12.5. Hallituksen paikkajako varmistumassa.
Hallitusneuvottelut on käyty ja ministerit valittu. Konservatiivit kahmivat kaikki keskeiset salkut eli pääministerin lisäksi puolue sai mm. valtiovarainministerin, sisäministerin, ulkoministerin ja oikeusministerin salkut. Liberaalidemokraatit saivat hämmästyttävän vähän salkkuja, jotka nekin painoarvoltaan pääasiassa kevyitä. Tiedossa ei ole, miksi vaa'ankieliasemassa ollut puolue tyytyi niin vähään. Politiikan toimittajat ovat kyseenalaistaneet liberaalien vaikutusvallan hallituksen todelliseen työskentelyyn.
Liberaalien puheenjohtaja Nick Clegg pääsi varapääministeriksi, joka on kuitenkin asemana varsin kevyt, jonka lisäksi on perustuslaillisesti ristiriitaista, että maassa olisi varapääministeri, jolle valta siirtyisi automaattisesti jos pääministeri estyisi pysyvästi hoitamasta virkaansa.
11.5. Iso-Britanniaan muodostetaan koalitiohallitus, jonka pääministeriksi tulee konservatiivien David Cameron.
Lisäksi hallitukseen tulee maan kolmanneksi suurin puolue, liberaalidemokraatit. Gordon Brown ilmoitti eroavansa sekä työväenpuolueen johdosta että pääministerin tehtävistä iltapäivällä. Myöhemmin tiistaina kuningatar Elisabet II otti konservatiivijohtajan vastaan ja nimitti hänet muodollisesti pääministeriksi.
Toukokuun alussa pidetyissä tasaisissa vaaleissa konservatiivit nousivat suurimmaksi puolueeksi, mutta puolue ei saanut yli puolta yhteensä 650:stä parlamenttipaikasta, joten se tarvitsi avukseen toisen puolueen. Muussa tapauksessa parlamentti olisi voinut äänestää vähemmistöhallituksen nurin. Työväenpuolue Labour ehti olla vallassa 13 vuotta. Puolue sai Tony Blairin johdolla murskavoiton vuoden 1997 vaaleissa. Irakin sodan jälkeen sekä Blairin että Brownin henkilökohtainen kannatus lähti laskuun ja viime vuodet puolueen kannatus oli pohjalukemissa.
Uuden hallituksen tulevia linjoja esimerkiksi seksuaalivähemmistöjen suhteen ei vielä tiedetä. Konservatiivien leirissä ei olla halukkaita täysin yhteneviin oikeuksiin heteroväestön kanssa. David Cameron on yrittänyt profiloitua sateenkaariväestön oikeuksien kannattajana, vaikka hän on parlamentin pöytäkirjojen mukaan äänestänyt useamman kerran homojen oikeuksia vastaan. Lisäksi uusi pääministeripuolue kuuluu Euroopan parlamentissa samaan ryhmään mm. homofobisen puolalaisen oikeistopuolueen kanssa. Muutamat homojärjestöt ja -mediat ovat jo varoitellut paluusta Margaret Thatcherin pääministerikaudella 1980-luvulla vallinneeseen vihamieliseenilmapiiriin ja syyttänyt Cameronia julkisuustempuista, kuten ns. "vaalivauvan" hankkimisesta.
Hallituskumppani liberaalit ovat perinteisesti olleet arvomaailmaltaan lähempänä Labouria kuin konservatiiveja, joten nähtäväksi jää miten paljon karismaattisen Nick Cleggin johtama puolue pystyy vähemmistöjen oikeuksia puolustamaan. Hallituskoalitiolla on yhteensä 363 paikkaa, mutta puolueiden keskinäisten suhteiden vakaus on kysymysmerkki. Maa kuitenkin tarvitsee vakaan hallituksen, joka pystyy hillitsemään nopeaksi kiihtynyttä velkaantumista.