Tom of Finlandin syntymäpäiviä vietettiin Albertin Roomissa. Hanna oli suunnitellut tämän syntymäpäiväkakun, josta kettinkiä lukuunottamatta kaikki oli syötävää.
Tom of Finland eli Touko Laaksonen syntyi 90 vuotta sitten, toukokuun 8. päivänä 1920 Kaarinassa Turun lähellä. Hän oli opettajapariskunnan poika, ja äiti oli pienen koulun johtajaopettajana. Jo pienestä pitäen Tomia kiinnostivat miehekkäät maanviljelijät ja metsurit. Erityisen tarkasti hän katseli nahkahousuisia työläisiä ja uivormupukuisia linja-autokuskeja. Tom of Finland on kertonut, miten häneen teki syvän vaikutuksen nuori renkipoika läheisellä maatilalla. Tämä oli melko pienikokoinen, mutta lihaksikas. Nimi oli Urho. Tom istuskeli pusikossa ja katseli tätä nuorta miestä, kun hän teki töitä pellolla yläruumis paljaana.
Vuonna 1939 Tom aloitti taideopinnot ja samalla hän piirteli miesten kuvia. Se oli tehtävä salaa, koska pornografia oli Suomessa laitonta. Opinnot keskeytyivät sodan takia. Sota meni ilmapuolustuksessa ja loppuosa rintamalla. Tom sai Mannerheimilta kunniamerkin alasammutusta "ryssän" koneesta. Myöhemmässä elämässään hän ilmeisesti heitti merkin menemään. Hän ei ollut sotahenkinen.
Oliko Tom of Finland natsimielinen?
Tom kertoo muistelmissaan hyvin positiivisesti saksalaisista sotilaista. Mutta häntä kiinnostivat erityisesti univormut. Hän itse kertoo: "Piirroksissani ei ole mitään poliittista sisltäöä eikä ideologiaa. Ajattelen vain kuvia. Koko natsi-ideologia ja rasismi, sitä vihaan. Siitä huolimatta piirrän. Heillä on kaikkein seksikkäimmät univormut". Sota-aikana Tom tapasi Helsingissä joitakin saksalaisia upseereita, joiden kanssa syntyi hetken kontakti. Sodan jälkeen hän sai kosketuksia myös valvontakomission tänne tuomiin venäläisiin sotilaisiin, jotka päivystivät Tähtitorninmäen pimennoissa. Kyse ei siis ilmeisesti ollut politiikasta.
Homosexuelle Aktion Hamburg (HAH) yritti politisoida Tomin piirrokset vuonna 1976. Hänen Kake-piirroksiaan verrattiin Hitlerin suosiman kuvanveistäjän Arno Brekerin töihin. Aikakauslehti Rosa näki Tomin kuvissa tuhatvuotisen valtakunnan pöyhkeileviä rotuvalioita. Artikkelissa pantiin rinnakkain Tomin töitä ja kuva Brekerin Bereitschaft-patsaasta (1939), jonka piti tulla korkean pylvään päähän Hitlerin uudessa Germania-pääkaupungissa.
Tomin piirroksia syytettiin myös kaavamaisuudesta ja kaupallisuudesta.
Vielä vuonna 1998 Eike Stedefeld kirjassaan Schwule Macht näki yhtäläisyyksiä Leni Riefenstahlin kuvaamien natsimarssien miesten ja Tomin miesten välillä.
Maailmanvalloitus
Tom sai julkisuuteen ensimmäiset kuvat vuonna 1957 amerikkalaisessa Physique Pictorial -lehdessä. Ruotsin ja Tanskan kautta hänen matruusinsa, metsurinsa ja nahkamiehensä levisivät ympäri maailmaa. Hampuri oli ensimmäinen paikka Euroopassa, jossa Tomin kuvat pääsivät näkyville. Euroopan ensimmäisessä nahkabaarissa Loreleyssä (vuodelta 1966) oli Tomin julisteita. Uhlenhorstin saunassa oli suuri Tomin piirtämä seinäkuva ja Tom's Saloonissa on ilmeisesti yhä hänen piirtämiään kuvia: nahkamiehiä koivun runkojen keskellä. Ne syntyivät vuonna 1971. Ensimmäinen Tomin piirrosten näyttely pidettiin 1976. Se oli Revolt-shopin takahuoneessa. Siitä lähtien Tomin kuvia on käytetty laajasti eurooppalaisten ja amerikkalaisten nahkakerhojen julisteissa ja mainoksissa. Suomalaisen MSC:n hihamerkki ja logo on Tom of Finlandin suunnittelema. Logo näkyy täytekakussa.
Monissa julisteissa miesjoukosta löytyy suomalaisa kasvoja. Moni sen ajan nuori mies pääsi näihin julisteisiin.
Amerikkaan Tom of Finland matkusti ensi kerran vasta 58-vuotiaana 1978.
Nauravat miehet
Sanotaan, että yksikään homotaiteilija ei ennen eikä jälkeen ole yhtä vahvasti vaikuttanut homomiesten itsetuntoon. Tomin piirroksissa esiteltiin "luonnoton" anaaliyhdyntä kaikissa variaatioissaan. Kuvat ovat täynnä liioittelua: metallinkovat vartalot, ylisuuret elimet.
Jotkut eivät pitäneet siitä, että Tomin miehet sekstaillessa nauroivat ja hymyilivät. Eihän se ole totta. Tositouhussa hikoillaan ja ollaan vakavia. Tom itse kertoi, että hän halusi niihin kuviin huumoria mukaan.
Tom of Finland on lähes ainoa pornotaiteilija, joka on päässyt myös museoihin. Tom of Finland Foundationilla Los Angelesissa on 3 500 piirrosta ja 2000 hahmotelmaa.
Tom of Finland kertoo itse omasta elämästään
Ranneliikkeen arkistossa on otteita Tom of Finlandin haastattelusta vuodelta 1990. Niissä hän itse kertoo elämästään ja taiteestaan. Haastatteluja ei aikaisemmin ole julkaistu alkuperäisinä. Tom of Finland kuoli 7. marraskuuta 1991 kotonaan Helsingissä.
Nahkamiesten kerhon MSC:n puuhamies Leeku ehdotti, että Tom of Finlandista tehdään 70-vuotisjuttu kerhon Prätkäposti-lehteen. Oli kevät 1990. Leeku sopi haastattelusta, ja menimme Tomin asuntoon Fredrikinkadulle 18.4.1990. Tomilla oli ongelmia keuhkojen toiminnassa ja sen vuoksi haastattelu sovittiin niin, että hän on juuri käynyt läpi aamupäivän hengityshoidon.
Tom oli kova puhumaan. Hän kertoi asioita, joita ei välttämättä ole virallisissa elämänkerroissa. Leeku oli tutustunut Tomiin vuonna 1977 ja minä muutamaa vuotta myöhemmin. Haastattelua tehtiin pari tuntia, ja sitten oli pakko lopettaa. Jatkoimme kolme päivää myöhemmin.
Haastatteluista syntyi elämänkerta Prätkäposti-lehteen ja Image-lehti teki Prätkäpostia lainaillen oman juttunsa. Haastattelunauhat jäivät kaappiin, ja ne kaivettiin uudelleen esiin 2006, kun valmisteltiin näyttelyä Kluuvin Galleriaan. Kirjaan "Tom of Finland - ennennäkemätöntä - Unforeseen" elämäkertamateriaalia saatiin näistä haastattelunauhoista. Nauhat ovat arkiston homokokoelmassa.
Nyt ensimmäistä kertaa julkaistaan osia tästä haastattelusta alkuperäisenä.