ranneliike.net - Homokansan yhdistävä tekijä
Tunnus    Salasana    
  


Palveluoppaassa mukana
Pieni Taivas Cleaning
Pääkaupunkiseudun alueella toimiva kotisiivouspalveluita tarjoava yritys.
yhteiskunta ja politiikka terveys ja tutkimus urheilu viihde ja kulttuuri pride vapaalla yleiset sattumat näkökulmat HLBTI-historiaa ihmisiä ja ilmiöitä tapahtumaraportit
ilmiöitä homoseksuaalisuuden ympärillä vino aivopuolisko internet ja seksuaalivähemmistöt homoseksuaalisuus ja uskonto pride ja vapautusliike pride-kalenteri tuki- ja neuvontapalvelu homoFAQ seksuaalisuus ja sukupuoli perheet kaappi linkit kaikki artikkelit

Yhteiskuntaluokka vaikuttaa jopa puolison valintaan

vaeltaja2006 • 25.03.2017 17:31 • 22 kommenttia. IHMISIÄ JA ILMIÖITÄ

Tohtori Tuula Juvonen viimeisimmän kirjansa julkistustilaisuudessa 2015.
Yhteiskuntaluokka määrää aika paljon, millaisen aviopuolison valitset. Harvoin valitaan puoliso toisesta yhteiskuntaluokasta. Asia on jälleen ajankohtainen. Helsingin Sanomissa haastateltiin tutkija Tuula Juvosta, jonka puoliso on tehdastyöläinen.

Yhteiskuntaluokista alettiin keskustella runsaammin vuonnna 2007, kun Katriina Järvinen ja Laura Kolbe julkaisivat kirjan Luokkaretkellä hyvinvointiyhteiskunnassa (2007). Ruotsissa on käyty keskustelua luokista jo aikaisemmin, ja siellä sana ”luokkaretki” (klassresa) on tarkoittanut työväenluokasta lähtöisin olevan sosiaalista nousua kohti keskiluokkaa. Suomessa on ollut vaikeampi puhua omasta luokkataustata kuin Ruotsissa.

2000-luvulla luokkaerot ovat yhä totta vaikka ne ovat peitellymmin esillä. Lääkärien lapsista tulee hyvin usein lääkäreitä ja juristien lapsista juristeja. Katriina Järvinen kertoo hyvin elävästi, miten hän kohtasi luokkaerot. Hän itse oli työväenluokasta mutta tuli opiskelemaan Helsinkiin. Hän tutustui porvariston hillittyyn charmiin vappuna, kun hän liittyi iloiseen seurueeseen. Yksi tyttö pyysi käymään hänen kotonaan Fredalla tervehtimässä vanhempiaan. Jugend-asunnon sali oli täynnä hillitysti pukeutunutta väkeä kilistelemässä laseja ja nyökyttelemässä toisilleen. Puheensorinasta kuului lauseita ”väitöskirja”, ”virka”, ”Meidän Timo aloitti kauppakorkeassa”.

Katriina Järvisen yhteenveto kirjassa oli, että ns. ylemmät yhteiskuntaluokat ovat erittäin tarkkoja käyttäytymisestä, puhetavoista ja pukeutumisesta. Englannin kaltaisessa luokkayhteiskunnassa nuorella ihmisellä ei ole edes valinnanvaraa. Jo lapsesta asti hänelle on valmiiksi suunniteltu koulutuspaketti, asuinpaikka, harrastukset, jopa ryhmä, josta pitää valita puoliso. Taustaltaan työväenluokkainen ihminen ei lapsuudessaan näe eikä omaksu samaa tyylitietoisuutta. Hänellä ei ole samaa velvoittavaa sukutaustaa, joten tavallaan elämä onkin helpompaa ja voi elää elämää omalla tavallaan, tosin rahallisesti niukemmin.

Yhteiskuntaluokkien käsite on jonkin verran hämärtynyt siitä, mitä se oli 1900-luvun alussa. Tohtori Mari Käyhkö Itä-Suomen yliopistosta on tutkinut yhteiskuntaluokkia ja liikkumista yli luokkarajojen ja sanoo, että tasa-arvo on myytti. Yritetään sanoa, että ihmisen menestys riippuu ihmisestä itsestään, vaikka tosiasiat osoittavat, että monet elämänvaiheet riippuivat siitä, mihin luokkaan ihminen on syntynyt.

Ihmisen sosiaalinen asema halutaan usein pitää piilossa, vaikka se näkyykin ulospäin. Sen näkee siitä, millainen auto, miten pukeutuu, missä ja miten asuu. Sosiaalinen asema vaikuttaa rakkauteen. Puolisoksi valitaan mielellään samanlaisessa sosiaalisessa asemassa oleva. Helpoimmmin tutustutaan samoissa piireissä liikkuviin. Viime vuosina ylemmissä yhteiskuntaluokissa naiset ovat nousseet koulutetuimpien joukkoon. Helsingin yliopistossa 70% opiskelijoista on naisia. Kelpaavatko paremmin koulutetuille naisille vähemmän koulutetut ja heikommassa sosiaalisessa asemassa olevat miehet? Huhuja on kuultu, että esim. poliisit ja palomiehet alkavat jo kelvata. Ongelmia yhteiselämään voivat aiheuttaa esim. tuloerot.


Millaisiin ihmisiin törmätään homopiireissä?

Monelle homo- ja lesboravintolassa käyneelle syntyy mielikuva siitä, että siellä voi tavata hyvin erilaisia ihmisiä. Sinne tiivistyvät kaikkien yhteiskuntaluokkien homot ja lesbot. Sama ilmiö on aikoinaan ollut homojen ulkotapaamispaikoilla. Asiaan varmaan löytyy myös tutkimustietoa eri maista.

Entä elämänkumppanin valinta? Kun rakkaus syttyy, sitä on vaikea selittää. Jokin asia toisessa ihmisessä kiehtoo. Rakastumista on selitetty jonkinlaisena leimautumisena. Jokin ominaisuus käynnistää rakastumisen: silmät, puhetapa, hymyily, kävelytyyli. Usein rakastuminen tuntuu olevan vähittäistä ja sitä edeltää seksuaalinen kokeilu, jossa myös nähdään kumppania ”pintaa syvemmältä”: ihanat reidet, vatsa, lihakset, selkä, peppu, jne. Jokin niistä tenhoaa.

Seurustelun alkuvaiheessa monet yrittävät kartoittaa uutta kumppania. Mitä hän tekee, mitä harrastaa, mitä lukee, missä asuu, miten pukeutuu, onko siisti. Joillekin kelpaa vain riittävän koulutettu akateeminen kumppani, toisille työläiseltä vaikuttava. On tärkeä vertailla. Yhteiskunnassa puhutaan ”paremmin kouluteutuista”, erona ”huonommin koulutettuihin”. Sillä ei ole yhteyttä älykkyyteen tai fiksuuteen, mutta voi olla yhteys sosiaaliseen taustaan.

Kun kadulla katsoo nuoria homomiespariskuntia, hyvin usein he ovat erittäin ”samantyyppisiä”. Joskus on sanottu, että tällainen homomies etsii itsensä kaltaista kumppania. ”Karhumiehen” puoliso on useimmiten ”karhumies”. Lesbopariskunnissa on ulkoisesti paljon enemmän eroja, mutta luultavasti heilläkin koulutustaustoilla on merkitystä. Toiset ovat sitä mieltä, että on hienoa löytää kumppanikseen aivan erilainen ihminen. Toisen ihmisen kautta voi oppia uusia asioita ja näkökulmia maailmaan. Ehkä sen takia joillakin iäkkäämmillä on nuori kumppani.


Tohtori tapasi tehdastyöläisen

Viime viikolla uutisoitiin Helsingin Sanomissa siitä, miten yliopistopiireissä valitaan puoliso. ”Puolison valitseminen omasta säädystä ja elinpiiristä on tuhansia vuosia vanha tapa”, sanoo Helsingin yliopiston sosiologian emerita professori Riitta Jallinoja. Yliopisto on markkinapaikka, jossa arvoiltaan samanlaiset ihmiset löytävät toisensa.

Toissa vuonna on tehty tutkimus, jossa todettiin, että vain joka kymmenennessä avioliitossa puolisot kuuluvat hyvin erilaiseen yhteiskuntaluokkaan. Hyvin koulutettujen seula on tarkempi. Puolisolla on oltava sama koulutustaso. Tosin yliopiston käyneelle kelpaa myös ammattikorkean käynyt.

Kaksi hyvin erilaista ihmistä löysi toisensa, kun Tampereen yliopiston naistutkimuksen dosentti ja akatemiatutkija Tuula Juvonen ja hänen naisystävänsä Ritva Pyrhönen esittäytyivät ystäville. Ritva on työskennellyt pääasiassa tehtaassa ja ollut vuosia pääluottamusmiehenä. Hän meni kansakoulusta ammattikouluun keittäjälinjalle. Hän on ollut naimisissa vuoteen 2009 saakka, ja lapsia on kolme.

Juvonen kertoo Helsingin Sanomien haastattelussa, että ”koulutuserot kävivät heti ilmi, mutta samalla kävi ilmi myös se, että Ritva oli fiksu, ilmaisi itseään vivahteikkaasti ja oli lukenut paljon”.

Tehdasduunarin ja tohtorin suhde ei ole herättänyt akateemisissa piireissä mitään polemiikkia. Pyrhönen on sanavalmis, ja hän sanoo nauttineensa illanvietoista uusien ystävien kanssa. Hän on kuitenkin huomannut, että monet akateemiset puhuvat täysin teoreettisella tavalla sellaisestakin arkisesta asiasta kuin ruoka tai sote-uudistus.

Kun on akateeminen puoliso, alkaa itsekin miettiä asioita erilaisista näkökulmista, mutta samalla akateemiselle puolisolle on voinut opettaa käytännön taitoja, sanoo Pyrhönen. Hän on nyt käynyt iltakoulua ja valmistautuu ylioppilaskirjoituksiin.


www.hs.fi


Lady Chatterleyn rakastaja

Samantyyppistä problematiikkaa on juuri tv:ssä nähdyssä elokuvassa "Lady Chatterleyn rakastaja". Elokuva on Ylen Areenassa.

areena.yle.fi


Tässä kohtauksessa Lady Chatterley ymmärtää, että rakkaus ylittää yhteiskuntaluokkien rajat



Jaa Facebookissa
 

 

Lukijoiden kommentit (kommentit ovat kirjoittajiensa mielipiteitä)
Kiinnostava kirjoitus kiinnostavasta aiheesta. Vain muutama kommentti. Artikkelin mukaan koulutuksella ei ole yhteyttä älykkyyteen. En tiedä onko tämä artikkelin kirjoittajan vai jonkun artikkelissa mainitun tutkijan mielipide. Tietenkään koulutus ei itsessään tee ketään älykkääksi, mutta tutkimuksissa on kansainvälisesti aika vakuuttavasti osoitettu, että koulutus ja älykkyys korreloivat positiivisesti. Siis koulutettu ihminen on KESKIMÄÄRIN todennäköisesti älykkäämpi kuin alemmin koulutettu. Tästä ei tietenkään voi päätellä yksittäistapuksessa, että korkeammin koulutettu on älykkäämpi. Monet muutkin asiat korreloivat älykkyyden kanssa (pituus, likinäköisyys...).

On tavallaan itsestään selvää, että suurin osa ihmisistä kiinnittää sosiaaliseen taustaan huomiota partneria valitessaan. Väittäisin kuitenkin, että homoyhteisä on tässä suhteessa "sateenkaarikansaa". Tunnen paljon samasukupuolisia pareja, jotka tulevat hyvin erilaisista taustoista. Väittäisin, että reipas duunari on homojen pariutumismarkkinoilla halutumpi kuin tusinamaisteri.
  in dubio (ei rekisteröitynyt) • 25.03.2017 21:21
Ruotsalainen kuningasperhe on oiva esimerkki siitä ,miten omaisuus peritään. Kukaan heistä ei vaikuta kovin fiksulta. Samalla lailla köyhyys periytyy. Mitä enemmän sosiaalisia eroja kasvatetaan, lisää se yhteiskunnallisia jännitteitä ja lopulta kaaosta, kun loppuun vedetyt alaluokat alkavat kapinan. Sitten ajaudutaan verilöylyyn. Amerikkalaiset tajusivat tämän heti ja ovat kieltäneet kaiken sosialismilta edes haiskahtavan.

Trump näyttää nyt miten rikas sosiaaliluokka iskee takaisin kun pääsi rysän päälle. Siinä ei armoa anneta eikä sääliä tunneta, kun "rupusakki" juntataan takaisin kuraportaaseen ja pois vallan kahvalta tai miltään kahvalta.

Kuka homo haluaa äänestää porvaristoa tai yhtään oikeistolaista? Täytyy varmaan olla elänyt jossakin kuplassa tai harhamaailmassa, jos sellaiseen erehtyy. Ääni menee hukkaan ja osuu lopulta omaan nilkkaan. Tyhmyydestä rangaistaan.

Kommenttia muokattu: 25.03.2017 klo 23:11
  Kolmoisritti • 25.03.2017 23:08
Yhteiskuntaluokista puhuttaessa ei pidä ajatella porvarillisuutta ja akateemisuutta yhtenä asiana. Työväenluokkalaisesta ei tule porvaria vaikka kuinka kävisi yliopistoa, kuten Järvinen kertoo vappujuhlilla kohtaamisesta erilaisesta elämyksestä. Eri luokkien käytöstavat poikkeavat toisistaan, eri luokan tapoja voi opetella, mutta se helposti paistaa läpi kun ei ole pienestä pitäen luontaisesti siihen tottunut. Jos on kasvanut perheessä joka ei ole koskaan omistanut mitään, on aika vaikea oppia kartuttamaan omaisuuttaan tai johtamaan yritystä. Varsinkin jos on kasvanut ympäristössä jossa on aina haukuttu työnantajia, omistajajia ja johtajia.

Yllätyin vahvoista luokkaeroista kun muutin kaupunkiin, jossa on pitkä tehdaskaupungin perinne, vaikka nykyään onkin porvarienemmistöinen. Saman tyyppinen mutta päinvastainen hätkähdys kuin Järvisen kertoma.

En pystyisi pariutumaan työväenluokan ajatusmaailmassa elävän ihmisen kanssa. En pystyisi äänestämään vasemmistoa. En pystyisi pariutumaan kettutyttöhenkisen akateemisenkaan kanssa. Mutta voisin pariutua vähemmän koulutetun tai vähemmän varakkaan kanssa, jos asenne on sopivasti porvarillinen.
  Porvarisuvun pinkki lammas (ei rekisteröitynyt) • 26.03.2017 02:57
”paremmin kouluteutuista”

Käytetympi termi lienee "korkeammalle koulutetuista". Tämä kielenkäyttö lienee sukulaissuhteessa sanan "korkeakoulu" kanssa. Sillä viitataan opinahjojen järjestykseen suhteessa teoreettisen koulutuksen tuntimäärään. Perusaste, keskiaste, korkea-aste. Yliopistot ovat perinteisesti olleet korkeimmalla teoreettisen tuntimäärän jakautumisessa.

Koulutusten tai tutkintojen paremmuudesta toisiinsa nähden ei sen sijaan yleensä jostain syystä puhuta.

"Puolisolla on oltava sama koulutustaso. "

Tuntuisi, että tässä menevät vähän sekaisin korrelaatio ja kausaliteetti. Pariutumisessa merkittävää on todennäköisyyksien matematiikka. Missä joukossa ihminen viettää runsaammin aikaa, sieltä todennäköisemmin solmiutuu myös parisuhde. On aivan yhtä inhimillistä, että 2 akateemikkoa rakastuvat kuin että 2 duunaria rakastuvat. Toki on olemassa ihmisiä, jotka uskovat "omaan tyyppiin" hakiessaan partneria ja koulutustaso saattaa sisältyä tyypitykseen. Tällaiset ihmiset sitten saattavat aktiivisesti panostaa tietynlaisen partnerin hakuun, mutta väittäisin tässäkin todennäköisyyksien tulevan ennemmin tai myöhemmin vastaan.

Minusta on mielenkiintoista seurata, kuinka lainalaisuuksia ja käsityksiä saatetaan muuttaa sen mukaan, mitkä ovat tarkastelun kohteiden raamit. Se, mitä toisaalla pidetään arkisena ja vääjäämättömänä, saatetaankin toisissa raameissa tulkita erityiseksi luokkatietoisuudeksi.
  Yesman • 26.03.2017 12:49
Aika jännä ilmiö on ollut ns. "karhukulttuuri", jossa ylemmän keskiluokan, usein kullttuuria harrastavat trai sen parissa työskentelevät homot samaistuvat pukeutumisessa amerikkalaiseen punaniskaan. Homojen fetissien ja halujen kohteena on usein ollut työmies, poliisi. palomies jne. Ilmeisesti tämä edustaa jollain tavalla oikeaa ja tavoiteltavaa mieheyttä.
  xxx (ei rekisteröitynyt) • 26.03.2017 16:27
Englantilainen kirjailija E. M. Forster kirjoitti "Mauricessa" ja muissakin kirjoissaan näistä luokkia ylittävistä rakkaussuhteista. Keskiluokkaan syntyneenä akateemisena miehenä hänellä itsellään oli pitkä suhde naimisissa olevaa poliisiin (joka oli tuon ajan Englannissa selkeästi työväenluokkainen ammatti). Ja kyllähän monet duunariammatit ovat hyvin edustettuina edelleen homopornossa vaikka kumppaninvalinta omankin kokemukseni mukaan yllättävän tiukasti oman sosiaaliryhmän sisällä tapahtuukin.
  duunarin hillitön charmi (ei rekisteröitynyt) • 26.03.2017 23:58
Minä en arvosta työväenluokkaista miestä yhtään, kun olen nähnyt millaista porukkaa he oikeasti ovat. Varastaa tai näpistellä osaavat. Menee varmaan veren perintönä.

Välillä tuntuu, että kääntyisi sitten oikealle tai vasemmalle, sitä samaa paskaa sieltä tulee, koska heteromies on mikä on.
  Kolmoisritti • 27.03.2017 02:37
Kolmoisritti, näyttää tuo arvostamisen asenteesi läpäisevän tasaisesti kaikki kansankerrokset. Kun katsot peiliin, niin mitä näet sieltä?
  smo • 27.03.2017 04:08
Ensinnäkin kaks lesboa kyseessä, ei voi tehdä mitään rinnastuksia muuhun yhteiskuntaan koska lesbot ovat mitä ovat, siellä "köyhä duunariakka" on suurikin himon kohde koska kaikki johtuu vain valkoisten, kapitalistiäijien kusipäisyydestä.

Ylipäätään kuka tahansa jollain apurahoilla ja yliopiston tonnin bruttopalkalla kituuttava tytkijä saa kiittää onneaan jos löytää duunarin tienaamaan rahaa huusholliin.

Ylipäätään tää suomalaisten kiihkoaminen koulutuksesta käy naurettavaksi kun tietää miten tehottomia, tietotaidottomia työttömiä suoltavia tutkinto- ja tittelikoneita täkäläiset oppilaitokset ovat.
  Totuuden Laukaus (ei rekisteröitynyt) • 27.03.2017 10:17
Tunnen pari rutiköyhän perheen naista itä-suomesta, jotka molemmat löysivät akateemisen miehen ja muuttivat ulkomaille. Toinen asuun USA:ssa fiksun ja varakkaan lääkärin kanssa onnellisessa avioliitossa. Toisen asuinpaikkaa ja kumppanin titteliä en nyt muista mutta hyvin kuulema menee heilläkin. Naisilla on vain ammattikoulutus.
  1965 (ei rekisteröitynyt) • 27.03.2017 12:13
En ole nähnyt yhtä oksettavan laiskaa porukkaa niinkuin missään kuin duunarit. Tämä on totta.
  Kolmoisritti • 27.03.2017 18:14
Kolmoisritti, itsekö sitten olet ahkera? No juu, ainakin vaatimisessasi yhteiskuntaa antamaan sinulle säännöllisesti touhutonnin...
  smo • 27.03.2017 18:44
Olen ahkera, omasta mielestäni. Olen tehnyt takuulla enemmän töitä kuin yksikään duunari paperitehtaassa, missä työvuorosta käytetään sanaa "löysi". Minä tiedän tämän, koska useita sukulaisiani on töissä tehtaissa. Tiedän millaista työ siellä on.

Marginaalin purkamiseen tarvitaan rahaa. Otan esimerkiksi työttömän. Kun on pitkäaikaistyötön, niin alkaa syrjäytyminen ja se vaikuttaa suoraan jaksamiseen ja mielenterveyteen - ja lopulta on työkyvytön. Työttömän tulisi nopeasti saavuttaa joko työ-tai opiskelupaikka. Nopein tie on opiskella ammatti ts. vaihtaa alaa.

Sama asia on jos elää seksuaalisessa marginaalissa: syrjittynä oleminen vaikuttaa koko ihmiseen. Se vaikuttaa sekä ruumiilliseen terveyteen että henkiseen tasapainoon. Tähän tilanteeseen voi itse vaikuttaa muuttamalla suurempaan keksittymään tai pysymällä kaapissa. Silti väitän, että vaikka eläisi kaapissa, niin joutuu stressin alaiseksi. Pitkä-aikainen stressi murentaa toimintakykyä. Sitä voisi verrata loppuunpalamiseen. Loppuunpalaminen voi olla niin totaalista, että ajautuu henkiseen umpikujaan. Siihen liittyy deprsessio. Täytyy muistaa, että ihminen ei ole itse syyllinen masentumiseen, vaan se voi olla seuraus myös ylikuormittumisesta ja pitkäaikaisesta stressistä. Loppuunpalamiseen liittyy aina toimintakyvyn lasku.

Hyvätuloinen voi itse kohentaa omaa terveyttään monella tapaa. On varaa käyttää yksityisiä terveyspalveluja. Voi matkustella useimmin kuin pienituloinen. Voi palkata personal trainerin. Voi maksaa kalliita terapialaskuja jne.

Hyvä asema voi suojata myös kiusaamiselta. Yksityisyrittäjää ei pahemmin kukaan kiusaa. Kunnallisissa työpaikoissa joutuu usemmin kiusatuiksi kuin esim. yksityisyrittäjä.

Mutta joka tapauksessa rahalla on merkitystä hyvinvointiin. Hyvinvointia voidaan tukea ja kasvattamaan yhteiskunnan jakamilla rahallisilla , korvamerkityillä tuilla. Kuka ei ottaisi vastaan tukea, jos siihen olisi mahdollisuus ? Harva.

Euroopplalaisissa yhteiskunnissa on kokonaan unohdettu homomiehen huono sosiaalinen asema, koska miehet itse eivät valita eivätkä ole jaksaneet ajaa politiikassa omia etujaan, koska elävät marginaalissa ja ovat päähänpotkittuja. Taustalla on usein hoitamaton depressio, joka on seurausta pitkään jatkuneesta stressistä. Sillä on omat lieveilmiönsä, jotka vaikuttavat jaksamiseen ja hyvinvointiin alentavasti.

Tämä mitä on tapahtunut homomiesten ryhmissä, asuvat he sitten New Yourkissa tai Lontoossa tai Helsingissä, on seurausta marginaalissa elämisestä eli tarkoitan tällä kuraporrasta ja syrjimistä, niin sen takia on tullut tällaisia pahuuden kierteitä, missä saadaan tartuntoja, missä eletään päihdeongelmaisena tai köyhtyneenä tai mielenterveysongelmaisena, niin huom. se ei ole heidän syynsä, vaan seuraus elämäntilanteesta, joka on kurja ja stressaava. Kurjuus ja syrjäytyminen yhdessä tuottavat tällaista. Homomiehen sosiaalinen asema on köyhä ja kurja, huono. Sitten tähän tulee tämä konservattiiviblokin ( puolueet ja uskonnot) syyllistävä herjaaminen ja leimaaminen epäsosiaaliseksi ja huonoksi ihmiseksi. Uskonnolla on kova valta ihmisen mieleen. Se on aivan hirvittävä. Erilaiset ideologiatkin syrjäyttivät homomiehet! Tämä on kaikki tätä samaa. Paskanmättöä viattomia ihmisiä kohtaan!

Homomies on syrjäytynyt ilman omaa myötävaikutustaan. Tällainen maailman hiljaisten luokka. Meitä on ajettu aktiivisesti ulos yhteiskunnista väkivaltaa käyttäen ( henkinen ja ruumiillinen ). Se oli ja on rakenteissa. Se on hyväksyttyä. Ja se alkaa jo perheissä. Minun oma isäni mm. huuti minulle uhkaavasti, että " mikä sinä luulet olevasi !" Kiusaaminen voi alkaa jo perheessä, kuten minulla oli.

Kiusaaminen voi jatkua läpi koko ihmiselämän, kuten minulle on käynyt- ja se on rankkaa. Totuus on se, että ihminen on julma: kiusataan heikompaa. Ei tarvita mitään ihmeellisempiä syitä. Vain että on erilainen tavalla tai toisella. Mutta jännää on, ettei kiusaaja joudu koskaan vastuuseen tekemisistään. Se on outoa. Koulu-ja työpaikkakiusaamiset sen kun jatkuvat....missä on vika?

Maahanmuuttajapolitiikassa nähdään, miten meidän on käynyt ja kuka/ketkä ovat etusijalla. Siinä nähdään suoraan yhteiskunnan KOVAT ARVOT. Sinkku homo jää jalkoihin, koska tehdään aktiivista politiikkaa eli syrjäyttmistä ja vedetään matto jalkojen alta eli oikeudet. Demokratia ei toteudu. Lapsikuvat säälittävät mutta kukaan ei sääli hirtettyjä tai kivitettyjä homoja. Niitä ei edes haluta näyttää missään. Ne vaietaan.
Meitä ei ole olemasskaan, koska ei haluta näyttää edes kuvia mediassa. Sitä ei ole olemassa, mitä ei näe. Sen voi unohtaa!

Kommenttia muokattu: 31.03.2017 klo 20:32
  Kolmoisritti • 31.03.2017 19:55
Olen sitä mieltä, ettei yhteiskunnan tehtävä ole lähtökohtaisesti syrjiä positiivisesti terveitä, toimintakykyisiä ja enemmistön kanssa yhtäläisen ymmärryksen omaavia vähemmistöjä.

Yhteiskunnan tehtävä on kyllä antaa tällaisille vähemmistöille tilaa. Tilaa hoitaa omat asiansa, tilaa viljellä omaa kulttuuria enemmistön rinnalla, tilaa rakentaa omia rakennuksia, tilaa päästä vaikuttamaan, olla esillä näin halutessaan jne.

Mutta materiaaliset resurssit vähemmistön hyväksi tulisi jakaa saman kaavan mukaan kuin kelle tahansa.

Tämän lisäksi vähemmistö voi toki itse satsata itseensä, jos tahtotilaa löytyy.

Pitäisikö homojen perustaa oma säätiönsä, josta jaetaan materiaalista avustusta tarvitsijoille? Juridista neuvontaa annettaneen jo.
  Yesman • 01.04.2017 09:48
Nimenomaan tuet tulisi jakaa kaikille tasa-arvoisesti ja tässä onkin se pointti, koska yksi ryhmä jää vaille niitä tukia, joihin he ovat oikeutettuja: seksuaaliset vähemmistöt eivät saa yhteiskunnalta sitä tukea mitä he tarvitsisivat ja sillä on myös kohtalokkaat seurauksensa. Tässä tapeltiin viimeksi homoisän oikeuksista yhteiskunnan tukiin. Se jatkuu kautta linjan: tuettomuus. Se johtuu nimenomaan epätasa-arvosta: ihmisoikeudet ja ihmisarvo kun eivät toteudu käytännössä. Tämä nykyinen tilanne vaikuttaa suoraan seksuaalisten vähemmistön elämiin arkipäivän tasolla. Miksi sen tulisi jatkua tällaisena? Miksi meidän pitää elää marginaalissa eli kuraportaassa kaikkien alimpana ja toisten armoilla: kerätä murusia lattioilta, jos niitä sinne sattuisi pöydältä putoamaan? Osittain senkin takia, koska marginaalissa eläminen passivoi ja alistaa. Se vaikuttaa suoraan jaksamiseen, hyvinvointiin ja kasaa ongelmia. Se tuo niitä. Seksuaalisilla vähemmistöillä ei ole ollut mahdollisuutta nousta kapinoimaan kuten työväenluokka teki yleislakolla aikoinaan ja käyttää lakkoasetta ja työnseisauksia edelleen. Ei ole ollut mahdollisuutta pakottaa yhteiskuntaa muuttumaan! Ei ole keinoja nopeisiin suunnanmuutoksiin: kaikki jää roikkumaan hyvän tahdon varaan- ja ihmisten mieli muuttuu, poliittiset tilanteet muuttuvat. Me jäämme enemmistön jalkoihin kurjalistoksi ja halveksittujen joukoksi. Sama kun löisi päätään betoniin.

Moni jää siksi kaappiin ja luo työuraa, koska se on ainoa mahdollisuus muuttaa jotakin, saada hyvinvointia. Sitten kirjoitetaan jälkikäteen elämänkertoja ja arvailuja kuulumisesta seksuaaliseen vähemmistöön....

Tästä oman kulttuurinsa viljelemisestä voi ottaa esimerkiksi työväenluokan rahansaamiset, koska heidän kulttuurinsa on tunnustettu, että kelpaa ja ovat vaatineet rahaa, mutta esimerkiksi amerikan intiaanit ovat syrjäytetty reservaatteihin köyhyyteen eikä siellä pahemmin kulttuuri kukoista, vaan köyhyys ja kurjuus, päihdeongelmat jne.

Mutta me elämme edelleenkin väkivallan uhan edessä. Ei ole itsestäänselvää voiko kävellä kadulla ilman väkivallan uhkaa.

Nyt alkavat maahanmuuttajat vaatia omia oikeuksiaan mm. äidinkieleen jne. Tulee uusia rahan ruinaajia. Metkaa miten paljon rahaa menee sinne jo nyt. Seksuaalisilla vähemmistöille tarjotaan aina EI OOTA. Rahaa ei riitä kaikille. Siitä joutuu maksamaan kovan hinnan. Heterot menevät aina edelle: lapsi, nainen, perheenyhdistämiset, asunto, työ ja toimeentulo loputtomiin. Ja nythän on käynyt selväksi ettei homoja hyväksytä turvapaikanhakijoiksi kuin väkisin....Mikä on loppujen lopuksi muuttunut? Oleellisesti EI MIKÄÄN.

Kommenttia muokattu: 01.04.2017 klo 18:43
  Kolmoisritti • 01.04.2017 17:59
Kyllä homot ovat pääsääntöisesti ihan samalla viivalla tukien suhteen kuin muutkin. Ja siellä missä näin ei ole ollut, on korjausksia tehtävä - ja sellaiseen tilaan on vadittu korjausta. Ja niin korjauksia on tullutkin.

Homouden ei kuitenkaan pidä milloinkaan eikä missään asiassa olla mikään erityinen korvaukseen oikeuttava asia. Se on selvä.
  smo • 02.04.2017 08:33
"Tässä tapeltiin viimeksi homoisän oikeuksista yhteiskunnan tukiin. "

On totta, että Suomessa mm. äidin ja isän oikeudet ja velvollisuudet eivät ole vielä yhtäläiset. Työtä tämän eteen tehdään. Viimeksi yksinhuoltajaisien asemaan tuli kohennusta. Muita systeemisiä epätasa-arvon kuvioita Suomessa ovat mm. miehen velvollisuus asepalveluun vs. naisen vapaaehtoisuus tähän.

Mutta ei tuotakaan tasa-arvotyötä tehdä sillä perusteella, että joku olisi hetero.
  Yesman • 02.04.2017 09:36
Raha-automaattiyhdistys jakaa rahaa, sosiaali-ja terveysministeriöstä pieniä summia. Ei olla missään nimessä samalla viivalla. Naiset vaativat erilaisia tukia sen takia, koska ovat naisia. Miksei homo voisi vaatia tukea omaan arkielämäänsä, koska on homo? Tietenkin voi. Kuka sanoo, että ei? Ei kukaan. Sitä ei vain hyväksytä hakuperusteeksi, koska ei olla tasa-arvosia : heterot rynnivät ottamaan ensiksi.

Ongelma on, että meitä ei tutkita: ei ole tutkimustuloksia, on vain käsityksiä ja mielipiteitä, vaika kaikki ne tutkimukset, joita on tehty esim. ulkomailla puoltaisivat tarvehankintaista rahaa, jotta mm. terveys saataisiin paremmaksi sekä elinikä - ja vaikkapa tartunnat alas.

Miksi esimerkiksi positiiviset yhdistys saa rahaa? Koska ovat vertaistukiryhmä. Nämä ovat arvo-asetelmia. Mitkä ovat yhteiskunnan arvot?

Mutta jos ajattelee kokoomuslaisesti, niin tietenkin kaikki rahat pitää mennä hyvätuloisille ja verohelpotuksia mm. yrittäjille - ja viis homoista!

SETA tekee tasa-arvon eteen työtä ja siellä on homomiesten ryhmä mm. maahanmuuttajille - ja he saavat RAHAA toimintaansa varten, koska tekevät työtä mm. homojen parissa. Se on PERUSTE rahan saamiselle.

Miksi jengi marssii PRIDEissa , jos kaikki on hyvin? Pride-kulkueet tulivat kaduille sen takia, koska ei olla tasa-arvoisia. Kulkueen osallistujien määrä on kasvanut, koska yhä useampi uskaltaa tulla ulos kaapista.

Mitä asioita tasa-arvo tarkoittaa? Eihän Setaa tarvita, jos kaikki on hyvin ja tavoitteet saavutettu. Parlamentaarinen demokratia estää tai viivyttää uudistuksia ja lakimuutoksia. Avioliiton saamiseen meni paljon aikaa. Se kaikki kertoo yhteiskunnan arvoista. Viime kädessä on ihmisten hyvinvoinnista kysymys. Taloudelliset asiat ovat tärkeitä, kun on kysymys avioliitosta. Raha on mukana melkein kaikissa hyvinvoinnin osatekijöissä. Minusta myös sosiaalisen aseman parantamiseksi tarvitaan yhteiskunnalta avustusta ja nimenomaan rahaa. Esimerkiksi jos saatasiiin homokiintiö asumisjonoon, moni nuori saisi helpommin asunnon, jos saataisiin kiintiö yliopistoihin, niin olisi mahdollisuus kouluttautua paremmin ( kuten ruotsinkielisillä on ), jos saataisiin ilmainen terveydenhuolto, niin moni saataisiin terveydenhuollon piiriin ( nythän ei niin ole ).

Naisilla on kiintiö työhön. Vaaditaan, että tietty määrä pitäisi olla naisia - ja tämä vain tasa-arvoperusteen takia. Tämä tarkoittaa, että jos "kaluunat " ( pätevyys ) ei riitä, voi ottaa kiintiön perusteeksi virkaa hakiessa - ja saa sen! Sillä voi voittaa mieshakijat. Tässä käytetään härskisti hyväksi sukupuolta. Miksi tätä ei vastusteta? Siksi, koska naisilla on siihen mielestään oikeus, koska eivät ole TASA-ARVOISIA.

Kommenttia muokattu: 02.04.2017 klo 12:42
  Kolmoisritti • 02.04.2017 12:17
Voihan sitä kaikenlaista aina vaatia - näemmä, kuten yltä huomaamme. Yhden ainutta järkevää perustetta yksilöille homouden perusteella jaettaville "touhutonneille" tai muille kiintiöille ei kuitenkaan ole.

Tällainen "homotuki" olisi myös erittäin eriarvoistava; siihen pääsisivät käsiksi vain ne, jotka uskaltavat raottaa tukea jakavalle kaappinsa ovea. Entä ne, jotka eivät uskalla? Ehkä Kolmoisritti itse olet homoisan kirkuva huutomerkki ja mitä ilmeisimmin olet siis valmis tallomaan kuraportaan matoksesi sellaiset, jotka eivät tällaisia tukia uskalla paljastumisen pelossa hakea? En voi muuta kuin esittää syvän halveksuntani tällaiselle asenteelle.

Kansalaisyhteiskunnan ja ns. kolmannen sektorin elinvoimaisena pitäminen on perusteltua. Siellä on osaamista ja kykyä viedä kaikille hyvää tuovaa yhdenvertaisuutta eteenpäin. Siksi sellaisen toiminnan tukeminen on kannatettavaa.

Jos Kolmoisritin esittämät erityiset homouden perusteella jaettavat tuet tai kiintiöt joskus tulisivat kaavailtavaksi, niin minä lupaan olla ensimmäisenä vastustamassa sellaista sateenkaarilipun ja "EI HOMOJEN TOUHUTONNILLE" -kyltin kanssa. Yhdenvertaisuuden nimissä.
  smo • 02.04.2017 12:52
"mitä ilmeisimmin olet siis valmis tallomaan kuraportaan matoksesi sellaiset, jotka eivät tällaisia tukia uskalla paljastumisen pelossa hakea?"

Minusta taas nimenomaan järkeviä perusteita tulee, kun tehdään tällaista näyttöön perustuvaa tutkimusta, mitä ei ole tehty. Miksi ei ole tehty? Ennen hiv-epidemiaa ei tehty minkäänlaisia tutkimuksia homomiehistä, mutta sen jälkeen on. Siksi, koska ei ole tutkijoita, joita kiinnostavat homot ryhmänä. Se on epäkiinnostavaa. Se voi olla myös vaikeata. Ehkä sille ei saa rahoitusta! Voi olla monia syitä.

Jos tukia olisi, niin kyllä niille löytyisi hakijoita ja moni tulisi takuulla ulos kaapista- ainakin viranomaisille, jotka tekevät päätöksiä. Heillä on yleensä vaitiolovelvollisuus. Eihän mm. tukiasunnoissa lue, että se on tukiasunto. Sitä ei ulkoapäin kukaan edes näe.
  Kolmoisritti • 02.04.2017 23:42
Varmaan moni ilmaista rahaa hakisi, jos sellaista olisi tarjolla. Ehkä tosiaan muutama tulisi viranomaisille kaapista, raha mielessään. Ja muutama vähemmistöön kuulumatonkin hakisi "homon touhutonnia".

Tuen myöntämisen perusteiden pitää olla kaikille samat, perustua todelliseen tarpeeseen. Homoseksuaalisuus ei ole sellainen asia.
  smo • 04.04.2017 07:44
Tuen myöntämisen perusteet kun eivät voi olla kaikille samat, koska hakijat ovat erilaisia ja eri-ikäisiä. Mitään standardoitua, kaikille demokraattista perusteiden niputtamista yhteen on käytännössä mahdotonta luoda. Parlamentaarinen demokratia päättää lakimuutoksista, joiden pohjalta tukia saadaan. Niissä virkamiehet ovat ne etukäteen laatineet. Eikö se näin mene? Mikä tahansa ihmisryhmä voi saada tukia, jos ne hyväksytään eduskunnassa. Niistä äänestetään.
  Kolmoisritti • 05.04.2017 01:52
Kommentoi juttua:

Kommentti näytetään vasta ylläpidon hyväksyttyä sen - mikä ei välttämättä tapahdu ensi tilassa. Rekisteröityneiden käyttäjien kommentit julkaistaan automaattisesti.




Keskity kommentissasi jutun aiheeseen. Sivuston keskustelufoorumi on "sivupolkuja" varten. Kirjoita tiiviisti. Älä jankkaa, vaan etsi uusia näkökulmia. Kunnioita muita, vaikka olisitte eri mieltä - asiat riitelevät, eivät ihmiset. Vältä tahallista provosoimista. Älä provosoidu, äläkä anna "samalla mitalla takaisin". Ylläpito pidättää oikeuden päättää kommenttien julkaisusta.

Nimimerkki
Roskapostisuoja: mikä päivä tänään on? (suomeksi, pikkukirjaimin)



 
SINUIKSI - Valtakunnallinen tuki- ja neuvontapalvelu

Palvelu on tarkoitettu kaikille, joiden mieltä askarruttaa oma tai läheisen seksuaalinen suuntautuminen (mm. bi-, homo- ja panseksuaalisuus tai lesbous) ja sukupuolen moninaisuus (mm. inter-, muun-, ja transsukupuolisuus, transvestisuus, gender- tai queer-identiteetit) tai muut aihepiiriin kuluvat kysymykset.

Palvelu on osoitteessa www.sinuiksi.fi

Yhteistyössä
Katso myös nämä
   
© Sateenkaariyhteisöt ry 2001-2017 - Tietoa meistä - Yhteystiedot ja palaute - FAQ - Käyttöehdot Tekstiviestipalvelut tarjoaa Labyrintti Media Oy