• kesäpoika

Minä täällä

Mä aloitin blogitauon kiireiden takia ja jatkoin sitä, koska tauon jälkeen on helpompi jatkaa taukoa kuin tehdä taas jotain.

Kohta on juhannus, ja me ollaan lähdössä huomenna mökkeilemään, kuten jokseenkin koko muukin Suomen kansa. Grillimakkaraa ja saunomista. Suomen suvi.

Viimeisen kuukauden oon singahdellut sinne tänne ja tehnyt kaikenlaista, mutten oo lainkaan sillä tuulella, että tahtoisin nyt raportoida tekemisiäni. Kirjoitin vain katkaistakseni tauon.

Tästä se sitten taas lähtee.

5 kommenttia

sleepygay

20.6.2007 18:23

Ihanaa saada sinut takaisin. :) Jos en olisi nähnyt viestiäsi tuolla keskustelupalstalla, olisin saattanut luulla sinun kadonneen jäljettömiin.

audinkopoika

20.6.2007 23:44

Siulle kivaa juhannusmökkeilyä oman kullan kanssa :)

martin

23.6.2007 12:59

Hyvää juhannusmökkeilyä!

cloudberry

24.6.2007 07:39

Hei kesäpoika!

Olen viettänyt koko tämän kesäyön lukien blogisi lopusta alkuun ja huh, suuria tunteita(= Sanoit ihan ensimmäisessä tai toisessa viestissäsi rakastuneesi johonkuhun bloggaajaan, eikä tämä oma euforinen oloni ihastumisesta tekstiisi kaukana ole! Piti ihan kirjautua tänne...(= Nyt siellä on jo ihan aamu...

Ensin haluan kiittää sinua avoimuudesta, jolla olet kertonut periaatteessa koko maailmalle itsestäsi. Olet hurjan rohkea, monessakin mielessä, tai ainakin se on mielikuvani sinusta. Haluaisin myös halata sinua, sillä elämäntarinasi on liikuttanut minua hyvin paljon. Olen vuoroin nauranut täällä raikuen, vuoroin pyyhkinyt silmiäni ja ollut melko hyperventiloiva. Olen hyvin vaikuttunut ja tarinoita rakastavana ihmisenä myös aika uppoutunut tarjoamaasi maailmaan ja haluaisin kertoa kaikille filosofisille ystävilleni blogistasi, luetuttaa kaikki nämä viisaudet ja keskustella ja keskustella... Ajattelin, että toki minun on kaiken kohtuuden nimissä kerrottava myös Sinulle tästä kaikesta!

En tiedä mitä sanoisin. Tässä yön aikana olen ajatellut hyvin paljon ja lukuisia eri asioita uskosta kummitteluun ja homouden kiinnostavuudesta elämänkaareen... Voi kun en ole löytänyt blogiasi aiemmin. Sinulla tuntuu olevan aivan upea elämänasenne. Impulsiivinen ja vahvasti tunteva, todella elävä. Se on melkein kadehdittavaa, mutta oikeastaan voisin yrittää oppia teiltä toisilta ja elää tätä omaa elämääni vähän fiksummin, kaikkien upeiden viisaiden vinkkien mukaan... etten eläisi vain tarinoiden kautta. Sekin on niin puhuttelevaa, että taidamme olla saman ikäiset (mikäli yhä olet 19) ja kuitenkin elämämme ovat olleet niin erilaiset. Miten eri tavoin elämä kohteleekaan, millaiset polut meillä onkaan... Olet käynyt kovan koulun ja voin vain nostaa hattua ja hiljentyä kuuntelemaan, millaisia näkökulmia tarjoat elämään. Itse olen todella herkkä, enkä ole vielä joutunut mihinkään todella rankkaan testiin siitä, mitä kestäisin, enkä tiedä missä mahtaisin olla, mikäli osamme olisivatkin toisin päin. Toivottavasti leukemiasi ei enää palaa. Olin muuten yllättynyt nuoresta iästäsi, sillä tekstisi on niin viisasta ja kypsää. 19-vuotiaita silti väheksymättä...(=

Olet kirjallisesti lahjakas (mikäli näin saa sanoa: erään ystäväni mielestä sanonta lahjakkuudesta rajaa liikaa lahjattomat ulkopuolelle, uskaltamatta kokeilla ja oppia taitoa...). Nautin päiväkirjasi lukemisesta todella paljon: käytät ihania ilmaisuja, taidokkaita lauserakenteita, mielenkiintoisia ja kuvaavia sanoja... uskallat kertoa paljon ja paljastaa esimerkkejä. Tavallaan tiedän sinusta melko paljon, tai ainakin olet antanut minulle suuren kasan paloja, joista voin hahmotella palapeliä sinusta ja elämästäsi. Älä pelästy, ei minusta tule vainoajaa, mutta uppoudun mielenkiintoisiin tarinoihin (totta tai tai ei- sama se) ja jään pohtimaan niitä ja rakentamaan jonkinlaista elämänkarttaa.

Eikö avoimuus arveluta yhtään? Vai tarkoittiko viimeaikaisten viestiesi viittaukset rajojesi löytämisestä sitä, ettet enää kertoisi elämästäsi samoin? Tämä on kuitenkin Internet... Toisaalta tässä minäkin naputan viestiä sinulle, enkä juuri tule ajatelleeksi, että muutkin tämän näkevät, ja mikäli vinkkaan blogistasi ystävilleni, he luultavasti tunnistavat minut ja ehkä kummastelevat mikä sivusto tämä on ja mitähän minä täällä teen...(=

Onnea muuten liittoonne, oli riemastuttavaa lukea, että olette rekisteröityneet(= Kestäköön onnenne ja rakkautenne, tarinanne oli pääosin varsin onnellista luettavaa(= Taas kerran nuoruutesi puhutteli, mutta se oli hyvin positiivinen asia, sillä ehkä nyt oivalsin, ettei kaikkien asioiden kanssa tarvitse tai kannata turhaan odottaa hamaan tulevaisuuteen. Kerran tuon läksyn jo opin, mutta unohdin silti..

Mitä lajia muuten niin intohimoisesti harrastat, kun treeneistä puhut jatkuvasti? Entä mitä silkkiturkki olikaan? Pieni ja pörröinen...?

No, ennen kuin tämä riistäytyy käsistä, voisin sanoa vielä kiitokset ja toivottaa oikein ihanaa ja voimaannuttavaa kesää sinulle kesäpoika, sekä kaikille muillekin!

cloudberry

24.6.2007 07:44

...jooh, oikolukemisellekin sokeutuu... Pitää vain korjata tämä nolo kohta silkkiturkista: muokkasin tekstiä ja sana "rotua" jäi välistä...(=