Suomen vallansiirto avasi ymmärtämään, mitä venäläiset kokevat

  • Uutinen
  • Yhteiskunta
  • jnsto
  • 21
Kauppisen taustoittava ja samalla omakohtainen kuvaus on Imagen (heinä-elokuu 2015) sivuilla 34-39.

Suomen eliitin asennemaailman siirtymä on saanut Venäjän HLBT-olosuhteet kokeneen suomalaisen oivaltamaan, miltä tuntuu pelätä ihmisoikeuksiensa puolesta omassa maassa. Image -lehden laajassa artikkelissa Antti Kauppinen kertaa venäläisyyden suhdetta homouteen alkaen jo ajasta ennen Pietari Suurta.

Aiemmin oppaan Sateenkaarimatkailijan Pietari kirjoittanut Kauppinen sanoo Suomen tilanteen osoittavan, että Suomi on yhä lähellä venäläistä ilmapiiriä. Hän kertaa Suomen pääministerin äänestäneen tasa-arvoista avioliittoa vastaan ja eduskunnan puhemiehen sanoneen, että homot voivat mennä naimisiin vastakkaista sukupuolta olevan kanssa.

Ankarasta yhteiskunnallisesta todellisuudesta huolimatta katseet yhtä toimivat Pietarissa, Kauppinen kirjoittaa. "Vaikka homous olisi kuinka kiellettyä ja pimennettyjen ikkunoiden takana, saa Nevskillä kävellessä aina pitkän katseen".

"Hetkelliseksi jäävässä kohtaamisessa tiivistyy koko slaavilaisenmelankolian ja elämän kaipuun syvä kirkkaus", kuvailee kirjoittaja ja sanoo sellaista kaipaavansa "muuten niin täydellisessä ja laillisesti tasa-arvoisessa" Suomessa.

Suomen poliittinen siirtymä on mahdollistanut osuvamman tunnetason oivaltamisen. "Ensimmäistä kertaa todella ymmärrän, miltä tuntuu pelätä ihmisoikeuksiensa puolesta maassa, jota on kasvanut pitämään omanaan".

Mainoskatko - Sisältö jatkuu alla
Mainoskatko loppuu

Kauppinen valottaa asenteita myös kokemansa sikäläisen kansanluonteen valossa. Yksilön rakentuminen on Venäjällä yksityisempi prosessi, jonka kirjoittaja näkee myös neuvostovainojen historian jatkumisena puhumattomuuden kulttuurina. Kauppinen kertoo viimeisimmän venäläisen poikaystävänsä todenneen, ettei äidille kertomisen siirtymisessä ollut kyse homouden häpeämisestä, vaan siitä, että joutuisi puhumaan jostain niin yksityisestä perheensä kanssa.

Kauppinen kertoo, kuinka Venäjän "länsimaistaja" Pietari Suuri otti ensimmäiseen homovastaiseen lakiinsa "luonnottoman hyväilyn" kieltämisestä 1706 mallia silloisesta vihollismaasta Ruotsista. Vielä 1630-luvulla länsimainen diplomaatti oli Moskovassa ihmetellyt venäläisten suvaitsevan lännessä tuomittavaa sodomiaa.

Vallankumouksen jälkeen homovastaiset lait kumottiin, mutta kehitys kääntyi entiseen 1930-luvulla. Neuvostoaikaiset lait kumottiin asteittain 1990-luvulla, mutta käytännön elämään uusilla lailla ei ollut vaikutusta. "Homous pysyi kaapeissa ja ikkunaverhojen takana tupakanhajuisissa pikkubaareissa". Vielä kymmenen vuotta sitten Kauppinen kuitenkin sai suudella poikaystäväänsä Nevskillä rauhassa. Nyt venäläisissä sateenkaariperheissä pelätään, että valtio vie heidän lapsensa.

Kauppisen artikkeli täyttää Imagen numerosta 223 (heinä-elokuu) kolme aukeamaa alkaen sivulta 34. Kuvitus on Sami Saramäen.

Kirjoittaja ennustaa Suomeen seksuaalipakolaisten aaltoa, jos seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kohdistuva väkivalta ja syrjintä voimistuvat Venäjällä.

21 kommenttia

Lukematta Imagen alkuperäistä juttua, minä kutsun tuollaista Venäjän asenneilmapiirin liittämistä Suomen hallituksen/eduskunnan asenteisiin lähinnä turhaksi hysteriaksi ja tarpeettomaksi hysterian lietsonnaksi - olkoonkin, että liitos tuossa jutussa kaiketi toimi lähinnä (aasin)siltana siihen, että Venäjän tilannetta voisi tarkastella "sisältä" päin. Tuollaisen näkökulman esiinnosto on kuitenkin haitallista, koska jotkut nuoret ja vanhemmatkin oman seksuaalisen suuntautuneisuutensa löytäneet voivat tällaisten julkisuudessa esitettyjen maalailujen myötä uhkat todellisiksikin - ja jäädä siksi kaappiin. Kaapiin jäämisestä taas seuraa yksilön tragedia ja laajemmassa mitassa avoimuuskehityksen hidastumista.

On hyvä muistaa, että Suomessa kansalaisten tiedot ja ymmärrys hlbti-vähemmistöistä sekä sitä myöten näiden vähemmistöjen hyväksyntä on aivan eri tasolla kuin Venäjällä. Venäjällä käsitykset hlbti-vähemmistöistä eivät ole olleet varsinaisesti hyväksyviä, mutta tilapäisten suojasäiden aikana asiasta ei yksinkertaisesti ole välitetty. Suomessa suhteellisen myönteiset asenteet hlbti-vähemmistöjä kohtaan perustuvat kansalaisten parempaan tietoon aihepiiristä sekä siitä, että hlbti-vähemmistöihin kuuluvat ovat tulleet näkyväksi osaksi yhteiskuntaa.

Suomen asenneilmapiiri vertautuu lähinnä ehkä Itävaltaan tai Saksaan.
Image näyttää profiloituvan syrjinnänvastaisuuteen. Lehden pääkirjoitus vaatii PS-puolueen panemista koville, focus on kuitenkin enemmän rasismissa. Samassa numerossa on laaja reppari Lieksasta. Kannattanee kysellä lehteä kioskeista.

Homojuttu oli vähän poikkelehtiva ja olisi hyötynyt käsittelemisestä. Nyt limittäin etenevät Venäjän historia ja kirjoittajan kokemukset.

Kyllä homofobian nousu salonkikelpoiseksi ja vallan käytäville on validi syy havahtua siihen, missä mennään. Hyssyttely palvelee lähinnä PS:n hallituskumppaneiden asiaa.