Hän lahjoittaa sinulle sydämensä, valtakunnan

Meidät siis vihittiin maistraatissa, en muista paljonkaan siitä mitä henkikirjoittaja meille sanoi mutta muistan sen että se oli todella kaunista. Ja moni vieraistamme tilaisuuden jälkeen kehui että ei papitkaan yleensä noin kauniisti puhu. Puhui parisuhteen arvostamisesta ja toistemme rakastamisesta. Vaikka itse vihkiminen oli lyhyt tilaisuus, se oli silti mielettömän kaunis. Ja haluan kiittää maistraattia siitä että saimme jäädä vihkitilaan onnittelemaan ja ihmettelemään. Vihkimisen yhteydessä ystävämme lauloivat Värttinän Morsiammen joka sai kaikkien silmät kostumaan. Mutta seremoniamestari-meikkaajan tekemä silmämeikki oli mieletön eikä valunut lainkaan vaikka Rouvat itkivät kyyneleet valtoimenaan valuvina.

Hääjuhlan pidimme Turun VPK-talolla mikä on mielettömän kaunis tila. Kahdeksan hengen valkoiset pöydät joihin ripoteltiiin liinojen päälle paperiterälehtiä olivat kauniit tilassa jossa on korkeat seinät ja mielettömät kattokruunut.

Häät olivat meidän näköiset, olimme ottaneet perinteistä mukaan ne jotka halusimme. Seremoniamestarimme kuulutti meidät sisään suuren maailman malliin sekä suomeksi että englanniksi Rouva & Rouva Ahlstedtina. Ja päälle Ällän valitsema sisääntulobiisi johon kuului raikuvat aplodit :D Mieletön fiilis kävellä salin poikki kun kaikki vieraamme seisovat hymyillen onnellisesti meidän puolestamme. Olimme tosin jättäneet hääparin pöydän turhan lähelle lavaa ja jouduimme vähän ahtautumaan jotta mahduimme pöydän ja lavan väliin :D Äitini pitämän tervetuliaispuheen aikana ei pysynyt miulla eikä anopilla silmät kuivina, oli ihana kuulla äidin sanovan että hän toivoo sydämestään meidän rakastavan toisiamme. Että son tärkeintä.

Ruokaa, juomaa riitti ja kaikki oli hyvää. Pientä sähläystä oli aamupäivällä ruokiin liiittyen, appiukko mm ei osannut ostaa vatkauskulhoa mutta onneksi morsiammella oli ripeät jalat joilla kipittää sellainen stokkalta ostamaan. Olimme ottaneet mukaan muutaman leikin, lähinnä tunnelmaa keventämään. Parhaiten onnistui isien tekemä boolimaljan ryöstö, satuin olemaan salissa ko alkoivat tyynen rauhallisesti lastata kärryihin boolimaljoja ja vieraat olivat ihan "O.O mitä nyt tapahtuu, mihin viina häviää!!!" Mutta maljat palasivat kolehdin keruun jälkeen ja bileet jatkuivat.

Kakunleikkuu oli meidän näköistä koska kumpikaan ei oikein tiennyt missä kohtaa kuuluu polkaista ja mä jouduin heittämään kengät jalasta etten kaadu jos alan polkaista. Joten Ällä sitten hellästi polkaisi mun varpaita siinä vaiheessa ko leikattiin palaamme toisesta reunasta.:) Mutta kakku oli tosi hyvää, kiitos siitä anopille. Oli ihana syöttää kakkua Ällälle, miten se voikaan maistua vielä paremmalle niin että sen saa vaimonsa lusikasta. Mun syöminen vaan jäi vähän vähiin koska korsettiyläosa ei oikein meinannut antaa myöden syödä :P Hienot naiset ei hengitä tai syö, katsokaas. Ja istuvat kovin ryhdikkäästi.

Häätanssi tanssittiin, Ällä oli käynyt pihalla tupakoitseville miespuolisille sukulaisilleni vinkumassa että jonkun pitää tuurata mun isiä koska hän ei aio tanssia (ei tanssinut omissa häissäänkään häävalssia joten tämä ei ollut yllätys). Tädin avomies joka tuntee mut lapsuudesta, lupautui tuuramaan ja olin älyttömän iloinen siitä, hän tansitti miuta hyvin ja käski elää rakastaen. Ällän isi on hyvä tanssija ja hänen kanssaan oli helppo tanssia. Hän tosin vain oli ihan kyyneleet silmissä ja minä vain toistelin että kiitos, kiitos että kasvatitte noin ihanan lapsen. Appiukon jälkeen morsianta tanssitti kaasoni :D Nyrkkeilijänä hänellä on hyvä jalkatyö ja vei minua täysin. :D

Tuolileikissä äitini sai hommaksi tulla helmikuussa viihdyttämään karvaisia lapsiamme helmikuussa, tätini sai kunnian tulla toimimaan kuusen ulosheittäjänä tammikuussa, kummitäti puolestaan tulee toukokuussa kylään pesten ikkunat, Ällän koulukaverit esittivät paikan päällä hienon keskiaikaisen musiikkiesityksen ennakkoluulottomasti, serkkuni teki elämämme drinkit joissa oli mm basilikaa ja tomaattia :D Tämän lisäksi meistä tehtiin muotokuva jota varten poseerasimme keskiaikaisen arvokkaasti (välillä kikattaen ko pienet lapset).

Meillä oli hauskaa, hilpeää ja ihanaa. Meidän näköistä, hassua, nauruntäytteistä ja ihanaa.