Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien syrjintäkokemuksia on selvitetty muutamana viime vuosikymmenenä erilaisin tutkimuksin, ja vähemmistöihin kuuluvat kokevat syrjintää järjestään vähemmistöihin kuulumattomia enemmän.
Maaliskuun alussa julkaistun vuoden 2016 nuorisobarometrin mukaan nuorista, jotka kokevat kuuluvansa seksuaalisen suuntautumisensa ja/tai sukupuoli-identiteettinsä takia vähemmistöön, on 79 prosenttia kohdannut omaan identiteettiin liittyvää syrjintää.
Kaapista hankala puolustautua
Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat sellaiset hlbti-nuoret, jotka syystä tai toisesta salailevat vähemmistöön kuulumistaan. Heillä ei usein ole minkäänlaisia keinoja vastata esimerkiksi seksuaaliseen suuntautuneisuuteen tai sukupuolivähemmistöön kuulumiseen kohdistuvaan kiusaamiseen. Kaapissa pysyttelevillä nuorilla on usein vähemmistöön liittyvien ennakkoluulojen aiheuttamia häpeän tunteita itseään kohtaan, joka johtaa itsesyrjintään. Tällöin nuoren kynnys hakea tukea aikuisilta on korkea, ja pahimmillaan nuori voi jopa kokea osakseen saamansa kaltoinkohtelun jollain tavalla oikeutetuksi.
Avoimesti seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluvatkin joutuvat toisinaan häirinnän, syrjinnän ja väkivallan kohteeksi, mutta heidän on tarvittaessa helpompi pyytää tai vaatia apua. Samalla tausta väärinkäytökselle tulee ilmi.
Kaapin ovien avaamisen esteenä ovat ulkoiset paineet ja niistä johtuvat pelot. Pelot - usein aiheettomat, mutta toisinaan aiheellisetkin - liittyvät esimerkiksi vanhempien ja muun perheen suhtautumiseen, jopa hylkäämiseen. Samoin merkittävä asia on kavereiden suhtautuminen ja pelot kavereiden menettämisestä. Eikä väkivallankaan pelko ole harvinaista.
Olisikin löydettävä aktiivisemmin keinoja, jolla lapsille ja nuorille taataan mahdollisuus kehittyä omassa tahdissa ja häiritsemättä, tuettuna ja suojattuna omanlaiseen seksuaalisuuteen. Siis siten, että ketään ei “ajeta” kaapista, vaan varmistetaan kaapista ulos haluavien kokemus hyväksynnästä, ja toki myös konkreettinen hyväksyntä.
Kunnossa oleva lainsäädäntö luo toivoa ja antaa uskoa tulevaisuuteen
Yhdenvertaisuutta lisäävät lainsäädännölliset uudistukset ovat tärkeitä. Hiljattain julkaistun amerikkalaistutkimuksen mukaan esimerkiksi samaa sukupuolta olevien parien yhdenvertainen avioliitto-oikeus vähentää selvästi seksuaalivähemmistöihin kuuuluvien nuorten pahoinvointia. Yhä jumissa olevan translain uudistus parantaisi oletettavasti sukupuolivähemmistöihin kuuluvien hyvinvointia merkittävästi.
Yhdenvertaisuutta ja yksilöiden erityisyyden huomioimista lisäävien lakien olemassaolo luo pohjaa turvallisuuden tunteelle. Se tuo toivoa ja antaa uskoa tulevaisuuteen.
Koulujen tärkeä rooli
Kouluilla on avainrooli asenneilmapiirin muokkaamisessa sellaiseksi, että kanssaihmiset hyväksytään sellaisina kuin ovat. Etenkin peruskoulussa ikäluokat ovat lähtökohtaisesti vielä kokonaisina mukana ja tavoitettavissa. On tietysti tärkeää yleisesti ehkäistä kiusaamista ja kannustaa kaikkien mukaanottamiseen, mutta yhtä tärkeää on tunnistaa erityishuomiota vaativia asioita ja puuttua niihin. Sellaisia ovat esimerkiksi hlbti-vähemmistöihin liittyvät asenteet.
Kouluissa on mahdollista käsitellä avoimesti teemoja, joita joissain vastuuttomissa kodeissa jätetään käsittelemättä tai käsitellään ennakkoluuloisesti. Tällaista työtä tukee se, että ihmisten, parisuhteiden ja perheiden kaikenlainen moninaisuus tulee esiin kaikessa opetuksessa. Tällainen työ ei voi eikä saa olla yksittäisten koulujen tai opettajien harkinnan varassa, vaan moninaisuuden asialliseen käsittelyyn on oltava velvoite.
Asiallinen hlbti-aihepiirin esilläpito antaa kaikille eväitä kohdata vähemmistöön kuuluvia henkilöitä.
Samalla aiheen esilläpito antaa vähemmistöön kuuluville työkaluja tulla sinuiksi itsensä kanssa. Osa nuorista varttuessaan huomaa, että se, jonka kanssa haluaa elämänsä jakaa, voi löytyä vain omaa sukupuolta olevien joukosta. Tragedia on valmis niiden kohdalla, joille on annettu kotoa elämän evääksi ajatus, että se on väärin. Jotkut selviävät siitä voittajanakin. Voittajia yhdistää se, että he ovat kyenneet kyseenalaistamaan vastuuttomien vanhempiensa ennakkoluuloiset käsitykset. Kun on käsitys seksuaalivähemmistöjen olemassaolosta ja jonkinlainen kuva vähemmistöön kuuluvien lopultakin aika tavallisesta elämästä, niin se helpottaa asian käsittelyä.
Ns. “eheytyshoitojen” tarjoaminen alaikäisille kiellettävä
Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien hyvinvointia lisäävien toimenpiteiden listalle on nostettava myös ns. "eheytyshoitojen" alaikäisille tarjoamisen ehdoton kieltäminen. Tähän liittyvien ongelmien laajuudesta ei ole tietoa, mutta hlbti-vähemmistöihin erittäin kielteisesti suhtautuvissa (yleensä uskonnollis-konservatiivisissa) ympäristöissä kasvavia on Suomessakin, ja tilastollisesti osa heistä kuuluu hlbti-vähemmistöihin.
Nuorisobarometri 2016: hlbti-nuorten syrjintäkokemukset yleisiä
Tutkimus yhdistää samaa sukupuolta olevien avioliitto-oikeuden ja teinien itsemurhien määrän laskun