ranneliike.net - Homokansan yhdistävä tekijä
Tunnus    Salasana    
  


Palveluoppaassa mukana
Bear Park Cafe - Karhupuiston kioski/kahvila
Kesäkahvila on avoinna huhti-syyskuussa joka päivä. Säävaraus. Björnparkens sommarkafe är öppet varje dag från april till September. Bärenpark-Café ist von Aprill bis September geöffnet jeden Tag. Karupargi kohvik on avatud aprillist septembrini iga päev.
yhteiskunta ja politiikka terveys ja tutkimus urheilu viihde ja kulttuuri pride vapaalla yleiset sattumat näkökulmat HLBTI-historiaa ihmisiä ja ilmiöitä tapahtumaraportit
internet ja seksuaalivähemmistöt homoseksuaalisuus ja uskonto linkit kaikki artikkelit

Köyhän elämää

vaeltaja2006 • 30.05.2017 14:01 • 28 kommenttia. YHTEISKUNTA JA POLITIIKKA

Kaikkein köyhimmille yksin asuville on tarjolla tällainen rahasumma päivässä yhteiskunnan tukena.
Suomessa oli vuonna 2015 hieman yli miljoona yksinasuvaa. Heistä osa kuuluu hlbtiq-vähemmistöihin. Osa ansaitsee hyvin, osa elää pitkäaikaistyöttöminä, köyhinä eläkeläisinä tai sosiaalitukien varassa. Superköyhä saa kuukaudessa 485 euroa.

Rankka köyhyys on homo- ja lesbopiireissä asia, josta hyvin vähän julkisesti keskustellaan. Helsinki Priden paneelikeskusteluissa aihe on vilahtanut esiin pari kertaa viime vuosien aikana. Paljonko superköyhiä on ja miten he selviävät arjesta? Siitä ei ole paljon tietoa.

Laura Räty ministeriksi tulonsa aikaan sanoi, ettei Suomessa ole ihmisiä, joiden tulot olisivat alle 2000 euroa kuukaudessa. Kansa älähti ja Laura joutui korjailemaan sanomisiaan. Todellisuudessa meillä on paljon yksinasuvia pitkäaikaistyöttömiä, jotka saavat noin 520 euroa kuussa. Se on lähellä alinta hyväksyttyä minimitoimeentuloa, johon on laskettu mukaan elämisen välttämättömät menot. Toimeentulotuen ohjeissa määritellään, mitkä kulut sisältyvät tähän välttämättömään rahasummaan:





Lisätukea voidaan myöntää asumismenoihin (ns. asumistuki eli n. 80% vuokra- tai vastikekuluista, sähkölaskut, kotivakuutus) ja julkisen terveydenhuollon menoihin.
Lisätukea voi saada myös yllättäviin kuluihin, kuten silmälasien uusimiseen, rikkoutuneen jääkaapin uusimiseen, jne, mutta kulujen on oltava kohtuullisia.

Ravintolassa käynteihin, teatteri- ja konserttikäynteihin tai pridematkoihin lisätukea ei saa. Ne menot sisältyvät perustukeen. Myös käynnit toisella paikkakunnalla sisältyvät perustukeen – lisää ei tule. Käynnit vanhempia katsomassa maalla voi unohtaa, kun rahaa ei ole.


Kuvitteellinen pitkäaikaistyötön, yli 55-vuotias henkilö yrittää saada lisätukea 522 euron työttömyyskorvauksen jatkoksi. Näin hän laskee kuukausimenojaan:


Ruoka ja juoma ruokailuun kotona 320 euroa /kk
saniteetti, wc-paperi, keittiöpyyhkeet, hammasvälineet 30 euroa /kk
pankin palvelumaksuihin 9 euroa / kk
paikallisliikenteeseen 30 euroa /kk
puhelinmaksut 20 euroa / kk, sisältää nettiyhteyden
lääkkeet mielialalääke Sepramil, kihtilääke, särkylääke, hydrokortisoni 20 euroa / kk
parturimaksu 27 euroa / kk
sauna uimahallissa kerran viikossa 20 euroa /kk
sähkö 20 euroa / kk
kotivakuutus 150 euroa vuodessa eli 12 euroa / kk
yksi kulttuurikäynti kuukaudessa 15 euroa /kk
varaus vaatteisiin ja kirpputoritavaraan 20 euroa /kk
Hesetan jäsenmaksu 20 euroa vuodessa eli n. 2 euroa /kk

Nyt on koossa 545 euron kulut. Lisäksi vuokrasta saa 80% vuokratukena. 20% vuokrasta jää omalle vastuulle.

Aikaisemmin sosiaalitukea sai löyhemmin. Homomies sai rahaa kondomeihin, koska hän halusi harrastaa turvaseksiä. Sanomalehden kotiin tilaaminen kuului myös kansalaisen perusoikeuksiin. Nykyään ei.

Millaista on tämä elämä? Rajoittunutta, ahdistavaa ja vaikeasti hallittavaa. Yli 55-vuotias työtön on ns. vaikeasti työllistyvä. Häntä ei kutsuta edes haastatteluihin. Vain yksi prosentti tämänikäisistä pitkäaikaistyöttömistä työllistyy, kertovat tilastot.

Rahaa ei riitä homobaareissa käyntiin ja alkoholin kanssa on oltava pidättyväinen. Toisten järjestämät juhlat ovat kiusallisia, koska pitäisi viedä jokin lahja ja oltava hyvin pukeutunut ja iloinen.


Yksinasuvat pitkäaikaistyöttömät ovat heikoimmassa asemassa. KELAn malliesimerkkinä on yksinhuoltajaperhe, jossa on vanhempi ja kaksi yli 10-vuotiasta lasta. Heidän perustukensa lapsilisineen on esitteen mukaan ilman vuokratukea 1210 euroa. Ei mahtava summa sekään. Lasten harrastusmenoihin on mahdollista saada lisätukea.


Katso myös nämä
 

 

Lukijoiden kommentit (kommentit ovat kirjoittajiensa mielipiteitä)
Tästä unohtui tärkein kohta eli kaikkialle tunkeva syrjintä työhönotossa. Varsinkaan aspa-duuneihin ei vaan yksinkertaisesti oteta. Ei auta maisterin paperit "työllistävältä" alalta. Ei ainakaan täällä kaukana Kehä 3:n ulkopuolella ja sisäpuolelle ei ole varaa muuttaa.
Ainoa ulospääsy köyhyydestä on täällä huoraus.
t. transsukupuolinen

Kommenttia muokattu: 30.05.2017 klo 16:03
  ._. • 30.05.2017 16:02
Lääkärin määräämät lääkkeet, sähkö, kotivakuutus kuuluvat toimeentulotukeen ("sosiaalituki"), kotivakuutuksessa ja sähkölaskussa on tietyt rajat. Toimeentulotuki kattaa myös lääkärikäynnit ja hammashoidon, myös silmälasien hankintaan voi hakea tukea.


"Toisten järjestämät juhlat ovat kiusallisia, koska pitäisi viedä jokin lahja ja oltava hyvin pukeutunut ja iloinen."

- Mikä estää olemasta iloinen? Jos työttömyttä joutuu ystäviensä edessä salaamaan tai häpeilemään, syy lienee ystävissä ei niukassa toimeentulossa. On totta että sateenkaareus usein on aikamoista pintaliitoa ja imagon ylläpitoa, Setakin taisi siivota" sirkkeleihin kompatuneet" takavuosina.

Köyhyys lienee samanlaista valtaväestöön kuuluvilla, sama lienee arki köyhällä homolla kuin köyhällä heterolla. Eroja lienee sukupuolissa, esimerkiksi asunnon saamisessa miehet ovat usein heikommilla naisiin verrattuna, ja kun ikää tulee tämä epäsuhta pahenee. Työttömän yksinasuvan mieshenkilön on helpompi saada asunto kuin kaupungilta (ne kuuluisat jonot, joista 0,05% tietynikäisistä mieshenkilöistä saa asunnon). Työtön mieshenkilö syrjäytyy viimeistään siinä vaiheessa, kun asunto menee alta.
  xxx (ei rekisteröitynyt) • 30.05.2017 16:44
Mua huvitti vuosia sitten medioissa ollut pinkki-raha-keskustelu, että homoilla olisi enemmän rahaa kulutukseen kuin heteroilla. Millä ihmeen matematiikalla sellainen tulos on saatu? Tunnen ihmisiä kaikista tuloluokista, mutta mitään yhteistä nimittäjää seksuaaliseen suuntauksen ja varallisuuden välillä en ole huomannut.

Ai joo, homoilla ei yleensä ole lapsia varallisuutta nakertamassa. Siitä kai se siivu pinkki-rahaa tulee. Mutta miksi mitata kaikki asiat rahana? Mono homo ja hetero olisi valmis luopumaan paljostakin, jos saisi oman lapsen. Olen itsekin hyvin lapsirakas sinkku-mies.

Kommenttia muokattu: 30.05.2017 klo 21:02
  1965 • 30.05.2017 18:02
vaeltaja2006: "Superköyhä saa kuukaudessa 485 euroa."

...mutta asuu usein melkein ilmaiseksi, kun asumistukli tulee lähes täysimääräisenä. Eli superköyhä saakin melkein 1000 euroa. Hyvä elämä ei maksa paljon, kun tekee itse ruoan ja viettää tolkun ihmisen elämää. Valitettavaa on, että usein juuri nuo köyhimmät tupakoivat ja käyttävät alkoholia, mikä laskee elintasoa niin taloudellisesti kuin terveydellisestikin.

Paras lääke köyhyyteen on koulutus. Ja suomessa se on ilmaista ihan tohtoritasolle asti.
  1965 • 30.05.2017 19:03
Kysymykseeni, että miten menee, eräs Suomessa yksinhuoltajaperheessä elävä nuori vastasi, että hänellä menee paremmin, koska ei ole enää nälkä! Tuo nuori oli nähnyt nälkää erityisesti viikonloppuisin, jolloin kouluruokaa ei ollut saatavana.

Kommenttia muokattu: 30.05.2017 klo 20:03
  JuhaniV • 30.05.2017 20:01
............

Kommenttia muokattu: 30.05.2017 klo 21:49
  1965 • 30.05.2017 20:16
Kuulin juuri, että Tanskassa on havahduttu siihen, että eläkkeelle lähtijä vie mukanaan merkittävän määrän kenties kymmenien vuosien työkokemuksen. Nyt on alettu järjestellä työelämään mahdollisuuksia ja joustoja eläkeiän ylittäneiden jatkaa. Näitä osaajia on alettu työelämässä tarvita yhä enemmän.

Lähdin suuresta yrityksestä yrittäjäksi yli 30 vuoden työrupeaman jälkeen. Aavistin, että siellä tullaan vanhoja siivomaan pois vahvuudesta. Lähdin ennen sitä. Olen pystynyt hyödyntämään yritystoiminnassani todella paljon vuosien myötä saamaani kokemusta ja firman antamia koulutuksia.

Mielestäni on aikamoista tuhlausta pistää eläkkeelle hyvänkin ammattitaidon omaava henkilö, vaikka tämä olisi kykenevä ja halukaskin jatkamaan hommia kenties kevennetyllä kuormalla.

Myös osaamisen siirtäminen nuoremmille kolleegoille olisi firman edun mukaista.

Kommenttia muokattu: 30.05.2017 klo 20:34
  JuhaniV • 30.05.2017 20:21
...mutta asuu usein melkein ilmaiseksi, kun asumistukli tulee lähes täysimääräisenä. Eli superköyhä saakin melkein 1000 euroa. Hyvä elämä ei maksa paljon, kun tekee itse ruoan ja viettää tolkun ihmisen elämää. Valitettavaa on, että usein juuri nuo köyhimmät tupakoivat ja käyttävät alkoholia, mikä laskee elintasoa niin taloudellisesti kuin terveydellisestikin.

Paras lääke köyhyyteen on koulutus. Ja suomessa se on ilmaista ihan tohtoritasolle asti.
Koska kokoomus-ajattelussa tavoitetaan se totuus että kaikilla ei ole mahdollisuuksia koulutukseen. Esim. henkisten resurssien suhteen. Kaikki koulutetutkaan eivät lukemattomista syistä pysty aina saavuttamaan elämän hallintaa. Elämä heittää meitä täysin käsittämättömän rankkoihin tilanteisiin.
  Salty Dog (ei rekisteröitynyt) • 30.05.2017 22:59
Laskelman on selkeästi tehnyt ei-köyhä. Köyhän kanattaa valita hiustyyli, jossa matalat ylläpitokulut. Eli parturissa käydään harvemmin tai ei lainkaan. Ruuankin osuus on laskettu aika korkeeksi. Tuolla rahalla syö jo kerran pari viikossa ulkonakin. Suurimmat säästöt tulee kuitenkin päihteettömyydestä. Yllättävän moni ei myöskän ymmärrä, ettei hiuksia kannattaisi värjätä, jos taloudellinen tilanne on heikko. Mitään ylimääräisiä jäsenmaksuja ei kannata myöskään maksella, ellei niille saa hyvä lisäarvoa ja palveluja. Minimalistis-askeettisella elämäntavalla perusterveelle ihmiselle jää tuista rahaa säästöön.
  Köyhä homo (ei rekisteröitynyt) • 31.05.2017 07:48
Tupakka-addiktio ja alkoholi ovat helposti henkilökohtaista taloutta rapauttavia asioita. Samoin kolikko- ja muu uhkapelaaminen. Etenkin pienillä tuloilla sinnittelevän kohdalla noihin lankeaminen voivat olla todellisia kompastuskiviä. Suoranaisen rahanmenon lisäksi etenkin alkoholin käyttäminen on terveyttä ja yleistä elämänhallintaa heikentävä tapa, eikä tupakointikaan ole ainakaan hyväksi terveydelle. Tupakka-askin hinta on ymmärtääkseni runsas 5 euroa. Jos askeja menee viikossa 3 (ei mikään ketjupolttajan kulutustaso), niin kuukaudessa puhutaan jo 60 euron summasta. Mäyräkoiran olutta viikossa kuluttavalla menee noin 50 euroa kuussa kurkusta alas.

Ja tosiaan; tupakointi ja alkoholin liikakäyttö ovat sitä yleisempää mitä syrjäytyneemmistä puhutaan.

Näiden syrjäytymiseen ja (suhteelliseen) köyhyyteen liittyvien asioiden ratkominen ei ole helppoa, ongelmia kun ei voi kestävästi ratkoa esimerkiksi suoranaisella rahallisella tuella. Pahimmillaan lisäraha voi johtaa elämänhallinnan kohdalla ojasta allikkoon, esimerkiksi helposti (tupakkaan tai alkoholiin) addiktoituvien kohdalla - etenkin, jos elämässä ei samaan aikaan tapahdu muuta aktivoitumista.

Syrjäytyneiden auttamisessa voisi ajatella olevan tuloksekkainta sosiaalisten kontaktien lisääminen ja yleinen aktivointi. Noiden toimien pitäisi tietysti tuntua autettavasta mielekkäiltä. Kulttuuri- ja kuntoilumahdollisuuksien lisääminen ovat esimerkki hyvästä aktivoinnista. Ongelmana on se, että kaikki eivät vain halua.

Jotkut kokevat, että muu kuin suoranainen rahallinen tuki on itsemääräämisoikeuden polkemista.

Joidenkin mielestä on raadollista todeta, että ensi sijassa täysi-ikäinen ihminen on kuitenkin vastuussa itsestään, ja elämässä pätee sanonta "niin makaa kuin petaa". Varttuneemman, elämän koulimana itsenäiseksi oppineen syrjään ajautuneen auttaminen ei ole helppoa, jos tämä ei itse ole aktiivinen ja/tai hyväksy "järjestelmän" keinoja auttaa.

On vaikea keksiä, mitä vastahakoisen aikuisen avun tarvitsijan hyväksi oikeasti voisi tehdä.

Nuorten kohdalla syrjäytymisen estämiseen on käyttökelpoisempia keinoja. En nyt tässä käy yleisesti sen ihmeemmin asiaa käsittelemään. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien kohdalla erityiskohteena pitäisi olla se, että itsehyväksynnälle on riittävät mahdollisuudet. Olennaista on, että voi kokea hlbti-vähemmistöön kuulumisestaan riippumatta olevansa samalla viivalla muiden kanssa. Käytännössä siihen auttaa asiallisen tiedon jakaminen ja asennekasvatus - ja kiusaamiseen/syrjintään puuttuminen.

Vähempi syrjäytyminen tarkoittaa keskimäärin vähäisempää köyhyyttä.
  smo • 31.05.2017 12:08
Ilmeisesti köyhyys, syjjäytyminen ja työttömyys on vain elämäntapa tai sen elämänhallinnan puutteita? Aika outoa yleistämistä tuo työttömät ryyppää ja dokaa ja eivät halua että heitä autetaan. Yhteiskunnan apu on yleensä kuntouttavaa työtoimintaa, ja yleensä pakko sellaista. Työtön nähdään toimintakyvyttömäksi avun saajaksi ja työttömyysestä voi jollain tavalla "kuntoutua". Päihdeongelmat ja työttömyys/ ja työttömyydestä johtuva syrjäytyminen eivät korreloi toisiaan.

Työteossa on kysymys rahasta, työstä tulee saada palkka. Sen pitää olla myös mielekästä tekijälleen, varsinkin jos työstä saatu rahallinen korvaus ei kata elämis- tai asumiskuluja. Nykypäivänä työnteko voi olla myös työharjoittelua, pätkätöitä. Varsinkin luovilla aloilla, jolla toimii myös huomattava joukka "sateenkaarikansaa". Pitää muistaa että "suhteellinen köyhyys" ei ole vain työttömien ongelma, moni sinnittelee pienellä palkalla ja tuilla.

"On vaikea keksiä, mitä vastahakoisen aikuisen avun tarvitsijan hyväksi oikeasti voisi tehdä."

Miksi näiden ihmisten ei sitten annettaisi vain olla? Väkisin "kuntouttamisesta" on vain menoja yhteiskunnalle, kun saman paikan voisi ottaa joku apua vastaanottavaisempi.

Tai, miten olisi että tarjottaisiin ihan oikeaa työtä ja oikeaa palkkaa, jollka tulisi ihan oikeasti toimeen? Radikaali ajatus.


PS: miesten hiusteleikkuun saa kympillä hyvin ammattitaitoisilta partureilta Kallion seudulta, samalla tuet maahanmuuttajien yrityksiä.
  huh-huh (ei rekisteröitynyt) • 31.05.2017 13:00
No milläs ihminen elää, jos tämän annetaan "vain olla"? Tai miten ihmiselle erityisesti "tarjotaan" ihan oikeaa työtä ja oikeaa palkkaa? Kenen kuuluu niitä tarjota; millaista ja millä ehdoilla?

Tässä maassa on töitä kyllä tarjolla, mutta näyttää siltä, että kysyntä ja tarjonta eivät täysin kohtaa. Se on ongelma ja siihen pitäisi löytää järkeviä ratkaisuja.

Itse tartuin tuohon syrjäytymis-teemaan, koska se oli jossain muodossa aiemmissa kommenteissa esillä. Köyhyydellä, työttömyydellä ja syrjäytymisellä on todistetusti keskinäisiä yhteyksiä.

Mutta jos puhutaan yleisestä köyhyydestä, niin vaikean äärellä tietysti ollaan. Voidaan tietysti toivoa esimerkiksi eläkkeiden korotuksia ja muuta vastaavaa - mutta jaettavan sisältävä kirstu ei ole pohjaton.
  smo • 31.05.2017 13:24
Täysin samaa mieltä Köyhän homon kanssa. Ei ne tulot, vaan ne menot.

On välillä täysin käsittämätöntä mihin jotkut köyhät rahaa käyttää. Työtön ystäväni valittaa, ettei ole rahaa mihinkään, ei voi tehdä mitään, ainoastaan kotona pimeässä yksin itkeskellä. Mutta sitten kun saan hänet sen verran piristymään, että sovimme nähdä vaikka piknikillä, koska silloin yhden kahvin ja pullan hinnalla kahvilassa saa piknikille koko tarjottavan, hän saapuu paikalle taksilla!

Saman järjettömyyden rahan käytössä näkee nykyään opiskelijoiden keskuudessa, joista monet kärvistelevät köyhyysrajalla. Kun itse opiskelijakämpässä asuin, olin kiitollinen jos sain jonkun vanhan sängyn tai keittiökamaa. Nykyopiskelijoille ei kelpaa mikään vanha; kaiken täytyy olla uutta ja tyyliin/väreihin sopivaa. Ja kaikki täytyy saada heti. Sitten ollaan vaikka nälässä, mutta tärkeintä on näyttää hyvältä ulospäin.

Ja vaikka halpahallista saisi uudet farkut 20 eurolla ja alkkarit eurolla, täytyy maksaa jostain merkistä kymmeniä ja satoja euroja. Eihän se ole homo eikä mikään, joka ei käytä vähintäänkin Calvin Kleineja, vai?

Järjen käytöllä ja omasta turhamaisuudestaan hiukan karsimalla pienetkin tulot saa riittämään yllättävän hyvin. Ja jos vaikka esim. työttömyys osuu kohdalle, ei saa hävetä sitä ja karttaa ystäviä ja muita sosiaalisia kontakteja, sillä silloin tuo syrjäytymisen noidankehä alkaa. Jos ei nyt ihan nälkäkuolema uhkaa, on köyhyys pienempi paha kuin yksinäisyys.
  pekka.punavuori • 31.05.2017 13:35
Vaikka köyhyydessä elävä saisi kukkaronnyörit äärimmilleen kiristettynä rahat juuri ja juuri riittämään - ja vaikka osaisi ottaa ilon irti elämästä silti, niin on yksi asia, jolloin köyhyys puraisee pahasti vaikka minkälaisella asenteella varustettua:

Nimittäin odottamattomat tilanteet.

Käytännössä siis pahempi sairastuminen tai muu sellainen, joka pistää tavalliseen arkeen verrattuna talouden vähänkin sekaisin. Moniin tilanteisiin saa tällaisissakin tapauksissa taloudellisen tuen, mutta asioiden selvittely ja tukeen liittyvä byrokratiarumba lienevät aika uuvuttava paikka. Tällaisessa sosiaalinen (ja sitä kautta myös mahdollisesti taloudellinen) turvaverkko on avuksi.
  smo • 31.05.2017 13:47
Tästä on tehty tutkimus mm.
" toimeentulotuki 2013-luvulla "
Selviää mm. että tukea alikäytetään.

Toimeentulotukiasiakkaiden elinolot ja hyvinvointi poikkeavat selvästi muusta väes- töstä. Merkittävällä osalla toimeentulotuen asiakkaista on myös kasautuvaa huono-osaisuutta.

Vuonna 2013 toimeentulotukea saavien yksinasuvien miesten muodostamien kotitalouksien osuus oli 13,8 prosenttia ja yksinasuvien naisten osuus 8,4 prosenttia kaikista vastaavista kotitalouksista.

Yhden aikuisen henkilön kotitaloudet saavat toimeentulotukea yleisemmin kuin muun tyyppiset kotitaloudet. Vuonna 2013 yksinasuvat muodostivat yhteensä 72,2 prosenttia toimeentulotuen kaikista kotitalouksista ja 46,4 prosenttia toimeentulotuen kaikista asiakkaista

Yksinasuvat miehet olivat pitkäaikaisesti toimeentulotukea saavista määrällisesti suurin asiakasryhmä. Heidän osuutensa oli 46,8 prosenttia kaikista pitkäaikaisasiakkaista vuonna 2013.

Toimeentulotukea saavista henkilöistä pitkäaikaisasiakkaita oli määrällisesti eniten 20–29-vuotiaiden ikäluokassa (20,5 % pitkäaikaisasiakkaista), vaikka ikäryhmien sisällä eniten heitä oli 40–49 ja 50–59-vuotiaiden ikäluokissa (36,8 %).

Huoltoapu Ennen vuoden 1984 sosiaalihuoltolakia (710/1984) toimeentulotukea kutsuttiin huoltoavuksi.

Toimeentulotuki. Toimeentulotuella tarkoitetaan toimeentulotukilain (1412/97) 1 §:n mukaan kunnan varoista suoritettua sosiaalihuoltoon kuuluvaa viimesijaista tukea kotitaloudelle silloin, kun käytettävissä ei ole tavanomaisia tuloja tai toimeentuloa turvaavia etuuksia tai ne eivät riitä turvaamaan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätöntä toimeentuloa. Tuki on tarveharkintaista, ja sitä myönnetään yleensä kuukaudeksi kerrallaan. Tuki lasketaan asiakkaan välttämättömien menojen mukaan. Tukea maksetaan se määrä, jolla asiakkaan tukeen oikeuttavat menot ylittävät hänen tulonsa ja varansa.

Varsinainen toimeentulotuki. Toimeentulotuen rakennetta muutettiin lakimuutoksella (1218/2005) jakamalla toimeentulotuki perustoimeentulotukeen, täydentävään toimeentulotukeen ja ehkäisevään toimeentulotukeen. Raportissa käytetään termiä varsinainen toimeentulotuki (sisältää perustoimeentulotuen ja täydentävän toimeentulotuen) ajallisten vertailujen mahdollistamiseksi.

Perustoimeentulotuki. Perustoimeentulotuki koostuu toimeentulotuen perusosasta sekä muista perusmenoista. Perusosa on toimeentulotukilain 7 a §:ssä määritelty laskelmallinen olettama eri henkilöryhmien vähimmäiskulutustasoa vastaavien, jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvien menojen suuruudesta. Tuen saajalta ei vaadita erillistä selvitystä perusosan käytöstä. Harkinnan mukaan muina perusmenoina voidaan lisäksi hyväksyä tarpeellisen suuruisena mm. asumistukilain (408/1975) 6 §:ssä tarkoitettuja asumismenoja sekä vähäistä suurempia terveydenhuoltomenoja.

Täydentävä toimeentulotuki. Täydentävänä osana on toimeentulotukilain 7 c §:ssä annettu mahdollisuus myöntää hakijan tarpeista johtuvia erityismenoja, kun perustoimeentulotuen myöntäminen ei riitä turvaamaan asiakkaan välttämätöntä toimeentulotukea. Näitä ovat mm. päivähoitomenot, perustoimeentulotuen ulkopuoliset asumismenot sekä itsenäisen suoriutumisen edistämisen menot. Täydentävän toimeentulotuen tarve arvioidaan asiakaskohtaisesti.

Ehkäisevä toimeentulotuki. Toimeentulotukilain 13 §:n mukaan kunta voi päättämiensä perusteiden mukaan myöntää ehkäisevää toimeentulotukea. Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää mm. tuen saajan asumisen turvaamiseksi, taloudellisen tilanteen äkkinäisen heikentymisen lieventämiseksi sekä aktivoimisen tai omatoimisen suoriutumisen edistämiseksi. Ehkäisevä toimeentulotuki on yleensä lyhytaikaista.

Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalle maksettu tuki. Toimeentulotukilain 10 a §:n mukaan kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalle toimeentulotuen saajalle maksetaan toimintarahaa toimintaan osallistumisen päiviltä. Lisäksi työtoimintaan osallistumisesta aiheutuviin matkakuluihin maksetaan matkakorvausta toimeentulotukena.

Toimeentulotuen kesto. Toimeentulotuen kesto tarkoittaa toimeentulotuen mukaisten avustuskuukausien lukumäärä kalenterivuoden aikana. Tässä tilastossa lyhytaikaisella toimeentulotuen kestolla tarkoitetaan 1–3 kuukauden pituista tuen kestoa vuodessa ja pitkäaikaisella toimeentulotuen kestolla 10–12 kuukauden pituista tuen kestoa vuodessa.

Toimeentulotuen bruttomenot. Kuntien maksamat toimeentulotuen menot, joista ei ole vähennetty asiakkaalle ennakonluonteisesti odotettavissa olevaa etuutta vastaan maksettua toimeentulotukea, joka olisi peritty takaisin maksetusta etuudesta takautuvasti. Bruttomenot on laskettu sekä käyvin hinnoin että vuoden 2013 hinnoin. Jälkimmäisessä tapauksessa menojen päivittämisessä on käytetty elinkustannusindeksin vuosimuutosta.

Toimeentulotuen kokonaismenot. Kuntien maksamat toimeentulotuen bruttomenot, jotka on saatu summatietona kerätystä toimeentulotuen menotilastosta (termiä käytetään vain liitetaulukossa 9).
9
Toimeentulotuen suuruus. Kuntien bruttomenoina ilmoittama toimeentulotuen rahallinen määrä, jonka yksittäinen kotitalous on saanut vuoden aikana.

Kotitalous. Yksinasuva henkilö tai yhdessä asuvat perheenjäsenet. Avoliitto ja rekisteröity parisuhde rinnastetaan avioliittoon. 18 vuotta täyttänyt tuensaaja luokitellaan yksinasuvaksi kotitaloudeksi, vaikka asuisi vanhempiensa luona. Alle 18-vuotiaat toimeentulotuen saajat muodostavat itsenäisen kotitalouden, jos heillä on oma perhe tai he ovat vanhemmistaan taloudellisesti riippumattomia eivätkä asu vanhempiensa kanssa. Muut kotitaloudessa asuvat alle 18-vuotiaat luetaan lapsiksi ja heistä ilmoitetaan vain lukumäärä, ei henkilötunnuksia.

Viitehenkilö. Henkilö, joka pääasiassa vastaa kotitalouden toimeentulosta.
Puoliso. Puoliso on viitehenkilön kanssa avioliitossa, avoliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa

samassa kotitaloudessa asuva henkilö.
Henkilö. Toimeentulotukitilastoissa tietoja kerätään kotitalouksien lisäksi toimeentulotukea saavista henkilöistä. Tällöin henkilötunnustietoja saadaan viitehenkilöstä ja puolisosta, niin kuin heidät on määritelty toimeentulotuen kotitalous-määritelmän mukaan. Kokonaishenkilömäärää summatasolla tarkasteltaessa mukaan lasketaan myös kotitalouksissa asuvien lasten lukumäärä.
Uusi kotitalous. Kotitalous, joka ei edellisvuonna saanut toimeentulotukea. Vuoteen 2004 asti uudet kotitaloudet määriteltiin viitehenkilöiden henkilötunnuksia käyttäen, tämän jälkeen sekä viitehenkilöiden että puolisoiden henkilötunnuksien perusteella, eli uudelta kotitaloudelta vaaditaan, ettei sen viitehenkilö eikä puoliso saanut toimeentulotukea edellisenä vuotena.

Kotitaloustyyppi.
1. yksinasuva mies
2. yksinasuva nainen
3. yksinhuoltajamies,
(ts. mies, joka asuu yhden tai useamman alaikäisen perheettömän lapsensa kanssa)
4. yksinhuoltajanainen,
(ts. nainen, joka asuu yhden tai useamman alaikäisen perheettömän lapsensa kanssa)
5. avio-/avoparit, joilla ei ole lapsia
(ts. avio- tai avopari tai rekisteröidyssä parisuhteessa olevat, joilla ei ole lapsia)
6. avio-/avoparit, joilla on lapsia
(ts. avio-/avoparit tai rekisteröidyssä parisuhteessa olevat, jotka asuvat yhdessä yhden tai useamman alaikäisen perheettömän lapsensa kanssa).

Sosioekonominen asema. Luokitus perustuu Tilastokeskuksen vuoden 1989 henkilötilastoissa annettuun sosioekonomisen aseman luokitukseen ja määräytyy kotitalouden viitehenkilön mukaan. Luokittelu tapahtuu kunnissa asiakastyössä saatavien tietojen perusteella. Tilastokeskus on vuoden 2011 alusta ottanut käyttöön uuden ammattiluokitus 2010-jaottelun, jota ei kuitenkaan otettu käyttöön toimeentulotukitilaston sosioekonomisen aseman luokittelussa, koska aikasarjoissa tarvittavia luokittelujen muuntotaulukkoja ei ole ollut saatavilla.

Tulolähde. Marraskuussa toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien eri tulolähteet on luokiteltu Kelan ensisijaisten etuuksien perusteella (tieto koskee vain sähköisiä asiakastietojärjestelmiä käyttäviä kuntia). Luokittelu tapahtuu kunnissa asiakastyössä saatavien tietojen perusteella.

Pääasiallinen toiminta. Marraskuussa toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien pääasiallinen toiminta vastaa Tilastokeskuksen työvoimatilaston luokituksia (tieto koskee vain sähköisiä asiakastietojärjestelmiä käyttävien kuntien asiakkaita). Luokittelu perustuu vuoden 1989 henkilötilastoluokitukseen, jota ei ole päivitetty uuden ammattiluokitusten (2010) kanssa, koska luokituksesta ei ole julkaistu virallista muuntotaulukkoa. Luokittelu tapahtuu kunnissa asiakastyössä saatavien tietojen perusteella. Vuonna 2013 työllisen määritelmää täsmennettiin, niin että se sopii yhteen Tilastokeskuksen työllisen määritelmän kanssa, so. työllisyyden kriteeriin kuuluu kuukaudessa vähintään viiden päivän rahapalkan, luontaisedun tai voittoa tavoittelemattoman
10
työnteon lisäksi myös vähintään yhden tunnin jokaviikkoinen vastaavin kriteerein tapahtuva työnteko. Toimintatiedot kerätään sekä viitehenkilöltä että puolisolta erikseen.

Kuntaryhmä. Ryhmitys perustuu Tilastokeskuksen määrittelyyn, jonka mukaan kunnat jaetaan kaupunkimaisiin, taajaan asuttuihin sekä maaseutumaisiin kuntiin.

- Tässä toinen tutkimus:

www.julkari.fi

Ei tehdä tutkimuksiai siitä kuinka moni toimeentulonsaajista kuuluu homoihin, koska meitä ei tutkita. Me emme myöskään saa rahioja. Huono-osaisuus on pääsääntöisesti miesten osaa. Tämä kertoo sitä, että naisten osa on parempi. Ihmetyttää edelleenkin miksi naiset saavat niin paljon rahaa, jota he eivät enää tarvitse. Pitäisi tehdä uusi jako.

Outoa on, että tämä joka näkyy tilastollisesti jää edelleen varjoon ja sitä ei haluta korjata. Yksi ihmisryhmä jää osattomaksi hyvinvoinnista! Todennäköisesti tämä on laajempaa. Ja todennäköisesti sama suuntaus on koko EU-alueella.

Tässä on vain päätetty näin, että osa väestöstä jätetään huono-osaiseksi ja minusta osasyy tässä, että miksi näin on, on rakenteellisessa homofobiassa vatioiden poliittisissa järjestelmissä, johon osallistuvat sekä heteromiehet-että heteronaiset ( poliitikot).

Kommenttia muokattu: 31.05.2017 klo 15:41
  Kolmoisritti • 31.05.2017 15:04
"No milläs ihminen elää, jos tämän annetaan "vain olla"?"

Kysymys oli kai näistä työhaluttomista yhteiskunnan toimesta pakkotyöllistettävistä, jotka prosentuaalisesti ovat aika pieni vähemmistö, mutta näyttävät leimaavan kaikkia työttömiä ajelemalla varattomina taksilla piknikille...?

"Tai miten ihmiselle erityisesti "tarjotaan" ihan oikeaa työtä ja oikeaa palkkaa?"

Ennen tätä ihmettä, eli työn tarjoamista kutsuttiin työvoimapalveluksi, sitä sai työvoimastoimistosta.

"Kenen kuuluu niitä tarjota"?"

Työvoimatoimiston pitäisi tässä ongelmassa auttaa, niin että työtekijä ja työnantaja. Millaista ja millä ehdoilla? Miten olisi koulutusta vastaavaa kokopäivätyötä ja korvaus siitä - ihan aikuisten oikeaa palkkatyötä siis... Työharjoittelu on ok, jos se johtaa vakinaiseen työpaikkaan. Jos ei löydy oman alan töitä, koulutus/työharjoittelu/oppisopimus ym.

pekka.punavuori: Calvin Klein:n 3 pack maksaa noin 30-40 euroa, designer merkkejä löytää kirpputoreila usein aikas edullisesti, köyhät kun ei vaatteita ihan helposti kierrätykseen laita. Toisaalta "köyhät ne vaatteilla koreilee" ja "köyhällä ei ole varaa ostaa halpaa".
  huh-huh (ei rekisteröitynyt) • 31.05.2017 17:18
Ja vielä tänäkin päivänä siellä ihmeessä lienee tarjolla työpaikkoja, kun vaan menee ja kysyy? Kipeä tosiasia kuitenkin on, että tarjolla oleva valikoima on rajattu. Työnantajalle on jäätävä työntekijän työllistämisestä viivan alle plussaa. Toki byrokratiaa keventämällä ja sitä kuuluisaa joustavuutta lisäämällä voisi uusia mahdollisuuksia auetakin? Ja sehän ehkä vähentäisi köyhyyttä.
  smo • 31.05.2017 18:12
Työllistymiseen vaikuttaa suoraan, missä sattuu asumaan: valtavia alueellisia eroja. Työn määrä vähenee koko ajan, mitä voi hakea.

Millä tavalla automatisointi vaikuttaa tai työn uudelleen järjestäminen: yksi ihminen joutuu tekemään monen ihmisen työt. Työtä siirretään maasta toiseen: puhelinpalvelu saattaa olla Virossa tai Afrikassa. Viking Linella esimerkiksi. Ikä vaikuttaa. Monissa maissa ei edes työllistetä 40-vuotiaita. Mun yks tuttu haki Pariisissa töitä ja oli yli 40 v, niin sanottiin heti että ei me tuon ikäisiä enää oteta töihin. Hän oli 42 v. Sama Hollannissa.

www.is.fi

yle.fi

www.kauppalehti.fi

tilastokeskus.fi

www.temtyollisyyskatsaus.fi

www.temtyollisyyskatsaus.fi

EU-alue:

ec.europa.eu

Vaikka kaikista palkansaajista noin puo- let on naisia, naiset ja miehet eivät jakaudu tasaisesti eri toimialoille. Naiset suuntautu- vat jo koulutusvalinnoissaan ja työhön ha- keutuessaan eri aloille kuin miehet.
Toimialoittaisen jakautumisen lisäksi työelämässä näkyy myös ammatillinen ja- kautuminen. Eri alojen sisällä ja työpaikoil- la naiset päätyvät usein erilaisiin tehtäviin kuin miehet. Tehtävien erot heijastuvat sel- keästi naisten ja miesten palkkaukseen ja selittävät suureksi osaksi naisten ja miesten keskimääräisten ansioiden eroa.
Miehistä suurin osa (82 % v. 2012) työskentelee yksityisellä sektorilla. Naisis- ta vain reilu puolet (56 % v. 2012) työsken- telee yksityisellä sektorilla. Julkisen sekto- rin kaikista palkansaajista naisia on 72 %. Kuntasektorilla naisten osuus on lähes 78 %. Valtiolla naisten ja miesten osuudet ovat tasoissa. Sukupuolittuneisuus näkyy myös yrittäjäkentässä: yrittäjistä vain noin kol- mannes on naisia ja naisyrittäjät toimivat pitkälti perinteisillä naisten aloilla. Johto- tehtävissä naisia on eniten niillä toimialoil- la, joilla he muutenkin ovat hyvin edustet- tuina.
Naisia eniten terveydenhuollossa ja rahoitusalalla, vähiten rakentamises- sa ja kuljetuksessa
Naisvaltaisimpia toimialoja ovat tervey- denhuolto ja sosiaalipalvelut, majoitus- ja ravitsemisala, rahoitus- ja vakuutustoimin- ta sekä koulutus. Vähiten naisia työskente- lee rakentamisen, kuljetuksen, varastoinnin ja tietoliikenteen sekä teollisuuden aloilla.
Tehtävät eriytyvät alojen sisälläkin. Miesvaltaisilla teollisuudenaloilla naiset työskentelevät pääosin toimisto- tai hallin- totehtävissä, ja naisvaltaisilla terveyden- hoito- tai koulutusaloilla miehet toimivat usein johto- ja esimiestehtävissä. Johto- ja esimiestehtävissäkin naisilla ja miehil- lä on eroja: miehet toimivat naisia useam- min operatiivisessa johdossa, naiset tyypil- lisemmin esimerkiksi henkilöstöhallinnon ja viestinnän tehtävissä. Jos naisten osuutta yritysjohdossa halutaan kasvattaa, naisten määrää tulisi pyrkiä lisäämään sekä linja- johdossa että operatiivisissa tehtävissä.
Suomen työmarkkinoiden jakautunei- suus Euroopan kärkeä
Kansainvälisesti verrattuna suomalaiset työmarkkinat jakautuvat poikkeuksellisen voimakkaasti naisten ja miesten töihin. Suomen työmarkkinoilla ammatillinen ja- kautuminen naisten ja miesten tehtäviin on EU-maiden kuudenneksi korkeinta. Suo- men edellä ovat Slovakia, Viro, Bulgaria, Kypros ja Liettua. Muut Pohjoismaat si- joittuvat EU-maiden keskiarvon paremmal- le puolelle. Näissä maissa ammatillista ja- kautumista on pystytty purkamaan viime vuosina Suomea tehokkaammin. Ammatil- linen jakautuneisuus on vähäisintä niissä maissa, joissa naisia on muutenkin vähem- män työmarkkinoilla eli Kreikassa, Roma- niassa ja Maltalla.
Suomi sijoittuu vielä huonommin, kun verrataan eri toimialoja keskenään: toimi- aloittainen jakautuminen on EU-maiden neljänneksi voimakkainta. Edellä ovat vain Itä-Euroopan maat Slovakia, Viro ja Lat- via.

palkkaeroista:

Palkkaeron suurin syy on se, että miehet ja naiset tekevät eri työtä ja työsken- televät erilaisten työnantajien palveluksessa. Työnantajilla eri aloilla on erilainen maksukyky. Ns. selittämättömän palkkaeron osuus on vain muutaman prosentin luokkaa, sekä naisten eduksi että heitä vastaan.
Suomalaisten työmarkkinoiden sukupuolittainen jakautuminen on jyrkkää. Tähän nähden Suomi sijoittuu kohtuullisen hyvin palkkaerojen eurooppalaisessa vertailussa.
Naisten keskiansioon vaikuttaa myös se, että naiset tekevät miehiä vähemmän yli-
töitä, vuorotöitä ja olosuhdelisiin oikeuttavia likaisia ja raskaita töitä.

Samapalkkaisuuden ja samanarvoisen työn käsitteet eivät kuitenkaan ole yksi- selitteisiä. Samapalkkaisuuden periaattee- seen katsotaankin yleisesti kuuluvan saman tai samanarvoisen työn lisäksi myös sa- mantasoinen työsuoritus saman työnanta- jan palveluksessa. Töiden samanlaisuutta ja samanarvoisuutta yli työpaikka- tai työ- ehtosopimusrajojen on mahdotonta arvi- oida. Samapalkkaisuuskeskustelussa usein unohtuu se, että työehtosopimukset ovat kokonaispaketteja eikä yhtä työsuhteen eh- toa, kuten palkkaa, voi tarkastella erillään muusta kokonaisuudesta (esim. työajat ja muut työsuhteen ehdot).

Tavallisimmat palkkaperus- teet ovat työn vaativuus, henkilön pätevyys ja työsuoritus. Jos työpaikalla on käytössä jokin palkkiojärjestelmä, palkkaperusteena ovat myös työn tulokset. Henkilö voi vai- kuttaa palkkansa suuruuteen esimerkiksi ottamalla enemmän vastuusta omasta työs- tään ja parantamalla osaamistaan.

Kommenttia muokattu: 01.06.2017 klo 01:56
  Kolmoisritti • 01.06.2017 00:53
huh-huh,
"Calvin Klein:n 3 pack maksaa noin 30-40 euroa..." Niin varmaan maksaakin, tax freestä tai Hulluilta Päiviltä ehkä saa jopa halvemmallakin, mutta miksi maksaisi 30-40 alkkareista, jos kerta on köyhä ja rahasta on oikeasti pulaa, samaan aikaan kun halpahallista (Tokmanni, Saiturinpörssi jne.) saa perusalkkarit vain euron kappale! Rahaa jää 27-37 euroa vaikka ruokaan!

Järkevällä rahan käytöllä pienetkin tulot/tuki riittää normaaliin elämiseen. Tämä oli Köyhän homon pointti, jota yllä komppasin. Koko ajan olisi mietittävä, voinko saman tarpeen hoitaa jollain halvemmalla tavalla:

surffata netistä (kirjastossa) halvimman ostopaikan, hyödyntää tarjouksia, ostaa Alepasta/S-marketista -30%-tuotteita mielellään 21 jälkeen jolloin ne ovat -60%, ei ostaa oopperaan etukäteen 70-100 euron lippua vaan ainoastaan 15 euron saman päivän työttömän lipun, museoissa ja näyttelyissä käydä kuukauden ilmaisilloissa, kävellä julkisten sijaan tai käyttää pyörää, käydä harvakseltaan parturissa ja silloinkin Kurvissa kympillä jne.

Vaikka en itseäni köyhäksi luokittelekaan, vakuutan että tällä tavalla tarkasti miettien rahojensa käyttöä, köyhäkin saa rahansa riittämään. Yllä Köyhä homo sanoi, että tuesta jää jopa säästöön. Voin hyvin uskoa sen. Kehä 3:n ulkopuolella se varmasti on vielä selvästi helpompaa asumiskulujen takia.

ps. itse olen omat calvin kleinit ja versacet ostanut yleensä Beijingistä tai Shanghaista ALLE euron kappalehinnalla - köyhän on pakko yrittää säästää mistä milloinkin voi, vaikka sitten piratismia tukisikin

pps. Sinulla huh-huh on selvästi arkirealismia vaaleanpunaisempi kuva työllistymisestä. Jos sinulla on 1-2 akateemista tutkintoa, sinua ei 'kelpuuteta' edes Alepan kassalle, koska kuvitellaan, ettei sinulla voisi olla motivaatiota kyseiseen 'hanttihommaan'. Myyjäksi tai tarjoilijaksi sinua ei myöskään oteta, koska sinulla ei ole kokemusta normaalista työnteosta, jos olet toiminut aiemmin vaikka asiantuntija-/johtotehtävissä. Ja ne hommat, jotka vastaisivat osaamistasi, valitettavasti menevät 10-15 vuotta nuoremmille, jos olet 40+. Ikärasismi alkaa tänä päivänä jo reilusti alle 50v kohdalla, koska nuorempiakin on tarjolla. Ja jos olet nuori, sanotaan joka paikassa, ettei sinulla ole aiempaa kokemusta, tai ei edes sanota, vaan hakemustasi ei lueta edes loppuun, koska jo valmiiksi osaaviakin on hakemassa samaa paikkaa.
  pekka.punavuori • 01.06.2017 12:15
Kulttuuria vuodeksi 65€ - eikä maksa paljon :

www.museot.fi

Suosittelen tuota korttia kaikille kulttuurista kiinnostuneille, minullakin on, ja sille on usein käyttöä, paljon kiinnostavia kohteita on pelkästään jo Helsingissä, mutta myös ympäri suomea.
  1965 • 01.06.2017 13:35
"Vaikka kaikista palkansaajista noin puo- let on naisia, naiset ja miehet eivät jakaudu tasaisesti eri toimialoille. Naiset suuntautuvat jo koulutusvalinnoissaan ja työhön ha- keutuessaan eri aloille kuin miehet.
Toimialoittaisen jakautumisen lisäksi työelämässä näkyy myös ammatillinen jakautuminen. Eri alojen sisällä ja työpaikoilla naiset päätyvät usein erilaisiin tehtäviin kuin miehet. Tehtävien erot heijastuvat sel- keästi naisten ja miesten palkkaukseen ja selittävät suureksi osaksi naisten ja miesten keskimääräisten ansioiden eroa."

Tässä näkee mm. että ns. naisten euro-puheet ovat vääristelyä ja valehtelua. Kuinka paljon muuta naiset valehtelevat, jotta valtiovalta jakaisi heille enemmän etuisuuksia, joita he EIVÄT TARVITSE.

( Yksinäiset miehet mm. homot ovat oikeita tarvitsijoita! Täällä jengi on jo luovuttanut ja syrjäyttäneet itsensä omasta halustaan marginaaliin ja kuraportaaseen , josta ulospääseminen menee seuraavalle vuosituhannelle, koska 90% lojuu kaapissaan. )

Kommenttia muokattu: 01.06.2017 klo 15:24
  Kolmoisritti • 01.06.2017 15:01
Kolmoisritti, kyllä sinäkin varmaan saat ilmaisen abortin, jos se on sinulle tarpeen.
  smo • 01.06.2017 15:14
smo, sinä olet tällainen konservatiivisesti ajatteleva gay, joten meidän maailmamme eivät koskaan kohtaa eikä voi olla todellista yhteisymmärrystä.

Aion ajaa näitä asioita eteenpäin. Suomessa tämä ei todennäköisesti tule koskaan onnistumaan, mutta minä en asu Suomessa enää. Mutta ehkä te tulette sitten perässä n. 50 v viiveellä.
  Kolmoisritti • 01.06.2017 16:55
Myönnän olevani monissa asioissa ennemmin konservatiivi kuin itsetarkoitukselliseen muutokseen pyrkivä.

Minun maailmassani muutoksen mielekkyyttä pitää perustella sillä, miten mahdollinen muutos johtaa parempaan. Samalla pitää puntaroida myös mahdollisen muutoksen aiheuttamat uhat ja haitat. Nämä yhtäläisesti niin samanlaisena pysyvässä kuin muuttuvassakin tilanteessa.

Jos muutos johtaa parempaan, niin sitten muutokselle on peruste.

Mihin liittyy käsityksesi siitä, että 90 prosenttia olisi kaapissa? En usko tuohon lukuun, ainakaan nuoremmissa ikäryhmissä. En itsekään tietenkään tiedä oikeaa lukua, mutta kiinnostaisi moisen prosenttiarvion tausta.
  smo • 01.06.2017 18:54
pekka: ".. itse olen omat calvin kleinit ja versacet ostanut yleensä Beijingistä tai Shanghaista ALLE euron kappalehinnalla - köyhän on pakko yrittää säästää mistä milloinkin voi.."

Monetko kleinit ja versacet köyhä saisi yhden lentolipun hinnalla Pekingiin? Aika monet, arvelisin.

pekka: "Yllä Köyhä homo sanoi, että tuesta jää jopa säästöön .."

Varmasti, kun käy syömässä vanhempien luona. Kyllähän näitä neuvojen jakelijoita riittää. Yksi opiskelija väitti piinkovaan syövänsä koko kuukauden 100 eurolla. "Unohti" tosin laskea mukaan valtion tukeman opiskelijaruokailun.

Harva säästövinkkejä jakava taho tietää tämän, mutta peruspäiväraha, tai miksi sitä nykyisin kutsutaankin, luotiin 90-luvun alussa. Lukuunottamatta yhtä ainoaa kertaa se on pysynyt samana parin vuosikymmenen ajan - inflaatio ei ole.

Tuolloin sen ajateltiin kattavan kaikki perustarpeet, nippanappa, sosiaalialan akateemisten laskemana. Tuskin kattaa enää, vaikka olisi millainen alennusfakiiri kyseessä.

pekka: ".. Jos sinulla on 1-2 akateemista tutkintoa, sinua ei kelpuuteta edes Alepan kassalle, koska kuvitellaan, ettei sinulla voisi olla motivaatiota kyseiseen .."

Onko sitä akateemisuuttaan pakko toitottaa jokaisessa käänteessä? Demarit saivat läpi korkeakoulu-uudistuksensa ja 70%:a ikäluokista akateemisuuden piiriin, minkä seurauksena joka toiselta jantterilta ja sussulta löytyy tutkinto. Kyllähän se kultakin on arvokasta, ei tosin itsensä vuoksi, vaan kun se on harvinaista... Lääkäreillä menee hyvin, humanisteilla ei niinkään...
  Cadence (ei rekisteröitynyt) • 01.06.2017 23:16
köyhä homo: ".. Suurimmat säästöt tulee kuitenkin päihteettömyydestä .."

Kumma, ettei 90-luvun lama-ajan kotiviinitrendi ole ottanut tuulta alleen. Sokerit ja viinihiivat saa muutamalla eurolla ja marjat metsästä ilmaiseksi. Yhdestä erästä valmistui kymmenprosenttista litkua litratolkulla. Kuuleman mukaan puolet kansasta tissutteli pitkin viikkoa tuohon aikaan.

Muutos näkyy tosin jossain, nimittäin siinä että baariscene näivettyy kaupunkien keskustoista. Kuntosalit jäsenyyksineen tuottavat enemmän kuin kalliin alkoholin myynti, varsinkin kun monet tulevat valmiiksi humalassa baariin ja vasta puolenyön jälkeen, kun ei ole varaa. Ei ole kannattavaa pitää huvituksia yllä muutaman tunnin ajan viikonlopusta.

Kun sosiaalinen pöhinä ja pärinä asteittain vähenee, autioituvat myös keskustat. Trendi näkyy kaikkialla Suomessa tyhjyyttään ammottavina keskustan liiketiloina.
  Cadence (ei rekisteröitynyt) • 01.06.2017 23:44
Kiitos "vaeltaja" ! Hyvä kun otit asian esille.
Sateenkaariväkikin syrjäytetään, työmarkkinoilta ja työelämästä. Vaikka Suomessa onkin tapahtunut hyvä muutos seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä kohtaan, niin jonkun verran myös tutkittu pitkäaikaistyöttömiä (jotka pääasiassa ovat yli 55 vuotiaita). Suurin ihmisryhmä on yksinasuvat, ja se kuinka moni heistä kuuluu sateenkaariväkeen, siitä ei ole varmaa tietoa. Minä kuulun. Olen jo 60-vuotias, työelämään ei ole paluuta. Olen hyvinkoulutettu. Omaan ikäluokkaani kuuluu paljon meitä jotka eivät ole hankkineet lapsia tai perustaneet perinteistä perhettä. Siitä seuraa usein, ei aina, myös työsyrjintää. Perheellisiä suositaan. Tämä näkyy myös sateenkaariperheiden suosimisena gaypiireissä. Minulla ei ole mitään lapsiperheitä vastaan, mutta omissa lähipiireissäni olemme keskustelleet tästä "sateenkaari-syrjinnän" muodosta. Lapseton homo tai lesbo halutaan nähdä jopa "epäonnistuneena" ihmisenä, vaikka eiväthän kaikki heterotkaan ole lapsellisia, hanki lapsia.

Pitkäaikastyöttömyydessä on kyse monenlaisesta syrjinnästä: ikäsyrjinnästä, seksuaalivähemmistö-syrjinnästä, lapsettomuus-syrjinnästä, etnisestä tai uskonnollisesta syrjinnästä.
  Aino (ei rekisteröitynyt) • 02.06.2017 11:00
Tärkeä aihe ja hyvä pohtia, miten rahallisesta köyhyydestä pääsisi eroon.
Todella tiukan talouden pitää ensin oikeasti kokea ennenkuin käsittää sen raskauden ja sen ongelmat. Niinpä se, että joku esim. tulee taksilla piknikille, v o i olla hetken halu kokea ylellisyyttä kaiken kovuuden ja harmauden jatkumisen keskellä. On helppo tuomita toisen "holtiton" rahankäyttö tuossa tilanteessa - kannattaa kuitenkin yrittää nähdä myös se, että raha ei ole köyhyyden ongelman ydin. (tarvitseeko jatkaa)
  martin • 16.06.2017 23:53
Kommentoi juttua:

Kommentti näytetään vasta ylläpidon hyväksyttyä sen - mikä ei välttämättä tapahdu ensi tilassa. Rekisteröityneiden käyttäjien kommentit julkaistaan automaattisesti.




Keskity kommentissasi jutun aiheeseen. Sivuston keskustelufoorumi on "sivupolkuja" varten. Kirjoita tiiviisti. Älä jankkaa, vaan etsi uusia näkökulmia. Kunnioita muita, vaikka olisitte eri mieltä - asiat riitelevät, eivät ihmiset. Vältä tahallista provosoimista. Älä provosoidu, äläkä anna "samalla mitalla takaisin". Ylläpito pidättää oikeuden päättää kommenttien julkaisusta.

Nimimerkki
Roskapostisuoja: mikä päivä tänään on? (suomeksi, pikkukirjaimin)



 
SINUIKSI - Valtakunnallinen tuki- ja neuvontapalvelu

Palvelu on tarkoitettu kaikille, joiden mieltä askarruttaa oma tai läheisen seksuaalinen suuntautuminen (mm. bi-, homo- ja panseksuaalisuus tai lesbous) ja sukupuolen moninaisuus (mm. inter-, muun-, ja transsukupuolisuus, transvestisuus, gender- tai queer-identiteetit) tai muut aihepiiriin kuluvat kysymykset.

Palvelu on osoitteessa www.sinuiksi.fi

Yhteistyössä
Uusimmat jutut
Uutisista on olemassa RSS-syöte. Jos olet Twitterin käyttäjä, löydät otsikot osoitteessta twitter.com/ranneliike. Ranneliike.net löytyy myös Facebookista.
   
© Sateenkaariyhteisöt ry 2001-2017 - Tietoa meistä - Yhteystiedot ja palaute - FAQ - Käyttöehdot Tekstiviestipalvelut tarjoaa Labyrintti Media Oy