Taas sataa. Maalla olin jo aistivinani syksyn merkkejä, pietaryrtin ja viljapeltojen koulun alkua enteilevää kirpeää tuoksua.
Tapasin pitkästä aikaa erään pitkäaikaisen ystäväni. Huomasin, että meitä ei nykyään yhdistä oikeastaan mikään. Takana ovat yhteiset levottomat opiskeluajat ja tiemme ovat erkaantuneet monin tavoin. Tunsin itseni tapaamisen jälkeen kovin yksinäiseksi.
Mihin suuntaan olen menossa?