USA:ssa monilla työpaikoilla seksuaalivähemmistöön kuuluminen ei ole enää asia, josta vaietaan. Päin vastoin liki puolet suuryrityksistä kysyy vähemmistöön kuulumisesta työntekijöiltään. Luonnollisesti vastaaminen on vapaehtoista.
Bloombergin uutisesta kertoo Suomessa Taloussanomat.
Human Rights Campaign kertoo, että työntekijöiden hlbti-vähemmistöihin kuulumista kysyvien osuus maan suuryrityksistä on nykyään 45 prosenttia, kun se vuonna 2006 oli 17 prosenttia. Tällaisiin yrityksiin kuuluvat Facebook, Deutsche Bank, IBM sekä AT&T, ja JPMorgan Chase & Co liittyy joukkoon tänä vuonna.
Kyse on Do Ask, Do Tell (kysy, kerro) -käytännöstä - vastineena USA:n asevoimien vuonna 2011 hylkäämälle Don´t Ask, Don´t Tell (DADT, älä kysy, älä kerro) -käytännölle, jonka puitteissa homo- tai biseksuaalinen henkilö saattoi palvella, kunhan ei paljastanut kuulumistaan seksuaalivähemmistöön.
Yritykset käyttävät tietoa palkkalistoilla olevista hlbti-vähemmistöön kuuluvista voidakseen ottaa näiden tarpeet paremmin ja yksilöllisemmin huomioon. Tällaisilla moninaisuutta edistävillä toimilla taas pyritään kilpailemaan parhaista työntekijöistä.
- Tiedonkeruu ei ole nyt outoa, kertoo Kalifornian yliopistosta eläköitynyt väestötieteilijä Gary Gates Bloombergille.
Tällaisiin kysymyksiin liittyy paljon vähemmän pelkoja ja leimautumista sen jälkeen, kun USA:n korkein oikeus päätti kesällä 2015 sallia samaa sukupuolta olevien avioliitot koko liittovaltiossa, ja kun asevoimat hylkäsi DADT-käytännön.
Monissa yrityksissä ollaan kuitenkin henkilöön liittyvien kirjattujen tietojen kohdalla huolissaan tietoturvakysymyksistä. Pahantahtoinen työtoveri voi esimerkiksi vuotaa tiedon ja aiheuttaa siten hankaluuksia. Yksistään USA:ssa on 28 osavaltiota, jossa laki ei kiellä seksuaaliseen suuntautuneisuuteen tai sukupuoli-identiteettiin perustuvaa syrjintää. Monikansalliset yritykset taas joutuvat elämään sen tosiasian kanssa, että 76 maailman maassa homoseksuaalinen suhde on rikos.
Silti kehitystä pidetään nopeana: Fordin 1990-luvulla kaapista tullut entinen talousjohtaja Allan Gilmour sanoo, ettei olisi 20 vuotta sitten uskonut tällaisia kysymyksiä esitettävän; tuolloin oli parasta ajatella, että tämä asia ei kuulu muille.
Nykyisiä suoria kyselyitä edelsivät anonyymeillä kyselyillä tehdyt selvitykset henkilöstön hlbti-vähemmistön määrästä, ja yhä useampien yritysten henkilöstöpolitiikassa on alettu toimia hlbti-myönteisesti, kun moninaisuuden hyödyistä on saatu näyttöä.
Yhdysvalloissa liittovaltion syrjintäsuojalainsäädännön luominen on lisännyt kannatustaan. Useampi kuin kaksi kolmesta haluaisi, että syrjintäsuojasta päätettäisiin osavaltioiden käytäntöjen asemesta liittovaltion tasolla.
Suomessa yksityisasia
Suomessa seksuaalinen suuntautuneisuuden ja sukupuoli-identiteettiin liittyvien kysymysten katsotaan kuuluvan vahvasti yksityisyyden piirissä oleviin asioihin. Yleisesti yksityisasioiden ei katsota kuuluvan työnantajalle, varsinkin jos ne eivät liity suoranaisesti työsuoritukseen.
Palkkahallinnolle yleensä annetaan tieto lähimmästä omaisesta, mutta muuten mahdollisten lasten sairasteluihin liittyvät poissaolot ovat todennäköisin ja ainoa yksityiselämästä työnantajalle kielivä asia.
Bloomberg.com: Your Boss Wants to Know If You´re Gay
Taloussanomat: Firmat luetteloivat työpaikan homoja - ´Ei ole outoa´
USA: Yli kaksi kolmesta kannattaa hlbti-vähemmistöjä syrjinnältä suojaavaa lainsäädäntöä