Arabikevät eli arabimaailmaan levittäytynyt vallankumousaalto alkoi Tunisiasta viisi vuotta sitten. Yksinvaltainen presidentti Ben Ali poistui maasta tammikuussa 2011, ja syksyllä 2011 maassa pidettiin ensimmäiset vapaat vaalit. Vaalien jälkeen levottomuudet levisivät uudellleen, ja tällä hetkellä maassa on poikkeustila. Arabikevään ihanteista ei ole paljon jäljellä. Tunisiassa tilanne on pysynyt hatarasti hallinnassa, kun valtaosassa muita arabimaita arabikevät täydellisesti epäonnistui.
Hlbti-ihmisten tilanteesta arabimaissa on kuultu sirpalemaista tietoa. Ranneliikkeessä oli ensimmäinen kommentti Egyptin uudesta tilanteesta helmikuun alussa 2011. Siinä Advocate-lehden kommentaattori esitti lohduttoman kuvan Egyptistä hlbti-ihmisten näkökulmasta. ( http://ranneliike.net/teema/egyptin-tilanne-saammeko-uuden-iranin?aid=5104 ) Pahimmat ennusteet ovat toteutuneet. Ennen homot ja lesbot saivat elää aika vapaina, tosin näkymättöminä. Viime vuosina heistä on tullut vainottuja.
Saksalaisen Spiegel-lehden nuorisojulkaisu Bento kirjoitti sunnuntaina Tunisian ja Algerian tilanteesta. Tunisia, Algeria ja Marokko lasketaan pakolaisten kannalta turvallisten maiden joukkoon. Saksan liittohallituksen mukaan palautettavia pakolaisia ei uhkaa lähtömaan poliittinen tilanne. Human Right Watch ja Amnesty International varoittavat: erityisesti homot ovat joutuneet kakikissa kolmessa maassa poliisin tarkkailun kohteiksi ja jatkuvasti annetaan useiden vuosien vankeustuomioita.
Bento haastatteli Algeriasta paennutta, 28-vuotiasta Brahimia. Hän asuu tällä hetkellä Saksassa (vuodesta 2015). Algeriassa saa kolme vuotta vankeutta ja sakkorangaistuksen, kun "loukkaa hyviä tapoja" ja "kun on luonnonvastaisessa suhteessa samaa sukupuolta olevaan henkilöön".
Brahim odottaa joukkomajoituskeskuksessa turvapaikkapäätöstä. Hän tietenkin toivoo voivansa jäädä Saksaan. Opintojen jälkeen Brahim toimi Algeriassa erityiskoulussa vammaisten lasten opettajana. Eräänä päivänä, kun hän oli ystävänsä kanssa puistossa, heidät pidätettiin. Syy: he olivat suudelleet toisiaan. Brahim olisi teljetty vankilaan, mutta hänen sukulaisensa, poliisissa työskentelevä henkilö, sai heidät vapaiksi, Brahim soitti sisarelleen. Kotiin ei enää ollut asiaa. Isä olisi tappanut hänet, koska hän loukkasi perheen kunniaa.
Brahim pakeni Oranin kaupunkiin, jossa kukaan ei häntä tunne. Siellä hän valmisteli pakoaan yhdessä monen muun homon kanssa, ja netin kautta hän sai apua ja tietoa saksalaisilta homoilta. Algeriaan ei ole paluuta. Kontakti perheeseen on poikki ja poliisilla on raskauttava merkintä kortistoissaan.
Tunisialainen 22-vuotias Jihed asui opiskelija-asuntolassa Kairouanin kaupungissa. Poliisi otti kiinni kuusi opiskelijaa. Kaikki tuomittiin homoseksuaalisuuden vuoksi kolmen vuoden vankeuteen ja viideksi vuodeksi karkotettaviksi kaupungista. Homojen vastainen laki on vuodelta 1913. ( http://ranneliike.net/teema/tunisiassa-tuomittiin-opiskelijoita-vankilaan-homoseksin-harjoittamisesta?aid=12124 )
Miesten asianajaja syytti poliisia painostamisesta ja laittomasta anaalitutkimuksesta. Takuurahaa vastaan miehet pääsivät vapaiksi, mutta seuraavan oikeusistunnon piti olla helmikuun 25. päivänä.
Siitä ei ole tietoa, kuka heidät ilmiantoi. Jihed kertoo, että he olivat vain ystäviä. Poliisi tutki ensin, löytyykö huumeita tai terrorismin merkkejä. Yhden opiskelijan koneelta löytyi homopornoa, ja kaikki pidätettiin.
Vankilasellissä oli 190 eri syistä kiinniotettua. Poliisi vuoti opiskelijoiden pidätyksen syyn muille pidätetyille ja alkoi jatkuva solvaaminen ja nöyryyttäminen. Asianajaja sai heidät ulos pidätyssellistä. Nyt ei ole enää mitään asiaa yliopistoon. Perhekin on saanut tietää pidätyksen syyn. Eri suunnista on tullut uhkailuja.
Jihed on jo yrittänyt itsemurhaa. Asianajaja yrittää nyt auttaa, jotta Jihed voisi paeta maasta. Tunisissa on verkosto, joka yrittää antaa lainopillista ja psykologista tukea. Myös muissa maissa ihmisoikeusjärjestöt ovat ottaneet tämän teeman toimintaansa.
Lähde: http://www.bento.de/