Joulukuun 26. päivänä 1959 ilmestyi British Medical Journalissa lyhyt yhteenveto lontoolaisen lääkärin A.J. Coppenin kokeista. Hän etsi homo- ja heteromiesten eroja ruumiinrakenteesta. Hän selvitti koehenkilöidensä pituuden, painon, hartioiden leveyden ja lantion leveyden. Lisäksi hän mittasi poskilta jonkinlaisen rasva-luu-indeksin. Hartioiden ja lantion leveyden hän muutti kaavan muotoon: 3 kertaa hartioiden leveys miinus lantion leveys. Siitä saadaan androgyniakerroin.
Coppen huomasi, että homoilla on 7 milliä kapeammat hartiat kuin heteroiden vertailujoukolla. Androgyniakerroin saatiin näyttämään jotain eroja, kun kertoimena oli 3. Homoilla kerroin oli 88,5, heteroilla 90,3. Muiden mitattujen suureiden osalta ei ollut mitään olennaisia eroja.
Yhtenä kontrollijoukkona olivat miespotilaat, jotka erilaisten neuroosien vuoksi olivat hoidossa. Näillä androgyniakerroin oli vielä hieman pienempi kuin homoilla. Coppen veti johtopäätöksen: homot muistuttavat ruumiinrakenteeltaan psykiatrisia potilaita, joten heidän androgyniakertoimensa ei välttämättä johdu seksuaalisesta poikkeavuudesta.
Coppenin homoseksuaalisten miesten koehenkilöjoukko oli pieni: 31 miestä. Nämä olivat psykiatrisessa käsittelyssä homoseksuaalisuutensa vuoksi. Heidät oli tuomittu homoudesta erilaisissa oikeusasteissa ja heidät lähetettiin psykiatrian klinikalle. Jotkut kärsivät depressiosta ja ahdistuksesta, tosin lievänä. Neuroosiryhmässä oli 22 saman klinikan potilasta. Heterot olivat eräästä firmasta, 53 miestä. He olivat tulleet rutiiniröntgentarkastukseen. Heidän heterouttaan ei kyselty.
Englannissa anaaliyhdyntä oli kielletty miesten kesken vuoteen 1967 saakka. Muut homokontaktit menivät kohtaan ”gross indecency”.
Samantyyppistä ihmisten luokittelua ruumiinrakenteen avulla on tehty jo 1800-luvulla. Frenologia yritti selvittää ihmisten eroja kallonmuotojen ja aivojen muotojen avulla. 1921 Kretschmer loi oman luokittelunsa ruumiinrakenteen avulla. Ihmiset olivat pyknikoita (lihavia ja ulospäin suuntautuneita), leptosomeja ( (laihoja älykköjä) tai atleetteja (ed. välimuotoja). Antiikista on samantyyyppinen jaottelu. Natsiaikana yritettiin kallon muotojen avulla löytää ei-arjalaiset. Kouluihin lähetettiin erityinen mittalaite, jolla mitattiin eri asioita kallosta. Monissa omaelämäkerroissa kuvataan, miten luokassa aiheutti hilpeyttä, kun suurin osa oppilaista ei mittauksen mukaan ollutkaan arjalaisia.
Duodecimin artikkelissa vuodelta 2008 kuvataan, miten Suomessakin mitattiin kallojen muotoja. Tutkijoilla oli huoli, että olemme kallonmuotojen perusteella lähellä mongooleja ja kaukana arjalaisista.
Homojen etsiminen ruumiin ulkoisten ominaisuuksien perusteella jatkuu yhä. Muutama vuosi sitten tuli tutkimustietoa, että homon jokin sormi on pidempi kuin toinen. Vastaavasti vuonna 2000 ilmestyi tutkimus, jossa todettiin, että lesboilla on pitempi etusormi kuin heteronaisilla.
Artikkeli Coppenin tutkimuksista vuonna 1950-luvulla
Duodecim