Ulkona sataa. Hämäläinen maisema on likomärkä. Koirakin pysyy sisällä. Sadeaamun teemaksi olen valinnut aiheen: Pinkkimedia - tuleeko gay-tv.
USAssa, Kanadassa ja Ranskassa se on jo olemassa. Saksaan se saadaan syksyllä. Tarvetta olisi, koska hlbti-väki näkyy valtamedioissa huonosti ja silloinkin hetero-valtaväestön näkökulmasta. Viihdeohjelmissa on omat "kiintiöhomonsa". Asiaohjelmissa homot ja lesbot näkyvät vain, kun tehdään lakiuudistuksia tai vietetään vuotuisia pride(CSD)-juhlia tai kun esitellään uusia aids-tilastoja. Muulloin homot näkyvät vain rikosjutuissa tai iltapäivälehtien paljastusjutuissa. Ainakin eurooppalaisissa suurkaupungeissa heteroväestölle homot näkyvät huumeidenkäyttäjinä, seksihurjastelijoina ja räikeästi näkyvinä (trans yms.). Arkitodellisuus on toisenlaista, mutta sitä tv ja muu media ei esittele. Melkein huvittavalta tuntuu se, miten tarkasti esim. Suomessa tv:n eri kanavien urheiluruudut torjuvat kaikki homouteen liittyvät urheiluasiat. Se lähentelee homofobiaa.
Saksassa homojärjestö LSVD pitää homojen ja lesbojen näkyvyyttä mediassa riittämättömänä ja vääränlaisena. Yleisradiotoiminnan valvontaelimiiin pitäsi LSVD:n mukaan saada homojen ja lesbojen edustajia, jotta tilanne korjaantuisi. Ääni on saatava kuuluviin. Viime aikoina on alettu nähdä, että homot ja lesbot ovat kuitenkin yhteiskunnallisesti merkittävä ryhmä. Saksassa arviodiaan koko HLBTI-väen osuus väestöstä 7-12%:ksi. Se on samaa luokkaa kuin maahanmuuttajat 8,4%. Meillä Suomessa voi hlbti-väen määrää arvioida suhteessa ruotsinkielisten määrään. Ruotsinkielisillä on merkittävä asema radio- ja tv-toiminnassa.
Mitä enemmän homot ja lesbot näkyvät kuvissa ja käsitellyissä teemoissa, sitä paremmin asia normalisoituu sekä heteroväestön silmissä että myös hlbti-väen omassa keskuudessa. Eniten siitä hyötyisivät nuoret juuri aikuistuvat homot ja lesbot. He joutuvat edelleen kohtaamaan seksuaalisuutensa hyvin yksin. Median tarjoamat kuvat auttavat nuoren selviämään paremmin identiteettikriisistään.
Vuosituhannen vaihteen jälkeen on monissa läntisissä maissa ollut pyrkimyksiä perustaa homoille jalesboille omia tv-kanavia. Kanadassa on OUT-tv vuodesta 2001, Ranskassa Pink-tv (2004) ja USAssa Logo (2005). Ainakin Ranskassa ja USAssa toiminta on avoimesti homojen johtamaa (USAssa Brian Graden ja Ranskassa Pascal Houzelot). Saksaan on luvattu oma homo-tv-asema TIMM loppuvuodesta. Vetäjänä on tv-tuottaja ja juontaja Frank Lukas Horsthemke. Hän on juontanut RTL:n homomakasiini-ohjelmaa.
Pinkkimedian rahoitus on olennainen asia. Kun tv-asema rahoittaa itsensä mainonnalla, joudutaan heti hankalaan tilanteeseen. Vaikka julkisuudessa puhutaan, että homot ja lesbot ovat mainonnassa kiehtova kohderyhmä, todellisuus on toista. Monet homoledhet ovat joutuneet lopettamaan, kun mainontaa ei ole eikä tule. Saksalainen mainonta-alan asiantuntija sanoo, että laajalle on levinnyt käsitys homoista ja lesboista varakkaina ja suuntaa luovina. Mutta se pätee vain pistemäisesti - laaja homo- ja lesboenemmistö ei ole sitä.
Niissä maissa, joissa on jo gay-tv, on jouduttu miettimään myös sitä, tehdäänkö homo-tv:tä vai otetaanko lesbot mukaan. Monien mielestä näitä ryhmiä kiinnostavat aiheet ovat hyvin erilaisia. Suomessa yhteiselo pelaa jonkin verran.
Millaista ohjelmapolitiikkaa gay-tv:ssä? USAssa logo lähettää pääasiassa fiktiota ja tosi-tv:tä. Logo kuuluu MTV-ketjuun, ja ohjelmistoon haetaan mahdollisimman halvat ohjelmasarjat. Kanadan gay-tv lähettää samoja sarjoja. Saksalaisen TIMMin ohjelmistosta ei vielä paljon tiedetä, mutta varmaa on, että jos on omaa tuotantoa, se ei saa maksaa paljon. Mukaan tulee amerikkalaisia sarjoja ja tosi-tv:tä. Ulkomaisen ohjelmiston käännöstyö ja "päällepuhuminen" on erittäin kallista. TIMMiin on suunnitteilla myös ajankohtaisohjelmistoa eli aiotaan saada raportteja saksalaisista suurkaupungeista ja niiden gay-elämästä. Tavoitteena on puolen tunnin ajankohtaismakasiini joka päivä! Ja näkökulma tulee olemaan homo!
Lisääkö homo-tv ghettoutumista? Monet homot ja lesbot haluavat lisää näkyvyyttä mediassa. Onko tavoitteena integraatio vai lisäghettoutuminen. Ehkä kumpaakin. Homo-tv voisi käsitellä asioita, jota jäisivät kokonaan näkymättömiin ilman omaa tv-asemaa. Ja sellaisella tv-asemalla voisi olla jonkinlainen trendien luojan asema: mainstream-mediakin voi kiinnostua näistä aiheista.
Vielä taloudesta: Miten uskonnolliset tv-asemat menestyvät niin hyvin, esim. kanava seitsemän? Luulen, että uskovaisten piirissä rahapussin nyörit aukeavat helpommin. Olin kerran käymässä autokuskina helluntailaisten kesäjuhlilla Hattulassa. Siellä oli koolla 30 000 sanankuulijaa. Edellis-illan kolehti oli tuottanut 50 000 euroa. Ja juhlat kestivät koko viikon. Mitä siitä kokonaisuutena tulee!
YLEn asemasta pitäisi keskustella myös HLBTI-piireissä. YLE tarjoaa joillekin vähemmistöille esim. radio-ohjelmaa, mutta homot tai lesbot eivät ole sellainen ryhmä, joka YLEn ohjelmistosuunnittelijoita kiinnostaisi - vaikka toimittajakunnassa asiantuntemusta riittäisi ihan mukavasti. Homo- ja lesbotoimittajien pitäisi saada aikaan oma hlbti-toimittajien etujärjestö. Sellaisen avulla mahdollisesti tämäkin vähemmistö hieman paremmin huomioitaisiin. Ja sellainen etujärjestö voisi puuttua joidenkin lehtien rimanalituksiin.
(Lähteenä mm. Medien Monitor, On-line Magazin für den aktuellen Medienjournalismus)