistä naiseuden kanssa, mutta itse ainakin haluaisin välittää ulkonäölläni ylpeyteni naisena olemisesta. Ja vielä näkökulma tasa-arvokysymykseen (ei ole nyt tarkoitus seivästää ketään, sisters): eikö lesbon pitäisi ulkonäössään tuoda esille pikemmin erojaan vastakkaiseen sukupuoleen eikä pyrkiä mahdollisimman miehiseen ulkonäköön? Julmasti ajateltuna tulee mieleen se että mies korvautuu miehennäköisellä naisella. Ignoraan tässä nyt kaikki loistavat käytännön syyt kuten ajansäästöt aamulla ja luonnonkiharat - ovat muuten tämänkin tytön ongelma, hirvittää jo se tulevien takkujen määrä...
Kaksi asiaa; minä en ole kenenkään sisko ja olipahan lattea käsitys naiseudesta. Jos naiseus on todella sitä, että letti hulmuaa, varmaan pitää muistaa myös siveysvyö ja nilkat peittävä hame...? Naisellisuus on jotain, joka tulee sisältäpäin, se on ihmisestä huokuvaa energiaa. Ei se siitä laimene, vaikka hiukset lähtisivät kokonaan ja viihtyisi reisitaskuhousuissa.
Hyvä Sagittara, tarkoitus ei toki ollut taantua pre-Jane Austen -tyyppisen naiskuvan ihannointiin, keskitypä pikemmin siihen toiseen kappaleeseen (plus ensimmäisen loppukanettiin) - ensimmäinen oli kind of prologi ja vastaus lähinnä keskustelun aloittajalle tarkoituksenaan kai sanoa että ulkonäön ei kainnata/saa antaa pettää...
Jokainen tuntee itse naisellisuutensa sekä sen lähteen parhaiten, sitä tulisi kunnioittaa. Ihan vain tarkennuksen vuoksi: Naiseutta ei mitata millään mittareilla - mitä nyt britneyt ja zetajonesit toimivat mukavana maamerkkinä - joten heterot ja lesbot seisovat mielestäni aivan samalla linjalla. Kritisoin lähinnä naisten iänikuisesta roolivankilastaan murtautumista aseenaan miesten matkiminen ja miehistyminen (joka toivottavasti alkaa olla jo historiaa). Tämä ketään syyttämättä motiiveja ja taustoja tietämättä.
Ookkei, nyt selvisi. Hidas hämäläinen puikoissa... ;-)

Kutsuisin naisten miehistymistä mieluummin äijämäisyydeksi, koska se kuvaaa ilmiötä hiukan paremmin, ehkä. Sikälimikäli kyseessä on nyt se stereotyyppinen rekkalepakko möreine äänineen ja korostetun rohnakkaine käytöksineen. :-)

Naisellisuutta ihmisestä ei saa kitkettyä kuitenkaan vaatepartta tai kampausta vaihtamalla, jos se on ihmisessä, se on. Vaikka säkkiin pukeutuisi. Siinä mielessä korostetun naisellinen ulkonäkö on minun silmissäni samanlaista itsepakoilua kuin äijämäisyyskin; pukeudutaan ikäänkuin huutomerkiksi muille ihmisille.

Niinpä pidän naisistani (ja miehistäni) luonnontilaisina, ilman ylimääräistä yrittämistä.
Aamen. ;)

Olen muuten just homokaverini (ainut tuntemani ei-hetero) kanssa todenneet että homoutta/heteroutta on naisista ihan oikeasti vaikeampi sanoa kuin miekkosista, onko tuttu tunne kenellekään? (vai onko vain alkukankeutta?:)
minoon siitä naisellisuudesta jo niin meuhkannut, että en nyt taas jaksa.. sagittaran kanssa aika paljon samaa mieltä.

siispä vastaankin tuohon, että minusta taas homomiestä on todella vaikea "bongata", lienee harjoituksen puutetta. en kyllä sanoisi että lesbotutkanikaan on huippukunnossa, mutta jotenkin se on ehkä (minun) naisesta hitusen helpompi aistia...?
Mulla on ollut pitkät hiukset lapsesta asti, eikä mulla ole mitään aikomusta luopua niistä. Olen niin tottunut niihin, että tuntisin varmasti oloni oudoksi lyhyissä hiuksissa, pitkät hiukset ovat osa persoonallisuuttani. Lisäksi ne ovat mielestäni kauneinta ulkonäössäni.

Arkena en jaksa meikata. Olen liian aamu-uninen ja mukavuudenhaluinen, että jaksaisin repiä itseni aamulla puolta tuntia aikaisemmin ylös tehdäkseni kunnon meikin töihin. Mutta jos lähden baariin/juhliin, silloin on kiva vähän tälläytyä.

Loppupeleissä ulkonäöllä ei ole merkitystä, mutta helpoimmin minut sytyttävät just sellaiset pitkätukkaiset perinteisen naiselliset naiset. Kuitenkin tykkään myös luonnollisuudesta, että mieluummin ilman meikkiä kuin hirveän pakkelikerroksen kanssa.
Minulla ainakin hiusten pituus on vaihdellut ihan lyhyistä puolipitkiin useampaan otteeseen. Hiusten pituus ei minun kohdallani liity mitenkää seksuaalisuuteen, eikä naisellisuuteen (kumpaankaan mitään vaikutusta/merkitystä, olen lesbo ja välillä naisellinen välillä maskuliininen, useinmiten jotain siltä väliltä) vaan ihan niin kuin heteroillakin, sitä vaan on ollut hakusessa että minkälaisissa hiuksissa sitä oikeen parhaiten viihtyy. Tällä hetkellä viihdyn aika lyhyissä hiuksissa.

Yleisesti ottaen kyllä (ainakin kaveripiirin juttujen perusteella) uskon itse, että ne lyhyet hiukset on jonkinmoinen 'tavaramerkki' lesbojen keskuudessa, osa näitä toisten lepakoiden 'bongauskriteerejä'..

Meikkaamisessa taitaa olla aika lailla sama juttu. Itse olen aika laiska käyttämään meikkiä, arkena jos haluan näyttää 'paremmalta' käytän hitusen ehostusta (en kuitenkaan lipstick-lesbian-tyyliin) ja jos johonkin lähden bilettämään niin ehdottomasti naamalle pitää jotain tehdä. :)

Nämä eivät kyllä vastanneet tuohon Bi-Minnan kysymykseen MIKSI monet lesbot eivät käytä meikkiä ja pitävät lyhyitä hiuksia.. Heterot ehkä ylläpitävät enemmän sitä miesten tuntemaa käsitystä naisellisesta ulkomuodosta, meikillä ja pitkillä hiuksilla, kun taas lesbot tietävät miltä nainen näyttää ilmankin näitä kriteerejä ja se naisellisuus löytyy kaikesta muustakin kun noista ulkoisista jutuista. Sitä on jotenkin päästy niiden seikkojen yli.. keskitytään pitemminkin lähinnä siistiin ulkonäköön ja siihen, missä itse viihdytään parhaiten, kuin siihen mitä meidän jonkun median mukaan 'pitäisi' näyttää.. Mutta ei se kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö lesbot pitäisi pitkistä hiuksista tai meikkaamisesta. Jossei itsellään, niin kyllä sitä kuitenkin mielellään katselee niitä(kin), joilla on pitkät hiukset ja meikkiä.

Jos lesbon mielestä joku nainen on kaunis, se nainen on varmasti kaunis meikissä tai ilman ja minkälaisissa hiuksissa tahansa. ;-}
Olen lepakko ja mielipiteet "naisellisuudestani" menee noin 50/50, siis hetskujen mielestä (siis olenko mies vai nainen).
Tätäpä olen ihmetelly pienen ikäni. Hiusten pituus ei tunnu ratkaisevan, enkä siitä ole stressiä saanut.
En pukeudu hameisiin enkä meikkaa.
Tunnen olevani nainen. Kun kultani sanoo minua maailman kauneimmaksi naiseksi, voinko siis valittaa :).
Suvaitaan ihmiset kaikennäköisiä, kokoisia, oloisia.
Minulla oli vähän aikaa joskus lyhyet hiukset mutta en viihtynyt niissä. Se ei vain ole minua. Hiukset ovat siis pitkät ja meikkaan päivittäin. Hameita en pidä vapaa-ehtoisesti missään julkisella paikalla, koska vaikka olen muuten feminiininen, niin hame päällä olo on kuin jollakin tyrkyllä olevalla heterolla, tai sitten se tuntuu muuten vaan huonolta dragilta. Tyylini on aika klassinen ja välttelen myös huppareita.

Luulin pitkään pitäväni enemmän feminiinisistä naisista, mutta olen huomannut olleeni väärässä. Menin siinä virran mukana, koska kaikki ympärilläni ovat aina pitäneet sellaisista enemmän. Ovat tietysti kauniita katsella, mutta minä en ole koskaan halunnut heistä ketään. Toimivat suhteet ovat olleet selvästi itseäni maskuliinisemmalta näyttävien naisten kanssa. Haluan olla itse suhteessa ainoa femme ja nauttia siitä. Lisäksi toisen naisellisen naisen seurassa iskee helposti kateus, harmillinen asia jolle en voi oikein mitään. Olen jonkin verran kiinnostunut butch/femme-rooleista mutta enpä ole tavannut tosielämässä ketään toista jota ne enää kiinnostaisivat yhtään. Olisi kiva löytää joskus vielä jostain oma butch. Taidan olla syntynyt väärällä vuosikymmenellä.
Niin ja tunnistetaanko minut lesboksi, niin siinä ja siinä. Heterot ei tajua ikinä mitään. Miehet tulee iskemään ja ihmettelevät sitten suuresti, että ethän sä näytä miltään "miestenvihaajalta". Just joo...
Lesbotutuilta taas olen kuullut, että toisten mielestä ei voi olla varma, toisten mielestä taas olen aika hyvin tunnistettava. Eivät tosin osaa selittää mistä se tunnistettavuus tulee. Itselläni on heikohko homotutka eli tunnistan vain selvimmät tapaukset. Minua pitää tulla suurin piirtein koputtamaan olkapäälle että huomaan mitään.
Karina77 kirjoitti: "Olen jonkin verran kiinnostunut butch/femme-rooleista mutta enpä ole tavannut tosielämässä ketään toista jota ne enää kiinnostaisivat yhtään. ... Taidan olla syntynyt väärällä vuosikymmenellä."

Itse olen ajatellut juuri noin! Tosin olen jo löytänyt oman butchini... =)

Luulen, että meidäntyyppisiä naisia on aika vähän nykypäivänä... Enkä minäkään mikään "superfemme" ole (en paljon meikkaa enkä käytä hametta), mutta ihan tavisheteron näköinen kuitenkin.

Nykypäivänä butchit ja femmet ovat erityylisiä kuin silloin -50-60 -lukujen femme/butch -roolien kukoistuskausina, koska valtaväestönkin muoti ja sukupuoliroolit muuttuvat yhä androgyynisempään suuntaan. Ja varmaankin myös feminismiliike vaikutti osaltaan tähän lepakkojenkin androgyynistymiseen.
Lepakkonaisia taitaa todellakin olla joka lähtöön..olen tässä itsekin miettinyt kuluneen vuoden aikana kaikenlaista naiseudesta ja naisellisuudesta kaapistatulon vuoksi.
Itselläni on sama ongelma kuin Karinalla eli minkäänlaista tutkaa en omista ja olalle täytyy koputtaa, että tajuan. Olalle koputtajia on kuitenkin ollut vähän kun en taida olla ns. selvätapaus. Näytän siis ihan tavis heterolta. Hiukset on aika lyhyet, mutta yritän ne joka aamu vääntää jonkinlaiseen muotoon (pitkät hiukset oli helpommat) ja vähän meikkiä tulee käytettyä päivittäin töissä ja koulussa, mutta ilmankin osaan elää. Vaatetus on aika bisneslinjaa, suoria housuja, kauluspaitoja ja korkkareita. Yhtään hametta ei kuitenkaan kaapista löydy.
Täytyy kai kehittää jokin salainen kädenpristus, jotta toisen tunnistas täällä pohjoisemmassakin missä lepakkotiheys taitaa olla pienempi kuin pääkaupunkiseudulla..huokaus