Upseerien asennetta seksuaalivähemmistöjä kohtaan selvitetty

  • Uutinen
  • Yhteiskunta
  • Sami Mollgren
  • 3

Puolustusvoimien upseerien asenteita seksuaalivähemmistöjä kohtaan on selvitetty maanpuolustuskorkeakoulussa sotatieteiden maisterioksi opiskelevan Jenni Saalimon pro gradu -tutkimuksessa, jonka aiheena on “Puolustusvoimien upseerien asenteet seksuaalivähemmistöjä kohtaan”.

- Puolustusvoimien yleinen asenneilmapiiri seksuaalivähemmistöjä kohtaan näyttäytyi tutkimustulosten valossa pääasiassa asiallisena ja syrjimättömänä, todetaan tutkimuksen tiivistelmässä.

- Kuitenkin tarkempi tulosten tarkastelu osoitti, että seksuaalivähemmistöön kuuluminen Puolustusvoimissa koetaan haasteelliseksi ja siitä puhumista vältellään.

Asenteiden havaittiin olevan yhteydessä vastaajan sukupuoleen ja kotipaikkakuntaan, samoin puolustushaaraan, sotilasarvoon ja työkokemukseen. Myös kontaktit ja tiedot vaikuttivat asenteisiin.

Naisilla oli miehiä myönteisempi asenne seksuaalivähemmistöjä kohtaan, ja he kokivat miehiä useammin, että Puolustusvoimissa yleinen suhtautuminen homoseksuaaleihin ei ole yhtä avointa. Mitä pienemmältä paikkakunnalta vastaaja oli kotoisin, sitä kielteisemmin hän suhtautui erilaisuuteen ja sitä helpommin hän leimasi homoseksuaalisuuden. Pääkaupunkiseudulta kotoisin olevien asenteet olivat myönteisimpiä.

Mainoskatko - Sisältö jatkuu alla
Mainoskatko loppuu

Asenteellisimpia tutkimustuloksen mukaan olivat 40–50-vuotiaat upseerit. Heidän asenteensa seksuaalivähemmistöjä kohtaan oli muita tutkimuksen ikäluokkia rajoittuneempi. Majurit ja everstiluutnatit sekä vastaavissa arvoissa Merivoimissa palvelivat näkivät homoseksuaalisuuden muita kielteisempänä. Upseerit, jotka eivät työskennelleet esimiestehtävässä olivat alttiimpia kategorisoimaan ja arvostelemaan ihmisiä erilaisuuden perusteella.

Homoseksuaalisuuden stigmatisointi oli yleisintä Maavoimissa ja harvinaisinta Merivoimissa. Erilaisuuden suvaitsemisessa korkeimmat keskiarvot olivat Pääesikunnalla ja Merivoimilla, kun taas Maavoimien keskiarvo oli pienin. Ilmavoimat sijoittui jokaisessa ulottuvuudessa keskivaiheille.

Tutkimusraportin klusterianalyysissa vastaajat jaettiin kolmeen ryhmään. Jaon taustalla oli henkilön oman asenne seksuaalivähemmistöjä kohtaan ja käsitys siitä, miten puolustusvoimien piirissä suhtaudutaan seksuaalivähemmistöihih kuuluviin.

"Idealisteihin" kuului 38 prosenttia vastaajista. He pitivät itseään ennakkoluulottomina ja avarakatseisina henkilöinä ja näkivät Puolustusvoimat yleisesti omia suvaitsevaisia asenteita vastaavana organisaationa.

"Realisteihin" kuului 45 prosenttia vastaajista. He pitivät itseään ensimmäisen ryhmän tavoin suvaitsevaisina ja avoimina erilaisuudelle, mutta kokivat Puolustusvoimissa olevan varautunutta tai ennakkoluuloista asennetta seksuaalivähemmistöjä kohtaan.

"Konservatiiveihin" kuului 17 prosenttia vastaajista. Ryhmään sijoittuneet vastaajat olivat muiden ryhmien vastaajia kärkkäämpiä leimaamaan homoseksuaalisuuden negatiiviseksi ja epänormaaliksi. Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo yleisesti eivät näyttäytyneet yhtä merkittävinä arvoina ryhmän vastaajille kuin muiden ryhmien vastaajille. Lisäksi he vastustivat muutosta muita ryhmiä enemmän ja olivat asenteiltaan muita vanhoillisempia.

Tutkimuksen tekijän johtopäätöksien mukaan Puolustusvoimissa on melko varautunut asennekulttuuri ja keskustelua seksuaalivähemmistöistä kartetaan.

Syksyllä 2016 yhteistyössä Upseeriliiton kanssa toteutettuun kyselyyn vastasi noin 40 prosenttia kutsun saaneista.

Satunnaista hlbti-aihepiirin ilmituloa puolustusvoimissa

Vaikka puolustusvoimien piirissä hlbti-vähemmistöihin liittyviä aiheita käsitellään niukasti, on organisaatio on kuitenkin viime vuosina puuttunut määrätietoisesti ilmitulleisiin yksittäisiin tapauksiin, joissa hlbti-vähemmistöihin kuuluvat ovat joutuneet asiattoman toiminnan kohteeksi. Puolustusvoimien yleiseen vaikenemiseen kohdistuvassa kritiikissä kuitenkin muistutetaan, että puolustusvoimien olisi syytä selvemmin toivottaa myös vähemmistöihin kuuluvat tervetulleiksi palvelukseen, ja tuoda esiin oikeus syrjimättömyyteen.

- Seksuaalivähemmistöjen asema Puolustusvoimissa on myös ajoittain vilahtanut mediassa, jolloin Puolustusvoimien kannanotto on ollut varovaista ja jopa epämääräistä. Tämä on todennäköisesti lisännyt jo vallitsevaa oletusta Puolustusvoimien negatiivisesta asenneilmapiiristä seksuaalivähemmistöjä kohtaan, kirjoittaa tutkija pro gradu -tutkimuksensa pohdintaa-osiossa.

Tutkijan mukaan oletukset eivät tule pelkästään Puolustusvoimien ulkopuolelta, sillä tutkimuksen perusteella myös monet upseerit pitävät ilmapiiriä ennakkoluuloisena. Hän toteaa, että upseerien näkemys ei kuitenkaan perustu kokemuksiin suhtautumisesta ja käyttäytymisestä vaan yleisesti vallitsevaan haluun kartella ilmiötä.

Kesällä 2016 syntyi kohu, kun ylikersantti Juho Pylvänäisen tuki hlbti-vähemmistöjen yhdenvertaista asemaa osallistumalla Helsinki Pride -kulkueeseen virka-asussaan. Tapaus herätti henkiin keskustelua yhdenvertaisuudesta ja hlbti-vähemmistöihin kuuluvien asepalvelusta suorittavien asemasta. Joissakin Puolustusvoimien piiristä pride-kulkueen jälkeen esitetyissä puheenvuoroissa varusmiespalvelus on nähty yhtenä tasa-arvoisimmista ympäristöistä ja vedottu Puolustusvoimien ohjeeseen tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta, jonka mukaan henkilöön liittyvät ominaisuudet eivät saa vaikuttaa tämän kohteluun.

- Olisi kuitenkin itsensä huijaamista ajatella, että kun viralliset ohjeet on annettu, asia on sillä selvä. Ajatella, että tasa-arvo ja yhdenvertaisuus on käskemällä valmis, todettiin 14.7.2016 julkaistun Ruotuväki-lehden pääkirjoituksessa.

Puolustusvoimien ylemmiltä tasoilta ei hlbti-yhdenvertaisuuteen liittyviin kysymyksiin ole otettu suoranaisesti kantaa, ja syntynyt keskustelu aiheesta hiljentyi nopeasti. Marraskuussa 2016 julkaistun päivitetyn palvelusohjesäännön mukaan sotilaspuvussa esiintymiseen esimerkiksi priden kaltaisissa tilaisuuksissa otettiin aiempaa kielteisempi kanta.

Vielä 2000-luvun puolella, vuosikymmenen vaihteeseen asti alokkaan seksuaalisesta suuntautuneisuudesta kysyttiin monissa kunnissa mahdollista seksuaalista kiinnostusta samaan sukupuoleen. Käytännössä asian tultua esille sai palveluksesta vapautuksen, jos katsoi palveluksen sen vuoksi tuntuvan ahdistavalta. Joissain tapauksissa kutsuntatarkastuksen tehnyt lääkäri oli vapauttanut alokkaan palveluksesta vastoin tämän tahtoa.

Doria: Puolustusvoimien upseerien asenteet seksuaalivähemmistöjä kohtaan
Ruotuväki-lehti: Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ei ole käskemällä valmis
Homoudestaan ei ole helppo olla armeijassa avoin - vaikka nykyään ehkä voisikin
HLBTI-ihmisten asema asevoimissa: Uusi-Seelanti ykkönen, Suomi sijalla 16

3 kommenttia

Herättipä viimeinen kappale muistot mieleen. Oli kova paikka vielä silloin vääntää rastia ruutuun. Piti ensin laskea paperi hetkeksi pöydälle ja hengittää syvään, kun kysymys tuli yllättäen vastaan. Terveydenhoitaja ihmetteli, että mitäs nyt. Päätin vastata lomakkeeseen rehellisesti, mutta vapautusta en ottanut vastaan.
Hienoa, että on saatu tällainenkin tutkimus tehtyä, vaikka tulokset olisi kyllä voinut mutu-tuntumallakin kertoa, sillä tulokset ovat varsin odotettuja. Mutta kunniamaininta tehdyn tutkimuksen otoskoolle, peräti 1312, joten aineistoa voi suhteellisen luetettavasti tutkia useammankin muuttujan suhteen. Ongelma monissa hblt-tutkimuksissa on ollut juuri tuo otoskoko: on kysytty vain muutamalta kymmeneltä henkilöltä ja silti esitelty tuloksia useiden muuttujien suhteen, vaikka tulokset silloin eivät ole olleet mitenkään tilastollisesti luotettavia.

Ehkä parhaiten puolustusvoimien todellista asennetta hblt-teemaan ja mielikuvaa tasa-arvoisena ja hblt-henkilöille miellyttävänä työpaikkana kuvastaa kantahenkilöstön seksuaalisen suuntautumisen jakauma: heteroita vastanneista oli 1257 ja ei-heteroita vaivaiset 27. Kaikissa ei-heteroiden määrää selvittävissä tutkimuksissa on kyllä tulos ollut selkeästi suurempi kuin puolustusvoimien 2%.

Vaikka organisaatiot ja yritykset ovat alkaneet ahkerasti osallistua pride-tapahtumiin, puolusvoimilla on vielä matkaa. Vastanneiden asenne puolustusvoimien osallistumiseen organisaationa pride-tapahtumaan on kovin kielteinen: peräti 75% mielestä prideen ei tulisi osallistua ja vain 12% kannattaa ajatusta.