EU:ssa on edelleen kesken prosessi, jolla määritellään pakolaisten ns. turvalliset lähtömaat. Turvallisesta maasta tulleet otetaan nopeutettuun menettelyyn. Saksan julkaisema turvallisten maiden lista sisältää mm. afrikkalaisia maita, jotka eivät ole turvallisia hlbti-ihmisille. Tällaisia maita ovat mm. Ghana ja Senegal. Ne ovat turvallisia poliittisille pakolaisille, mutta seksuaalisia vähemmistöjä vainotaan. Ghanassa ja Senegalissa homoseksuaalisuudesta voidaan langettaa useiden vuosien vankeusrangaistus.
Saksan Vihreät ovat tässä asiassa kääntyneet menneellä viikolla EU:n maahanmuutto- ja sisäasiain komissaarin Dimitris Avramopoulosin puoleen ja valittaneet Saksan päätöksestä. On muitakin EU-maita, jotka toimivat Saksan tavoin: Belgia, Ranska, Luxemburg, Malta, Slovakia ja Iso-Britania.
Saksan ”turvallisten lähtömaiden” listalla on muitakin maita, joissa homoseksuaalisuus on rangaistavaa. Tällaisia ovat Botswana, Jamaika, Kenia, Kamerun, Liberia, Malawi, Mauritius, Nigeria, Seychellit ja Tunisia.
Saksan hallitus on vastannut Vihreille ja todennut, että esim. Ghanassa homovastaisia lakeja ei ole pantu toimeen. Viime vuosina ei ole ainoatakaan oikeudenkäyntiä. Senegalista on kaksi tuomiota. Saksan Vihreät kuitenkin tyrmäävät hallituksen vastauksen: matkustussuosituksissa hlbti-ihmisiä kehotetaan välttämään noita maita.
Suomessa valmistellaan turvallisten maiden listaa
Myös Suomi on selvittelemässä turvallisia lähtömaita. Sisäministeri Orpo lokakuun alussa lupaili listaa noin kahden viikon kuluessa. EU:ssa pyritään yhtenäisiin menettelytapoihin, mutta esim. turvallisten maiden listan käsittely kestää. Komission ehdotuksessa Länsi-Balkanin maat ja ehkä Turkki katsotaan automaattisesti turvallisiksi maiksi, ja pikamenettely ja palautus on mahdollista. Suomessa pohditaan, ovatko jotkut Somalian, Irakin ja Afganistanin alueet turvallisia.
Viime päivinä pakolaiskeskustelu EU:ssa on keskittynyt hotspottien eli Tornion tyyppisten vastaanottokeskusten perustamiseen Italiaan ja Kreikkaan. Hotspoteista turvapaikkaa hakevat siirretään muihin EU-maihin, ja varsinainen turvapaikkamenettely eli henkilökohtainen kuuleminen tehdään näissä sijoitusmaissa. Ensimmäiset sijoitettavat saapuvat Suomeen lähiviikkoina. Suomeen ollaan siirtämässä kahden vuoden aikana ainakiin 800 turvapaikan hakijaa. Ennestään meillä on tämän kesän iso suma eli tuhansia syyskesän aikana tulleita pakolaisia.
Kun Suomessa on kymmeniä tuhansia turvapaikkaa hakevia, on itsestään selvää, että näistä 2-5 prosenttia kuuluu hlbti-vähemmistöön. Kaikki eivät kuitenkaan ole paenneet homovainoja, vaan yleisesti huonoja oloja sota-aleueilla. Suomessa korostetaan, että jokainen turvapaikan hakija saa yksilöllisen käsittelyn.
Ruotsissa pieni kansanliike nuoren pakolaisen palauttamista vastaan
Ruotsissa Uumajassa (Vaasaa vastapäätä) on herättänyt huomiota somalilaisen Ahmed Abdin tapaus. Ahmed saapui alaikäisenä eli 15-vuotiaana Ruotsiin. Hän kertoi kuuluvansa seksuaalivähemmistöön ja pelkää tulevansa tapetuksi, jos hänet palautetaan. Nyt maahanmuuttotuomioistuin on päättänyt palauttaa 19-vuotiaan Ahmedin. Hänen kertomustaan ei pidetä uskottavana. Ahmedin ystävät ja Uumajan pride ovat käynnistäneet kampanjan Ahmedin hyväksi. Viikon päästä lauantaina on luvassa mielenosoitus Ahmedin käännyttämistä vastaan. Käännyttämisen ajankohta on siirtynyt tuonnemmaksi, kun Ruotsiin alkoi tulla ennätysmäärä pakolaisia tänä kesänä. Facebook-sivu Ahmedin puolesta http://www.facebook.com/Abdis-v%C3%A4nner-481298545364857/