ranneliike.net - Homokansan yhdistävä tekijä
Tunnus    Salasana    
  


yhteiskunta ja politiikka terveys ja tutkimus urheilu viihde ja kulttuuri pride vapaalla yleiset sattumat näkökulmat HLBTI-historiaa ihmisiä ja ilmiöitä tapahtumaraportit
vino aivopuolisko keskustelufoorumi tuki- ja neuvontapalvelu homoFAQ seksuaalisuus ja sukupuoli perheet kaappi linkit kaikki artikkelit

Tarjolla oleva valistus antaa niukasti tarttumapintaa "heteromuottiin" uppoaville sateenkaarinuorille

Sami Mollgren • 11.01.2018 20:01 • 29 kommenttia. NÄKÖKULMAT

Kannustusta ja tukea - mutta tavoittaako se?
Nykyisen nuorille suunnatun hlbti-valistusmateriaalin kuvasto esittelee ulkoiselta olemukseltaan hyvin kirjavan joukon erilaisia ihmisiä. Tällaisen monimuotoisuuden kautta mitä ilmeisimmin pyritään antamaan kuvaa siitä, että jokainen on arvokas sellaisena kuin on. Se luonnollisesti on tärkeää. Tässä kuvastossa kuitenkin itseilmaisussaan stereotyyppiseen cis-heteron muottiin uppoavat loistavat lähinnä poissaolollaan.

Kyse on nuorista, jotka kokevat olevansa "aivan kuin muutkin" pojat tai tytöt - joilla ei ole muuta suoranaista erilaisuuden kokemusta kuin romanttinen ja eroottinen kiinnostus omaa sukupuolta olevaan, eikä tarvetta ryhtyä laajemmin kyseenalaistamaan sukupuolisuuttaan ja siihen liittyvää itseilmaisua vaikkapa siten kuin esimerkiksi queer-teorioissa esitetään.

Seksuaalivähemmistöihin kuuluville nuorille suunnattu valistus näytään kohdistavan ensisijaisesti heihin, joiden erilaisuuden kokemuksen luonne on jotenkin konkretisoitunut ja jotka ehkä jo ovat ottaneet ensimmäiset askeleensa itseymmärryksen tiellä. Toisin kuin irtiottoihin "normista" itseilmaisussaan mieltyneet tai sellaiseen pystyvät, jäävät "tavikset" väliinputoajiksi, vaille vahvimmin esillä olevan kuvaston kaltaista tarttumapintaa.

Kun ihastumiset ovat lähinnä häpeää

Allekirjoittaneella on kokemusta itsesyrjinnästä. Sen taustalla näyttää olleen juuri puute neutraalista homouteen liittyvästä tarttumapinnasta ja samastumiskohteista. Samalla kuitenkin oma paikka maailmassa tuntui olevan samassa viiteryhmässä muiden poikien kanssa.

Vielä viime vuosituhannen loppumetreilläkin julkisuudessa homoutta edusti korostuneesti stereotyyppinen kaksikko: maskuliinisuutta roolina elävä Tom of Finland -nahkamies ja pinkkiin puuhkaan kietoutunut lespaten puhuva feminiinisyyden tavoittelija. Etenkin noista ensimmäiseen yhdistyi kyltymätön seksinnälkä. Myös 1980-luvun aids-kriisi oli jättänyt jälkensä.

Ristiriita omien ihanteiden ja oletettujen elämänmahdollisuuksien välillä johti siihen, että kaveruutta lähempien ihmissuhteiden syntymisen osalta toistakymmentä vuotta teini-ikää ja varhaista aikuisuutta olivat lähinnä olematta. Se mitä oli, olivat jo ennalta täysin yksipuolisiksi määrätyt etäihastukset. Oman homoutensa hyväksyminen on vaikeaa, jos käsitys homon arkkityypistä on aina uutta seuraa etsivä seksimaanikko, joka elää jatkuvaa riskiä saada sukupuolitauti.

Maailma on mennyt eteenpäin ja kuva monipuolistunut. Silti vastaavanlaiset itsehyväksyntää haittaavat mielikuvat ja stereotypiat elävät yhä, eikä "tavisten" huomiotta jättäminen ainakaan paranna tilannetta sellaiseksi luettavien kohdalla. Kyse on tietysti lähinnä mielikuvista ja stereotypioista, mutta itseään vielä etsivälle nuorelle tällaisilla asioilla on arvaamattoman suuri merkitys.

Nuoruuden ihastuksiin liittyvän vastakaiun puuttuminen ja ylipäänsä uskalluksen puute edes viestittää ihastumista varjostivat intiimimpien ihmissuhteiden yrittämistä pitkään: esimerkiksi mielenkiinnon esittäminen tuntui vielä muiden solmujen auettuakin häpeälliseltä. Omat nuoruuden ihastumiset oli käsitelty ajattelemalla sen olevan jollain tavalla sopimatonta. Allekirjoittanut pureksi oman homoutensa valmiiksi reilusti täysi-ikäisenä ja jo tiukasti työelämässä olevana.

Tavikset tarvitsevat neutraaleja samastumiskohteita

Moniko vastaava tarina on jäänyt ajallaan kokonaan pureksimatta, ja johtanut paremman puutteessa avioliittoon sekä perheen perustamiseen? Ehkä vuosien päästä lopputuloksena on useammankin ihmisen asuman korttitalon hajottava myöhäinen herääminen? Entä paljonko suoranaisen "ojan pohjalle" joutumisen taustalla on sitä, ettei ole tunnistanut tai hyväksynyt omaa seksuaalista suuntautuneisuuttaan? Kuinka usein tarina jää yhä pureksimatta ajallaan?

Stereotypiat voivat johtaa samastumiskokemuksen jäämiseen vaillinaiseksi. Kun nuori huomaa viehtyvänsä romanttisessa ja eroottisessa mielessä samaa sukupuolta olevasta henkilöstä, eikä koe luonnostaan halua tällaiseen asiaan kuuluviksi olettamiinsa tietynlaisiin "normista" tapahtuviin irtiottoihin ja rooleihin, on riskinä tie itsesyrjintään.

Itseään ymmärtääkseen muutama vuosikymmen sitten teini-ikäänsä eläneen homon tai lesbon oli yritettävä perehtyä aika vaikeaselkoiseen kirjallisuuteen - jos ylipäänsä tajusi tällaisista asioista olevan kirjoja.

Tämän päivän nuorella on asiat paremmin: hyväksyntä on lisääntynyt, asioista puhutaan asiallisesti ja oikeaa tietoa on tarjolla paljon - kunhan siitä vain saa kiinni. Lisäksi melko neutraaleja samastumismahdollisuuksia ovat tarjonneet eräät television viihdeohjelmat sekä vaikkapa urheilumaailman kaapista tulleet.

Silti ei ole itsestään selvää tulla sinuksi seksuaalisen suuntautuneisuutensa kanssa - varsinkin, jos tarjolla olevien keinojen kärjessä esitetään irtiottoa "normista". Järjestöjen valistusmateriaalissa tarjottu kuvasto ruokkii ajatusta tällaisen irtioton suoranaisesta välttämättömyydestä. Olisi hyvä miettiä, miten tukea nuoria ja miksei vanhempiakin moninaisuus tässäkin suhteessa huomioon ottaen.


Katso myös nämä
 

 

Lukijoiden kommentit (kommentit ovat kirjoittajiensa mielipiteitä)
Jos ei halua olla homon oloinen, on parempi pysyäkin kaapissa.
  Vapaa (ei rekisteröitynyt) • 11.01.2018 20:39
Mitä tuo nyt sitten tarkoittaa? Homo voi käsittääkseni olla varsin monen oloinen.

Hyvä kirjoitus, kiitos tuosta. Muistan kyllä 90-luvulta omasta nuoruudesta sen kuinka homo oli sellainen mieshenkilö joka asui Helsingin ydinkeskustassa, työskenteli joko tyylin parissa tai sitten se oli jossain hienossa toimistossa hienossa puvussa ja oli arvostetussa virassa. Suhteena oli joko hyvin pitkäaikainen vakiintunut suhde mieskumppaninsa kanssa tai sitten vaihtoehtoisesti joko baarista tai deittisysteemeistä peräisin olevia lyhyitä juttuja. Mun mielikuvissa siltä ajalta ekstra-flamboyantit tai super-machot miehet olivat sinänsä aika marginaalia tai jopa fiktiivisiä (no, kyllä niitä on, olen sittemmin huomannut), joten omakuvan suhteen se ei tuottanut ongelmia (en ole kumpikaan noista, jotain siitä väliltä). Sen sijaan se mitä odotti homoelämänsä olevan pohjautuen noihin mielikuviin jätti väliin sen, että mielikuvissa homo ei ollut sellainen mies joka työskentelee vaikka jätehuollon parissa tai täyttää marketin hyllyjä. En usko, että omat mielikuvat nuoruudessa tulivat ihan tyhjästä, mutta sanotaan nyt niin että tavallaan se oli yllätys kuinka tavallinen ja oikeastaan tylsä musta tuli siihen nähden että mielikuvat olivat tuollaisia. Ei se nyt niin kamalaa ole olla tylsä (heh, "it gets better"), mutta mun elämästä ei saisi hyvää realitysarjaa.
  OllH • 11.01.2018 21:29
En vaan tajua mihin tarvitsee apua, jos ei ole tarvetta olla homoudestaan avoin.
  Vapaa (ei rekisteröitynyt) • 12.01.2018 10:22
Tuo "jos ei ole tarvetta olla homoudestaan avoin" tarkoittaa kyllä tosielämässä sitä, että on tarve pitää homoutensa salassa.

Se taas on yksilön tasapainoisen yhteisöllisen elämän kannalta ennemmin tai myöhemmin ongelmallinen tilanne, sillä seksuaalisuus ylipäänsä on useimmille ihmisille merkittävä osa persoonallisuutta, toteuttipa sitä sitten millä tavalla tahansa.

Yleensä ihmis- ja kommunikointisuhteissa pyritään jollain tavalla määrittelemään kanssaihmisten olemusta, ja mitä tiiviimpää kanssakäyminen on (vaikkapa työelämässä tai kaveruussuhteissa), sitä tarkemmaksi kuva lähimmäisestä väkisinkin omassa ajatusmaailmassa muotoutuu. Jos joku selvästi ja tarkoituksella pitää sumuverhoa jonkin persoonallisuuteensa osa-alueen yllä, tämä ei voi olla herättämättä muissa spekulaatioita ja arvailuja salailun syystä.

Useimmiten asia, jonka yrittää pitää tiukimmin salassa, tulee kaikkein selvimmin ilmi.
  Public eye • 12.01.2018 11:58
Hyvää tekstiä, pitää paikkansa.

Hinttimäiset yksilöt ovat omatoimisesti pyrkineet paljon enemmän julkisuuteen asian kanssa ja pitäneet siitä enemmän meteliä. Yksi syy tähän on varmasti se, että heillä ei varsinaisesti ole mitään menetettävää. Miten sitä edes voisi olla kaapissa, jos oma homous näkyy ja kuuluu sadan metrin päähän?

Tämä taas on johtanut sitten tähän tekstissäkin kuvailtuun tilanteeseen.

Onneksi viime vuosina myös yhä useammt normaalit miehet ovat maininneet suuntautumisestaan.

Kommenttia muokattu: 12.01.2018 klo 14:43
  Is • 12.01.2018 14:43
Mikä sulla on hinttimäisiä vastaan?
  Vapaa (ei rekisteröitynyt) • 12.01.2018 15:43
Hyvä kirjoitus. Toivon, ettei tätä kuitenkaan nähdä itseään värikkäämmin ja joitakin stereotyyppien kaltaisia henkilöitä kohtaan hyökkäävänä. En ole ikinä saanut käsiini tälläistä valistusmateriaalia, mutta mielestäni nykyään saippuasarjoissa näkee aika paljon ..ööh miten sen nyt muotoilisi.. vähemmän valtavirrasta erottuvia seksuaalivähemmistöjen edustajia.
  Didact (ei rekisteröitynyt) • 12.01.2018 18:30
Kaikille pitäisi kuulua yhtäläisesti samanlainen tila ja mielestäni kaikki ovat yhtäläisesi oikeutettuja tukeen.

Itse ajattelen, että värikkyys ja stereotypiat ovat osa monen yksilön aivan luonnollista habitusta. Osalle taas rohkeampi itseilmaisu antaa voimaa. Vaikkapa ranneliike.net -sivuston nimessä leikitään tietyillä stereotypioilla. Nimellä on oma tarinansa. Sen historia on itselle nauramiseen liittyvässä sisäpiirivitsissä - eräänlaista itseilmaisua sekin. Tuo nimi jäi sitten sattumien kautta elämään vähän eri muodossa kuin alkuaan oli ajatus.

Eräässä aiemmassa kommentissa oli esillä ammattiryhmät. Varsinkin ns. "miehisiksi" mielletyt ammattiryhmät ovat tällaisessa hlbti-maailmaa käsittelevässä kontekstissa melkoisia harvinaisuuksia. Samoin on laita vaikkapa miesten joukkueurheilun. Toki on niin, että todellisuutta kuvaava materiaalia lienee niukalti - mutta melkoisen dramatisoitua kaikenlainen visuaalinen materiaali tuppaa muutenkin olemaan. Sekin, jossa näkyy lävistyksiä, tatuointeja ja värjättyjä hiuksia.

Mainittu valistusmateriaali on paitsi kaikenlaista painettua materiaalia myös eri verkkosivuilla nähtävää visuaalista maailmaa. Joskus ihan tekstiäkin. Suoranaisesti sitä ei edes tarvitse "saada käsiinsä", vaan siihen kyllä törmää, jos jossain kosketuksessa aihepiirin kanssa yleensä on.
  smo • 12.01.2018 19:09
"Tavikset tarvitsevat neutraaleja samastumiskohteita"

Jösses sentää, ainoastaan homoscenessä valkoinen tavis, lihaasyövä cis-mies tuntee olevansa syrjitty!

Menkää homobaariin! Omakohtainen kokemus on, kun homobaariin viimein pääsin sisälle 90-luvulla vakuuttelemalla että olen ihan homo, vaikka näytänkin punkkarilta, kynnyksen takana odotti pettymys; baarissa soi suomi-iskelmät ja kovin taviksilta kaikki näytti! Samaa ihmettelen vieläkin. Aika pian alkoivat ongelmat, erikoinen habitus homobaarissa nähtiin jonkinasteisena pervoutena tai fetissipukeutumisena. Suuntautumista kyeltiin ennemmin kuin nimeä, eikä homobaarituttavilla vieläkään tunnu olevan sukunimiä. Ja kun vielä 40-kymppisenä tuntee olevansa ky. viitekehyksessä ihan outo ja ulkopuolinen, niin en edes yritä. Samanhenkisiä ja suvaitsevaisempaa sakkia löytyy muualta, varsinkin, jos muuta yhteistä kiinnostuksen kohdetta ole kuin munan imeminen...

Aika monet homot korostavat omaa tavallisuutta termillä "heteromainen" ei ole vieläkään valitettavasti päästy, vastakohta lienee "hinttimäinen" tai siihen liitetään koko joukko naisellisia piirteitä. Ehkä olisi aika puhua homojen homofobiasta samalla tapaa kuin ns. valtaväestön harjoittama homofobia tutkitusti johtii siitä epävarmuudesta, joka syntyy oman seksuaalisuuden hyväksynnästä?
  Judy (ei rekisteröitynyt) • 12.01.2018 19:17
Riippuu varmasti aika paljon siitä, millaisessa lähipiirissä ja millaisessa kulttuuripiirissä kasvaa, elää tai joutuu elämään.

Itse olen ollut siinäkin mielessä onnellisessa asemassa, että perhepiirimme ja elinpiirini muutenkin ovat olleet esim. uskonnoista aika vapaita ja muutenkin ei-rajoitteisia ja toisaalta myös tervehenkisiä, sekä myös huumorintajuisestikin asioista puhekykyisiä.

Esim. uskonnollinen piiri on todella paha, sillä raamatussa ja koraanissahan ei ole lainkaan tukea seksuaalisuuden monimuotoisuudelle, eikä myökään naisten tai miesten "roolien" monimuotoisuudelle. Noita kirjasia jos joutuu lukemaan, niin lokeroituu varmasti aika hankalasti. Toki nuo synnillistävät myös aika pajon ihan heterosti suuntautuneittenkin elämää ja emotionaalisseksuaalisuutta.
Mahtaakohan se olla raamattu-uskontoa harrastavalle kommervenkki jos seinällä on nais-enkeli, mutta kun sitten raamatusta ei löydy halaistuakaan sanaa nais-enkeleistä ja kaikki enkelinimet ovat vain miesten nimiä. Toki tuo voinee ilastuttaa trans-sukupuolista ... haa, naisen kroppa ja kasvot enkelillä, vaikka miehen nimi.

Oikeastaan kaikille on parasta se, mitä vähemmän malleja ja tupuksia on, sillä luonto ohjaa parhaiten itse kutakin.

Taannoin feminiinisyydet, jotka eivät ole luonnostaan lainkaan homomiehiin liittyviä (vaan enempi muiden suuntautumisten genderblender, queer -juttuja), vaan joista voi joillekin tulla lähinnä vain teatteriroolitusmaisia juttuja olivat ylikorostuneesti tuputuksena esillä.
Tuo liittyi taannoi myös dualismiin, homo / hetero -jakoon, missä kaikki ?ei-hetero luokiteltiin muka homoksi ... ja hys hys biseksuaalinen, trans jne muut sunautumiset, ettei dualismista vain liuettaisi moniin eri suuntautumisiin, aka identiteettiryhmiin, jota on moniulotteisempaa käsitellä.

Toisaalta sitten onhan myös heteroista varsin koomisiakin roolimalleja, joita tuputetaan ja varmasti aika lailla myös heteromuotti voi ahdistaa heterosti suuntautuneitakin.
Ja biseksuaalistin suuntautuneitahan pidetään aika bimennossa, tai jotkut jopa koettavat sysiä heitä muka heteroiksi tai heitä estetään muka osin homoina.
Trans-kuvakin taitaa suurimmaksi olla yhäkin se että trans olisi naiseksi "muotoutumishaluinen" mies lähinnä ja muut trans-variaatiot olisivat marginaalisempia.
Trans-asiaa seksuaalisuutena pidetään korostuneesti sinä että se olisi trans-seksuaalisuutta, vaikka esim. drag-ihmisillä voinee sanoa olevan mentaalista trans-suuntautumista (tai osalla heistä ehkä myös trans-seksuaalisuuttakin ja/tai genderblenderöintiä, eli aika lähellä biseksuaalisuutta tai monisukupuolisuutta).

Eli oikeastaan juurikaan mitän roolimalleja noissa ei edes tarvita, vaan itsetietoisuuden vahvistumisen tukemista ... Ja niin ajattelivat ja toimivat esim. intiaanikansoissa vanhemmat jälkikasvunsa suhteen, eli tukien lastensa luontoa, sellaisena kuin se lapsista itselähtöisesti luonnollisesti kasvoi.

Nykyään, tiedä sitten, miten nuoria (aikuisia) hämmentää se, kun jos puberteetti-iässä varsinkin ja sen jälkeen kehoitetaan olemaan samalla lailla "vain" karhuja, eikä naaras-karhuja tai uros-karhuja luontonsa mukaan.

Kommenttia muokattu: 12.01.2018 klo 19:54
  human • 12.01.2018 19:25
Nuo hlbtiq-pakolaiset ovat kertoneet sellaisesta, osalle heistä, osassa heidän lähömaistaan olevasta keskeisestä kriisinpaikasta kouluvuosissaan.
Osassa heidän lähtömaistaan opetus on ennen puberteetti-ikää sekarymissä, eli tytöt ja pojat yhdessä ja se aika ei ole tuottanut heille ongelmia niinkään. Mutta sitten kun puberteetti-iässä koulut onkin jaettu tyttö- tai poikakouluihin, joissa sukpuoliroolien korostaminen on alkanut, on siitä tullut heille herkästi kovan kriisin paikka, ahtautua hlbtiq-ihmisinä niihin sprooliryhmämuutteihin, tai joitua kiusatuksi.

Toki päämassan myötä tuolta ei voi välttyä sekakoulussakaan, mutta siellä on ainakin potentiaalisesti enempi vaihtoehtoja kaveri- ja roolivaihtoehdoissa, ainakin jos koulu ei ole ahtaan konservatiivinen.

Sinällään monikulttuurisuus voisi osaltaan avittaa ja vapauttaa roolimalleistakin, sillä asukulttuurit, värien kättö, käytöskulttuurit yms. ovat sentään kuitenkin maailmassamme varsin monimuotoisia.
Mitä suppeampi "lintukoto"piiri, sitä vaihtoehdottomammalta voi erheellisesti maailma muka näyttää.
  human • 12.01.2018 20:06
Ensin luulin näille sivuille tulleen jotain tuoretta. Puheenvuoro cis-heteroille. Sitten tajusin, ettei siitä ollutkaan kyse. Kyse olikin pseudo cis-heteroudesta.

Sen ainakin olen huomannut, että asia on kovin suhteellinen. On kohtuu kiusallista katsella, miten naisen tavoin elehtivä mies kertoo, kuinka vihaa neitimäisiä homoja.
  Yesman • 12.01.2018 20:58
"Trans-asiaa seksuaalisuutena pidetään korostuneesti sinä että se olisi trans-seksuaalisuutta, vaikka esim. drag-ihmisillä voinee sanoa olevan mentaalista trans-suuntautumista (tai osalla heistä ehkä myös trans-seksuaalisuuttakin ja/tai genderblenderöintiä, eli aika lähellä biseksuaalisuutta tai monisukupuolisuutta"

1. Nykyään puhutaan transukupuolisuudesta.

2. Drag on esitys, viihteenlaji, joka yhdistetään usein homokulttuuriin, vaikka suurin sesonki lienee firmojen pikkujouluaika. Sitä voi esittää sukupuoleen ja suuntautumiseen riippumatta, drag genret vaihtelevat mtös aika laajasti klassisesta homo-ikoni/lipsync tyylistä jonnekin määrittelemättömään.

3. Biseksuaalisuus tarkoittaa ihmisen kykyä tuntea seksuaalisia tai romanttisia tunteita sukupuolesta riippumatta. Joillakin seksuaalisuus on korostuneempi ja se voi liittyä vahvasti sukupuoleen, esimerkiksi harrastetaan miestenvälistä seksiä kykenemättä sitoutumaan tai romanttisiin tunteisiin. Jotkut käyvät nuoruudessaan lävitse ns. bivaiheen, jossa etsitään omaa seksuaali-identiteettiä kokeilemalla, toiset (suuntautumisesta riippumatta) voivat havahtua biseksuaalisiin tunteisiin myöhemmällä iällä.

4. Monisukupuolisuudella tarkoittanet varmaankin intersukupuolisuutta?

Ota termeistä selvää ennenkuin alat sekoilemaan.

"Mitä suppeampi "lintukoto"piiri, sitä vaihtoehdottomammalta voi erheellisesti maailma muka näyttää."

Ota siis pääsi pois sieltä buskasta.
  Judy (ei rekisteröitynyt) • 12.01.2018 22:09
Judyn aikaisempaan viitaten; ei tässä kyse niinkään ole tunteesta olla syrjitty. Eikä kyse ole lihansyönnistä tai yksistään miehistä, mutta cis-ilmiöllä lienee tässä kyllä jonkinlainen rooli. Kyse on lokeroista, jotka ovat läsnä hlbti-valistuksessa(kin) - ja joita sitten hlbti-valistuksessa vähän tunnutaan arvottavan.

Konkreettisesti kyse on siitä, millaista kuvaa seksuaalisesta (ja miksi ei sukupuolisestakin) moninaisuudesta rakennetaan, ja millaiseen (pääasiassa visuaaliseen) maailmaan nuori (tai vanhempikin) aihepiiriin liittyviä asioita miettivä mahdollisesti törmää ja joutuu itseään peilaamaan.

Tällä hetkellä vallitsevassa roolissa kuvastossa näyttäisi olevan järjestöväki; järjestöjä pyörittävät ja niiden palveluita käyttävät. Tietyllä tapaa stereotyyppinen itseilmaisu on nähtävillä. On akateemisuutta, tiedostavuutta ja "vaihtoehtoisuutta".

Samalla ollaan huolissaan kaapin ovien kiinni pysymisestä vaikkapa joukkueurheilun ja erinäisten "miehisinä" pidettyjen ammattialojen piirissä.

Kyse ei välttämättä ole ainakaan yksistään muiden asenteista, vaan omassa päässä olevista möröistä. Varsinkin nuorena ajattelee usein tähän malliin: "jotta voi olla jotain, pitäisi olla tietynlainen". Käytännössä tietynlaisuuden ulkopuolisilla syntyy oletus irtiotosta ainoana tienä mahdollisuuteen itsensä toteuttamiseen - ja sitten on tehtävä valintoja. Jos edes noin pitkälle on päässyt.

Lääkkeeksi on esitetty esimerkiksi "miehisen sankarikulttuurin" purkamista ja muutakin vastaavaa kyseenalaista puuttumista. Sen sijaan urheilujärjestöissä ja ns. "miehisillä" ammattialoilla tehtävä yhdenvertaisuustyö on kyllä tarpeen, mutta tarkemmin ajatellen nykyisen hlbti-valistuksen kuvakieli ei tarjoa siihen kunnollisia työkaluja.

Oikeasti noita hlbti-kuvaston stereotypioita pitäisi paremminkin rankalla kädellä monipuolistamalla purkaa - jos halutaan keventää laajemman joukon mahdollisuuksia löytää itsensä.

***

Varmasti lähipiirin ja kasvuympäristön luonne vaikuttaa keskimäärin siihen, millaiset eväät näitä asioita on käsitellä, kuten human kirjoitti. Itsellänikään ei ole uskonnollista taustaa. Onpahan kuitenkin mieli, joka tuntuu alati aika pienistäkin vihjeistä luovan erilaisia johtopäätelmiä. Ja olipahan juuri ennen murrosikää aids-hysteria. Ja olipahan muutama muukin sattumus, joka sai homouden näyttäytymään asiana, joka ei sopinut teini-ikäisen Samin käsitykseen hyvästä ja oikeasta - ja vastaavasti ei ollut käytännössä mitään, joka olisi antanut toisenlaista viestiä. Sitten asiat tulivat ymmärretyksi vasta pidemmän kaavan mukaan.

Tuon oman kokemuksen "innoittamana" otan esiin asioita, joita jiiraamalla uskoakseni voitaisiin tasoittaa nykyisten ja tulevien nuorten tietä entisestään.
  smo • 13.01.2018 07:18
Mistä muustakaan tässä on kysymys kuin "tunteesta olla syrjitty"? Puhut ns. tavis-nuorten "samaistumispinnasta", joka uupuu tarjolla olevasta "kuvastosta" - sama vanha laulu uudessa paketissa. Nuorista yleensä ollaan huolissaan kun vanhemmilla on jokin ongelma. Samaa mieltä olen kansassi siitä miten sterotypioita pitäisi purkaa, ja sen purkaminen lähtee sieltä joka homon omasta päästä. Ehkä silloin ei ole kiusallista katsella, miten "naisen tavoin" elehtivä mies kertoo, kuinka vihaa "neitimäisiä homoja", vaan miten typerää on itsesensuuri ja sisäistetty homofobia naisvihoineen on kaikissa muodoissaan.

Oudompi viesti nuorille lienee se, miten tämän täytyy voittaa MM-kultaa jossakin lajissa tullakseen hyväksytyksi sitten aktiiviuran jälkeen homona. (** Joo, provo..)
  Judy (ei rekisteröitynyt) • 13.01.2018 11:39
Kyse on omakohtaisen nuoruuden kokemuksen(i) jakamisesta ja tuon kokemuksen peilaamisesta näkemääni vallitsevaan tilaan. Käytännössä toki vanhemman (minun) ongelma(ni) siitä, että tätä minun kohdalleni sattuneen tyyppistä polkua ei tarpeeksi hyvin näytä tunnettavan, eikä sellaista ottaa huomioon nykynuorille kohdennetussa valistustoiminnassa.

Minä olen oman vääntöni asiassa vääntänyt, eikä minua enää hetkauta sinänsä se, mihin joukkoon arvelen muiden minut lokeroivan. Minulla on huoli vastaavien asioiden kanssa nyt painiskelevista. Eikä minua sen ihmeemmin enää hetkauta kertoa mielipiteitäni omalla nimelläni asioista, joissa katson olevani oikeassa.

Ja tuohon provoksi itsekin määrittelemääsi urheiluteemaiseen asiaan: urheiluharrastus on hyvästä, riippumatta siitä, voittaako kultaa. Tervehenkisten urheiluharrastusten läsnäolon soisi olevan mukana myös hlbti-valistuksessa, muutenkin kuin pelkän ulkopuoliselle vähän salakerhomaisena näyttäytyvän hlbti-urheiluseuran kautta.
  smo • 13.01.2018 12:16
Tarkoituksesi on varmaan hyvä, varmasti nuorille kuin joillekin aikuisillekkin
on yhtä hämmentävää nähdä viitekehyksensä ihmisiä julkisuudessa ja huomata että ei ole yhtään tuollainen. Huoli tavishomojen samaistumis
Enemmän kiinnittäisin huomiota siihen miksi seksuaali-ja sukupuolivähemmistöt peilaavat itseään niin herkästi viihdeteollisuuden kautta, kuin siihen miten julkisuudessa/tai valistuksessa nyt sattuu olemaan vääränlaisia tyyppejä. Mieleen tulee lähinnä ankkapesue, joka leimaantuu kuoriuduttuaan ensimmäiseen näkemäänsä. Jokin on pielessä mutta silti tallustetaan perässä. En ole tutustunut nuorille suunnattuun valistusmateriaaliin, voisin kuvitella sen kuvaston keskusteluavauksen perusteella, että kuvitukseen on otettu "erilaisia tyyppejä" korostaakseen yksilöllisyyttä, erilaisuutta - ei siksi että nyt homona täytyy olla jotenkin outo. Kuten, tämä outouden tai erilaisuuden kokemus voi johtua muusta kuin seksuaalisesta suuntautumisesta.

Mainonnassa on päästy Kjartan hahmoista Mustaleima tyyppeihin, tosin jokin voisi vielä löytää piiloviestejä miksi _musta_leima_ on ...homo. Vähäkö leimaavaa? Ja miksi ihmeessä maitotuotteet ovat kunnostautuneet tässä mainonnassa?


Hyvä jos et hetkahda. Voi olla myös eri mieltä ilman, että yrittää muuttaa toisten mielipiteitä esiintyivät nämä millä nimellä hyvänsä. Toivon, että kunnioittaisit tätä.
  Judy (ei rekisteröitynyt) • 14.01.2018 13:50
Itsekään en usko, että tarjolla olevaa (esittämälläni tavalla vaillinaista) hlbti-valistuksen kuvastoa on laadittu pahantahtoisin tarkoituksin. Sitä on oletettavasti laadittu tietyt ihanteet mielessä ja hyvällä tarkoituksella. Lopputuloksella voi kuitenkin olla merkitystä monillekin - joten katsoin parhaaksi nostaa asian esiin.

Tavallaan olet, Judy, etuoikeutettu. Sinulla on aikanaan ollut ylipäänsä rohkeutta mennä homobaariin, jopa miettimättä liikaa sitä, mitä muut sinusta ajattelevat. Kaikkea tätä ennen lienet vieläpä kyennyt tulemaan sinuksi itsesi ja oman luontosi kanssa - ja tiedostamaan asioita, joiden kanssa minä painiskelin toistakymmentä vuotta.

Ihminen on aika vahvasti laumaeläin. Siinä mielessä vertauksesi ankanpoikien leimautumiseen ei ole ihan tuulesta temmattu - vaikka jonkin verran eri asiasta on kyse.

Minusta tällä hetkellä joissain yhteyksissä vallalla oleva ajatus normien ja perinteiden suoranaisesta "murskaamisesta" ei ole paras mahdollinen. Siinä tavallaan haluttaisiin särkeä kulttuurievoluution kehittymysen tuloksena useimmille ihmisille syntynyttä kuvaa itsestä. Minusta olisi parempi lähestyä asiaa niin, ettei yritettäisi rikkoa vaan paremminkin korjattaisiin olemassaolevaa, pyrittäisiin muuttamaan asenteita: miten järjestettäisiin enemmän tilaa heille, jotka kokevat olevansa muuta kuin sitä, mitä useimmat ihmiset kokevat olevansa. Minusta tuo tie vähentäisi väliinputoajien määrää.

***

Mielipiteitäni kirjoittaessani pyrin vaikuttavuuteen (siis käytännössä muiden mielipiteiden muuttamiseen tai ainakin käsitysten kyseenalaistamiseen - vuorovaikutuksen kautta toki omienikin). Jos en nyt suoranaisesti, Judy, vaikkapa sinun mielipiteitäsi yritä muuttaa, niin kuitekin koetan tuoda omankin näkemykseni julkisesti esittämistäsi asioista muiden lukijoiden puntaroitavaksi. En minä ihan lämpimikseni käsityksiäni kirjoittele. Toivon, että ymmärtäisit tämän.
  smo • 14.01.2018 14:38
Ja joo, määritelmiä "heteromuotti" tai "heteromainen" ei pitäisi käyttää/vakiinnuttaa määrittelemällä yksilöiden ominaisuuksia jotenkin "normaalina" tai "normina", varsinkin jos sen vastakohtana pidetään "homomainen" tai "homomuotti" jotenkin negatiivisena/ei haluttuna piirteenä.
  Judy (ei rekisteröitynyt) • 14.01.2018 14:39
Judy, olet todella oikeassa, ettei tuollaisia määritelmiä pitäisi käyttää ollenkaan, vaan kohdella kaikkia ainutlaatuisina yksilöinä. Valitettavasti se ei kuitenkaan ole realismia. Ihminen luokittelee asioita ja reakoi niihin aikaisempaan tietooon ja kokemukseen pohjautuen. Se, että homouteen liitetään jotenkin negatiivia asioita ei tule lähitulevaisuudessa muuttumaan valtaväestön keskuudessa, vaikka kuinka poliittisesti korrekteja oltaisiin.

Kun vuosikymmeniä homot on näytetty julkisuudessa (lehdet, tv jne.) kuten artikkelissakin kerrotaan varsin stereotypisesti, ehkä jopa enempi naismaisina kuin minään nahkahomoina, ja koska menneinä vuosikymmeninä aika harvalla oli mitään henkilökohtaista kokemusta yhdestäkään homosta, ihmiset suhtautuivat homoihin kielteisesti.

Vaikka viime vuosina onkin tullut paljon asiallista tietoa ja näytetty myös tavishomoja erilaisissa leffoissa ja tv-ohjelmissa, edelleen suurin osa julkisuudessa näkyvistä homoista ruokkivat noita vanhoja stereotypioita eikä asennoituminen muutu mihinkään. Tv:ssä näkyy edelleen pitkälti erilaisia drag-esiintyjiä ja varmaan 95% viime vuoden aikana tulleiden reality/dokumenttiohjelmien homot/lesbot ovat olleet lähinnä transuja. Jos ihmisille tuputetaan vain kuinka isästä tulikin äiti, en yhtään ihmettele, että homo on edelleen kirosana. Ja näitä ihmisiä on yhdellä tai edes kahdella selittämisellä turha kuvitella saada ymmärtämään, että homoseksuaalisuudella ja transsukupuolisuudella ei ole mitään tekemistä keskenään. Monet heistä laittavat jopa yhtäläisyysmerkin homon ja pedofilin välille.

Koska yhteiskuntamme lait ovat nyt saatu kohtuullisen hyvälle tasolle homojen suhteen, transasiat ehkä sen takia nyt julkisuudessa korostuvat. Mutta valtaväestön ja meidän sateenkaariväen omatkin asenteet vielä usein laahaavat perässä. Asenteet muuttuvat hitaasti ja se vaatisi erityisesti juuri tavishomojen rummutusta. Ihmiset pikku hiljaa alkaisivat ymmärtää, että homot ovat ihan normi-ihmisiä.

Kuten artikkelissakin sanottiin esitellään nykyään nuorille opetusmateriaaleissakin hyvin erilaisia malleja ja muuten korostuu joka paikassa tuo yksilöllisyys. Mutta jos kaikkia erilaisia tapauksia esitellään yhtä paljon, tarkoittaa se väistämättä, sitä että tavishomot (=80%? homoista) jäävät vähemmistöön, eikä nuoret välttämättä löydä omissa mietinnöissään samaistumispintaa ja valtaväestö näkee meidät edelleen aikamoisina friikkeinä.
  tavis (ei rekisteröitynyt) • 15.01.2018 14:00
Poliittinen korrektius on hyvä pitää mielessä terminologiassa, varsinkin jos yritetään vaikuttaa ihmisten mielipiteisiin.

Ehkä pitäisi opettaa medialukutaitoja? Kun korostetaan kuvastossa yksilöllisyyttä ja viesti on jotakin sellaista ympäripyöreätä kuin olet hyvä sellaisena kuin olet, tämän olettaisi koskettavan kaikkia - myös niitä narsistisia (kyllä!) taviksia, jotka homohäpeässään kavahtavat erilaisuutta ja näkyvyyttä (ja samalla valittelevat sen puutetta). Ilmiönä tämä ei ole mikään uusi, juurensa tällä on jo homojen vapautusliikkeen edeltävältä ajalta. Enemmän kuin yhteiskunnallinen ongelma, arvelen kuitenkin, että nämä vastakkainasettelut ja ennakkoluulot ovat edelleen siellä "tavishomon" omassa päässä, jotka määrittelevät toiset milloin sterotyypeiksi, naismaisiksi, friikeiksi jne. Mitäpä jos yritettäisiin purkaa noita mielikuvia eikä pitää niitä yllä? Kiinnitettäisiin huomiota vaikkapa tuohon homojen naisvihaan, joka tässäkin keskustelussa pullistelee vastakkainasetteluna mikä on normaalia ja mikä ei. Ehkä tässä kohdin tarvitaan feminismiä, "tytöttely" lienee viimeistään MeToo kampanjan myötä historiaa? Ja normaalia olisi jokin muu kuin "heteromuotti" - mitä ihmettä tuo nyt tarkoitaa? Homonormatiivinen lienee oikeampi termi. Tavishomot voivat rummutella ja töötötellä ihan vapaasti, _kunhan_ se ei tapahdu muita polkemalla.

"Lesbotkin transuja" - jösses! Pitää pitää mielessä, että viihdeteollisuus ja sen luomat ja ylläpitämät ilmiöt ovat oma lukunsa, se mikä oikeasti merkitsee on jokaisen yksilön suhde ympäristöönsä ihmisiin.Uskoisin kyllä suurimman osan valtaväestöstä tekevän eron homoseksuaalisuuden ja pedofilian välillä siinä missä heteroseksuaalisuuden sekä pedofilian. Jälleen niitä medialukutaitoja, dokumentit transssukupuolisista eivät ole dokumentteja homoista. Trans-uutisoiti on muuten ollut hyvin selkeästi esillä viimeaikoina niin dokumeteissa kuin henkilöjutuissa. Hyvä niin.
  Judy (ei rekisteröitynyt) • 16.01.2018 09:03
Judy, BINGO! Ne ongelmat ovat usein nimenomaan omassa päässä. Minunkin kohdalla oli niin. Kyse on siitä, autammeko noiden ongelmien ratkaisemisessa - ja kuinka tuloksekkaasti.

Kulttuurievoluution ja biologian myötävaikutuksella "heteromuotti" nyt vain on aika syvällä ihmisluonnossa; ehkäpä vaistoilla on roolinsa pelissä. Tuota vastaan tappeleminen on energian suoranaista hukkaamista. Sille on nimityskin: tuulimyllyjä vastaan taisteleminen. Tuohon taisteluun käytetty energia on pois uskoakseni tuloksellisemmasta vaihtoehdosta: asiallisen tiedon levittämisestä ja asenteiden korjaamisesta siihen suuntaan, että moninaisuudelle annettaisiin enemmän tilaa.
  smo • 16.01.2018 09:54
"Ehkä silloin ei ole kiusallista katsella, miten "naisen tavoin" elehtivä mies kertoo, kuinka vihaa "neitimäisiä homoja", vaan miten typerää on itsesensuuri ja sisäistetty homofobia naisvihoineen on kaikissa muodoissaan."

Ymmärsithän hyvä Judy, että kommenttini viittasi kiusaantuineisuuteen tilanteessa, jossa ihminen ilmaisee vihamielisyyttä omiin ominaisuuksiinsa.
  Yesman • 16.01.2018 20:21
Ymmärsin kyllä, hyvä Yesman. Vahvistin tuota lainausmerkein, miksi on niin että tietyt eleet mielletään naismaisiksi ja halventavassa, häpeällisessä mielessä. Nämä on juuri niitä "päänsisäisiä" juttuja, joita aika usein ilmaistaan äänen ja "miesmäisesti elehtien".

Smo: ongelma ei liene ns "homomuotiin sopeutuneet" jos tälläistä termiä voi käyttää, vaan miten heihin suhtaudutaan niin valtaväestön kuin "tavishomojen (=80%? homoista)" taholta. Kulttuurievoluutio varmasti tukee tätä ja sitä vastaan on turha taistella, tämä "kulttuurievoluutio" lähtee jo sieltä koulukiusaamisesta, jossa normista poikkeavat laitetaan ruotuun. Uskon edelleen, että ongelma on tämän vähemmistön vähemmistön ja siihen miten heihin suhtaudutaan kuin ns. "homonormatiivin".
Mutta joo, homofobian väitetään syntyvän kun ei voi hyväksyä itsesessään tiettyjä piirteitä, ja sitten mätkitään niitä jotka eivät jaksa taistella näitä kulttuurievoluution tuottamia tuulimyllyjä vastaan. Tässä mielessä voi olla hyvä, että sateenkaarikuvastoon liitetään myös tämä syrjitty, enemmistöä edustava "tavishomo". "Ongelma" tässä lienee mitä pitää tuulimyllyinä.
  Judy (ei rekisteröitynyt) • 19.01.2018 11:01
Ei, ongelma eivät ole ns. "homomuottiin sopeutuneet" (jos sillä tarkoitetaan ihmisjoukkoa, joka on sinut oman ei-heteron seksuaalisen suuntautuneisuutensa kanssa ja mahdollisesti itseilmaisussaan tuo esiin stereotyyppisiä homouteen liitettyjä klisheitä). Tätä edustavilla on oikeus itseilmaisuunsa, tilaansa ja vapauteensa. Lienemme, Judy, tästä samaa mieltä.

Ongelma toki on siinä, miten itseilmaisuussaan omaa tietään kulkeviin suhtaudutaan - alkaen leikkipihakiusaamisesta, lastentarhakiusaamisesta, perhepiiristä tulevista "normissa" pysymisen vaatimuksista, koulukiusaamisesta, työpaikkakiusaamisesta ja jatkuen ties minne. Tästäkin lienemme samaa mieltä.

Itse kuitenkin näen hedelmällisemmäksi antaa "tuulimyllyjen" olla, mutta tukea aurinkovoimankin paikkaa muiden joukossa. Kyse nimittäin on kaikenlaisten itseilmaisussaan oman tiensä kulkijoista - seksuaalisesta suuntautuneisuudesta riippumatta. Oletan, että olemme samaa mieltä siitä(kin), että tietynlaisen itseilmaisun homo-oletuskaan ei ole toivottu asioiden tila. Seksuaalisella suuntautuneisuudellahan ei sinänsä ole yhteyttä mihinkään muuhun kuin romanttisen/eroottisen mielenkiinnon kohdistumiseen.

Minusta sekä hlbti-vähemmistöjen että itseilmaisun suhteen pitää toimia siten, että monenlaisuuden hyväksyntä saadaan kasvamaan - mutta tuon edistämistyön tekeminen asiat toisiinsa solmien saattaa aiheuttaa (ainakin vielä nykyisessä asenneilmapiirissä) harmia kaikille.
  smo • 19.01.2018 13:52
Niin..."harmia" tai "ongelmia" tulee vastakkainasettelusta, ja erityisesti jonkin asian pitäminen normina - oli tuo sitten homo tai heteronormi. Seksuaalivähemmistöt itse turhan usein peilaavat itseään johonkin heteromuottiin, ja sortavat niitä, jotka "mahdollisesti itseilmaisussaan tuovat esiin stereotyyppisiä homouteen liitettyjä klisheitä". Tässä mielessä keskustelun otsikko on hieman kummallinen.

Olen kanssasi samaa mieltä siitä, ja täällä usein myös asiaan ottanut kantaa, että hlbti-vähemmistöjen tulisi tehdä työtä omien sisäisten ennakkoluulojen poistamiseksi. Jodpa aloitettaisiin tuosta heteronormatiivisuuden korvaamisella homonormatiivisuudella noin aluksi, vaikka tuolla määritelmällä lienee hieman negatiivinen sävy. Parempi kuitenkin kuin "heteromuottii" itsendä sovittaminen?
  Judy (ei rekisteröitynyt) • 19.01.2018 17:36
Kieli peilaa ja käytetyt ilmaisut kuvastavat elettävää todellisuutta. Toki kieltä voi käyttää asenteiden muokkaamisen välineenä, mutta etääntyminen yhteisestä kokemusmaailmasta irrottaa samalla kerrottavaa asiaa todellisuudesta. Tämän näkökulma-jutun otsikko ei ole lainkaan kummallinen, vaan aika tiukasti kiinni elettävässä todellisuudessa.
  smo • 19.01.2018 18:18
"Heteromuotti"on aika kummallinen ja kertoo sisäistetystä homofobiasta. Sori nyt vaan, "homokansan yhdistävä tekijä".
  Judy (ei rekisteröitynyt) • 20.01.2018 11:12
Itse olen pyrkinyt hlbtiq+ -yhteyksissä välttämään sanaa normaali, koska suomen kielessä se (varrattuna epänormaaliin) sisältää arvolatauksen suhteessa oikeaan/väärään, hyväksyttävään/kyseenalaiseen, kelpoon/kelpaamattomaan ja vastaaviin vastapareihin. Käytän mieluummin neutraalimpaa käsiteparia tyypillinen/epätyypillinen.

Heteroseksuaalisuus (siihen liitettyine stereotypioineen) on ihmiselle tyypillisempää kuin homoseksuaalisuus. Asiaa on tarkasteltu tähän tosiasiaan peilaten. Otsikossa lainausmerkeissä esiintyvä "heteromuotti" on ilmaisu, jolla asian voi tehdä ymmärretyksi. Ilmaisu on itse jutussa myös selitetty auki: "itseilmaisussaan stereotyyppiseen cis-heteron muottiin uppoavat".

Kirjoittaja ei voi ottaa vastuuta siitä, että kaikki eivät viitsi lukea varsinaisesta tekstistä edes ensimmäistä kappaletta ajatuksella.
  smo • 20.01.2018 11:42
Kommentoi juttua:

Kommentti näytetään vasta ylläpidon hyväksyttyä sen - mikä ei välttämättä tapahdu ensi tilassa. Rekisteröityneiden käyttäjien kommentit julkaistaan automaattisesti.




Keskity kommentissasi jutun aiheeseen. Sivuston keskustelufoorumi on "sivupolkuja" varten. Kirjoita tiiviisti. Älä jankkaa, vaan etsi uusia näkökulmia. Kunnioita muita, vaikka olisitte eri mieltä - asiat riitelevät, eivät ihmiset. Vältä tahallista provosoimista. Älä provosoidu, äläkä anna "samalla mitalla takaisin". Ylläpito pidättää oikeuden päättää kommenttien julkaisusta.

Nimimerkki
Roskapostisuoja: mikä päivä tänään on? (suomeksi, pikkukirjaimin)



 
SINUIKSI - Valtakunnallinen tuki- ja neuvontapalvelu

Palvelu on tarkoitettu kaikille, joiden mieltä askarruttaa oma tai läheisen seksuaalinen suuntautuminen (mm. bi-, homo- ja panseksuaalisuus tai lesbous) ja sukupuolen moninaisuus (mm. inter-, muun-, ja transsukupuolisuus, transvestisuus, gender- tai queer-identiteetit) tai muut aihepiiriin kuluvat kysymykset.

Palvelu on osoitteessa www.sinuiksi.fi

Yhteistyössä
Uusimmat jutut
   
© Sateenkaariyhteisöt ry 2001-2018 - Tietoa meistä - Yhteystiedot ja palaute - FAQ - Käyttöehdot Tekstiviestipalvelut tarjoaa Labyrintti Media Oy