ranneliike.net - Homokansan yhdistävä tekijä
Tunnus    Salasana    
  


kirjat lehdet sähköinen glbt-kirjasto elokuvat ja sarjafilmit teatteri tv-kalenteri televisio radio musiikki levyesittelyt artistiesittelyt listat euroviisut
internet ja seksuaalivähemmistöt novellit ja tarinat viihde, musiikki & kulttuuri -keskusteluviihde ja kulttuuri

ARVIO: HBO:n homoteemainen draamakomediasarja Looking – ohuita ajankuvia ja ohuita homoja

Camille • 20.01.2014 21:26 • 7 kommenttia. ELOKUVAT JA SARJAFILMIT

Looking-sarjan henkilöitä. Kuva: HBO / John P. Johnson.
Tänään 20. tammikuuta HBO Nordic -palvelussa Suomen ensi-iltansa saava Looking-niminen homoteemainen draamakomediasarja seuraa kolmea miestä tämän päivän San Franciscon homoyhteisön pyörteissä. Ranneliike.net sai ennakkokatseltavakseen neljä sarjan ensimmäistä jaksoa.

HBO:n mukaan Looking on sensuroimaton kuvaus kolmesta ystävyksestä, jotka asuvat ja rakastavat nykypäivän San Franciscossa. Ystävyydestä huolimatta jokainen heistä elää erilaista elämänvaihetta, kerrotaan sarjan mainostekstissä.

Sarjan päähenkilö on 29-vuotias videopelisuunnittelija Patrick (Jonathan Groff; Glee), joka päättää palata deittimarkkinoille ex-poikakaverinsa mentyä kihloihin ja tulla vihdoinkin sinuiksi niin itsensä, ystäviensä kuin vanhempiensa kanssa. Ensimmäisestä kohtauksesta lähtien (metsäseksin kokeileminen läpällä) on selvää, mihin sarja tulee keskittymään; homomiesten erilaisten tapaamispaikkojen ja seksikontaktoinnin dokumentointiin. Jo ensimmäisessä jaksossa käydään läpi muun muassa Facebook -stalkkaaminen, Grindr, amerikkalainen homodeittipalvelu OK! Cupid ja Instagram -kommentointi.

Suurin osa sarjasta keskittyykin kuvaamaan sosiaalisesti kömpelön Patrickin edesottamuksia, kun tämä nolaa itseään deittimarkkinoilla ja joko hän tai vastapuoli on töykeä omien epärealististen ennakkotoiveittensa johdattelemana.

Kolmikon toinen jäsen on taiteilijan uraa luova 31-vuotias Agustín (Frankie J. Alvarez; Smash), joka alkaa epäillä yksiavioisuuden toimivuutta ajautuessaan yhä syvemmälle kohti parielämän kotoista idylliä. Tähän epäilemiseen toki kuuluu parisuhteen ”maustaminen” muilla miehillä ja prostituution harkitseminen varteenotettavana uravaihtoehtona. (Ja kukapa meistä ei olisi prostituutiota joskus miettinyt vaihtoehtona tai ainakin kuullut siitä niin puhuttavan.)

Porukan vanhin, 39-vuotias Dom (Murray Bartlett; The Guiding Light), on keski-iän kriisiä lähestyvä tarjoilija, joka tajuaa olevansa edelleen kaukana unelmistaan niin työ- kuin rakkausrintamalla. Tähän yhteyteen tietysti kuuluu tämän tyytymättömyyden täyttäminen niin pikaisilla Grindr panoilla kuin homosaunoissa maleksimisellakin.


Tähän saakka Sinkkuelämää -sarjan homoveljeksi kuvailtu sarja tuntuu ensikatselun perusteella olevan vain varjo heterohkosta siskostaan. On ymmärrettävää, että miesten välisiin suhteisiin keskittyvä sarja on toki hyvin erilainen kuin esimerkiksi naisten sinkkuelämästä kertova ohjelma, mutta tuntuu murheelliselta ajatella, että San Franciscossa homomiesten elämä olisi pelkkää epätoivoista seksin hakemista. Sarjan yletön pinnallisella seksikäyttäytymisellä mässäily aiheuttaa sen, että henkilöhahmojen syvyys tai kontakti toisiinsa tarinassa jää hyvin heikoksi. Loppujen lopuksi tuntuu siltä, kun seuraisimme vain kolmen toisilleen puolitutun miehen elämää ilman, että selkeää henkistä kontaktia muodostuu.

Yleensä hyvät tv-sarjat tempaavat katsojan jo ensimmäisten jaksojen aikana mukaansa tavalla, joka pakottaa katsojan palaamaan sarjan äärelle uudestaan ja uudestaan. Lookingia tyyliltään lähinnä olevat Queer as Folkin britti- ja jenkkiversiot tai L-word saivat yleensä katsojan nauramaan ääneen ja ehkä jopa kyynelehtimäänkin toisinaan, mutta Lookingia katsellessa alkaa muutamaa hymähdystä lukuun ottamatta vaistomaisesti etsiä muuta tekemistä. Aivot eivät vain jaksa seurata ohjelmaa, joka ei lähde lentoon, vaikka aiheessa olisi kuinka tuttuja ja samaistuttavia piirteitä. Eivätkä sarjan tekijöiden lupaukset syvien aiheiden tutkimisesta (rakastuminen, työn mielekkyys ja oman identiteetin ja onnen etsiminen) yksinkertaisesti toteudu.

Sarja on kuvaustyyliltään ja -laadultaan varsin indie-elokuvamaisen raskas, henkilöhahmoiltaan ontto ja etenee välillä nykien ja hitaasti kuin täi tervassa. HBO blockbustersarjojen selkeää, älykästä ja kaunista tyyliä ei näy ja lopputulos on vain nuhjuiselta tuotannolta näyttävä tuotos. Lieneekö tähän sitten syynä taiteellinen ilmaisu vai vähäinen budjetti, sitä ei tämä kirjoittaja osaa sanoa.

Kokonaisuudessaan sarjan ensimmäiset jaksot jättävät siis paljon toivomisen varaa, vaikka sarja osaa toki kuvata homoelokuville tyypillisellä inhorealistisella ja sarkastisella tavalla homomiesten tämän päivän stereotyyppisimmän seksipakkomielteisen toiminnan. Sen, jossa Grindr mobiilideittipalvelun profiileja blokataan pelkän tervehdyksen ja ”vääränlaisen” kuvan perusteella tai treffit poikkastaan, koska vastapuoli ei ollutkaan niin hottis kuin profiilikuvassaan. Vaikka sarja pitääkin sisällään erittäin vakuuttavan näyttelijäkaartin, joka tekee parhaansa pitääkseen sarjan pinnalla, on hyvin vaikea sanoa, että sarja olisi tämän ajan paras kuvaus homoista.


Looking-sarjan traileri

Kuva: HBO / John P. Johnson.
Kuva: HBO / John P. Johnson.

Katso myös nämä
 

 

Lukijoiden kommentit (kommentit ovat kirjoittajiensa mielipiteitä)
Onko tietoa milloin tämä tulee Suomen telkkarikanaville?
  Juuso (ei rekisteröitynyt) • 21.01.2014 08:46
Mun mielestä ainakin eka jakso oli ihan hyvä. Ainahan näissä sarjoissa on ylilyöntejä, eikä niitä tartte ottaa vakavasti. Oottelen mielenkiinnolla jatkoa.
  Suti (ei rekisteröitynyt) • 21.01.2014 09:47
Jenkeistä on kuulunut ihan positiivista sarjan tiimoilta, ilmeisesti hahmot kehittyvät sarjan edestessä. Sex and the City kehittyi alkujasoista ihan sujuvaksi hömpäksi.

Jos Looking-sarjan homostelu tuntuu vieraalta, niin toisenlaiseen "homotodellisuuteen" voi yrittää samaistua maikkarin iltapäivällä esitetävään Perhe 2.0 komedian parissa. Taitaa edustaa muuten sitä "poliittisesti korrektia" homomallia, jota yritetään "tuputtaa" tasa-arvoisen avioliiton myötä. Ainakin kritiikkiä sarjan heteronormatiivista perhekeskeisyyttä kohtaan on esitetty laajemminkin. Itse jaksoin tämän sateenkarisitcomin "ohuita ajankuvia ja ohuita homoja" noin yhden jakson verran.

Makunsa kullakin.

Kommenttia muokattu: 21.01.2014 klo 15:13
  SaintJudy • 21.01.2014 13:25
Minä en ole vielä ehtinyt nähdä ensimmäistä(kään) jaksoa Looking-sarjasta. Jossain vaiheessa ajattelin kyllä tutustua.

Minun vertailukohtani näissä on Queer as Folk -sarjan brittiversio. Muut ovat QAF ykköstä huonompia tai parempia. Toki yritän muistaa, että QAF oli käytännössä ensimmäinen lajissaan ja sitä kautta uraa uurtava.

QAF:ssa pidin kovasti siitä, että sain keskushenkilöiden (ja joidenkin sivuhenkilöidenkin) persoonista kiinni ja saatoin myös tuntea samastumisen elämyksiä vaikkapa nyt suhteilun suhteen. Siinä sarjassa ihmissuhteiden kirjo oli monipuolinen. Oli kaikenlaista "homotodellisuutta".
  smo • 21.01.2014 14:18
Perhe 2.0 on minusta ärsyttävän pliisu ja söpöstelevä, ja lisäksi pääosan esittäjiltä puuttuu täysin karisma, jota samaistuminen edellyttäisi. Sivuhenkilöiden persoonat ovat hyvin teennäisiä, ja monille nykyajan amerikkalaisille sitcomeille ominainen, tiettyyn rajaan asti menevä ronskius loistaa poissaolollaan.

Jonkin verran parempi on (subilta? tuleva) "Bestikset". Siinä on hauskoja oivalluksia, ja henkilöissä on sentään aavistus lihaa ja verta.
  Public eye • 21.01.2014 14:33
Mun mielestä Looking oli ihan hyvä. Katsoin eilen ensimmäisen jakson.
  Juuso (ei rekisteröitynyt) • 24.01.2014 08:37
Lainaus:
TV I HBO:s nya serie Looking möter man tre killar på 30 i San Fransisco. I pilotavsnittet presenteras Patrick, Agustín och Dom när de lite oskyldigt försöker ragga anonymt sex i buskage på offentlig plats – och oroar sig som alla gör över dålig dejting, tråkiga jobb och bristen på varaktig kärlek.
På det sättet följer seriemakarna grunden för en riktigt vanlig tv-serie på 2010-talet. Man harvar på mallen från Sex and the city. Trettio minuter relationer och prat om sex, lite prekariat om vuxenblivande i massarbetslöshetens tidsålder. Hade serien gjorts före krisen 2008 hade den sett annorlunda ut.

Den här gången är kryddan att det handlar om män som har sex med män.
Kanske planterades också rent av en kommande klasskonflikt mellan konstnären, spelutvecklaren och den äldste i trojkan som fortfarande jobbar som servitör. Som om servicejobb var ett övergående problem.
Efter första avsnittet kände jag mig sviken. Inte att det är en vecka till nästa avsnitt. Utan det söta formatet. Måste det vara gulligt för att det handlar om bögar? Även 30-minutersformatet känns litet för att etablera karaktärer och handling ordentligt.
Känslan man får är att silkesvantarna är på. Förmodligen bedöms det lite för hårt att fullt ut skildra en rå homosexuell vardag i den gayvänligaste staden i världen. Det är mindre sex här än i motsvarande hetero-serie. Bögarna får vara med. Men än så länge bara de sockersöta.
Daniel Suhonen
  Kolmoisritti (ei rekisteröitynyt) • 28.01.2014 01:46
Kommentoi juttua:

Kommentti näytetään vasta ylläpidon hyväksyttyä sen - mikä ei välttämättä tapahdu ensi tilassa. Rekisteröityneiden käyttäjien kommentit julkaistaan automaattisesti.




Keskity kommentissasi jutun aiheeseen. Sivuston keskustelufoorumi on "sivupolkuja" varten. Kirjoita tiiviisti. Älä jankkaa, vaan etsi uusia näkökulmia. Kunnioita muita, vaikka olisitte eri mieltä - asiat riitelevät, eivät ihmiset. Vältä tahallista provosoimista. Älä provosoidu, äläkä anna "samalla mitalla takaisin". Ylläpito pidättää oikeuden päättää kommenttien julkaisusta.

Nimimerkki
Roskapostisuoja: mikä päivä tänään on? (suomeksi, pikkukirjaimin)



 
Katso myös nämä
   
© Sateenkaariyhteisöt ry 2001-2017 - Tietoa meistä - Yhteystiedot ja palaute - FAQ - Käyttöehdot Tekstiviestipalvelut tarjoaa Labyrintti Media Oy