Jos olisin kunnossa, matkustaisin juuri tällä hetkellä junassa kohti kotikontuja. Huomenna lapsuuden kotini naapurin poika saatellaan viimeiselle matkalleen. Tuntuu hurjalta, miten juuri hän on nyt poissa. Hän, joka kiusoitteli minua ala-asteella pikkukoulussamme. Hän, joka oli veljeni ystävä. Hän, jonka muistan eläniloisena nuorena miehenä. Hänet vei alkoholi, lapasesta lähtenyt elämä. Ei niin pitäisi käydä ihmiselle kypsässä 37v. iässä. Niin paljon jäi kesken, niin paljon elämättä.
Toivottavasti hän on nyt saanut rauhan ja viinapirut kaikonneet.
