ranneliike.net - Homokansan yhdistävä tekijä
Tunnus    Salasana    
  


Palveluoppaassa mukana
City-Klinikka
Plastiikkakirurginen klinikka keskellä Helsinkiä.Täyteaine ja muut pistoshoidot, kasvojen alueen operaatiot, rasvaimu BodyTite menetelmällä ja intiimikirurgiaa sekä miehille että naisille.Turvallisesti ja luotettavasti.Varaa aika ilmaiseen konsultaatioon!
yhteiskunta ja politiikka terveys ja tutkimus urheilu viihde ja kulttuuri pride vapaalla yleiset sattumat näkökulmat HLBTI-historiaa ihmisiä ja ilmiöitä tapahtumaraportit
vino aivopuolisko trendit kirjat lehdet sähköinen glbt-kirjasto elokuvat ja sarjafilmit tv-kalenteri televisio radio levyesittelyt artistiesittelyt listat linkit kaikki artikkelit

Superstartti Tom of Finland -elokuvalle

vaeltaja2006 • 13.02.2017 21:47 • 3 kommenttia. UUTISET: VIIHDE JA KULTTUURI

Kuvaukset Tähtitorninmäellä. Yötunnelmaa lisättiin savuilla
Helsingissä Tennispalatsin kaikissa elokuvasaleissa pyöri maanantai-iltana tuore Tom of Finland -elokuva kutsuvieraille. Tapaus oli melkein jättimäinen: kutsuttuja 2 800.

Kaikki oli suurta:
- paikalla oli yli 2 000 kutsuttua, kaikki ”juhlavasti” pukeutuneina
- kaikki Tennispalatsin salit olivat käytössä Tom of Finland -elokuvalle
- näytökset oli porrastettu eri saleissa alkamaan 15 minuutin välein
- Amnestylla oli oma näytös, hyväntekeväisyysnäytös
- erilaisia julkkiksia oli satoja
- Tom-of-Finland -seinän edessä otettiin sadoittain kuvia sosiaaliseen mediaan
- eri puolilla oli tv-kameroita ja haastattelumikrofoneja
- tarjolla oli tervetulomalja ja ainakin 2000 pussia suklaakuorrutettuja karpaloita
- limsapulloja oli myös tuhansittain
- valoheitinkeilat ulottuivat pilvien yläpuolelle - ei ulkona, vaan elokuvan ensi metreillä, kun Helsinkiä pommitettiin helmikuussa 1944.

Elokuva alkoi aidoilla kuvilla Pajamäestä, jossa Tom of Finland oli johtamassa ilmatorjuntapatteria sodan loppupuolella. Pusikoituneet kukkulan reuna-alueet muistuttivat nykymaisemasta. Venäläissotilaan puukottaminen oli esitetty perusteellisesti, vaikka sen tarinan todenperäisyys saattaa olla hataralla pohjalla.

Poliisin ratsiat ja väkivaltaiset pidätykset ennen vuoden 1952 olympialaisia olivat laajasti mukana. Suomessa homoja jahdattiin olympiarauhan nimissä. Saksassa tilanne oli monin verroin pahempi 1950- ja 60-luvuilla. Tomin kohtalokas yö Berliinissä, kun passi ja piirrokset hävisivät yövieraan mukana, johti ahdistaviin seurauksiin.

Kaikkein vaikeinta elokuvassa oli seurata Tomin sisaren, Kaijan kuhertelua Nipan kanssa. Oliko se historialllista totuutta vai elokuvan totuutta? Kaijalle ei pitkään aikaan selvinnyt Tomin ja Nipan suhde, eikä sitä suhdetta erityisen selkeästi esitelty katsojillekaan. Miesten välit olivat pelokkaan tai ahdistuneen viileät, ja läheisistä tilanteista puuttui hellyys. Niille, jotka ovat tunteneet oikean Tomin eli Toukon, olivat outoa elokuvan Tomin karskit otteet ja hellyyden puute. Ihmissuhteessa ei päästy lähelle. Oikea Tom oli puhelias, hymyilevä ja lämminhenkinen.

Suomi ja Los Angeles eivät juuri eronneet elokuvan kuvissa. Hansan baari Uudella ylioppilastalolla oli kuin mannermainen tai amerikkalainen transpaikka - plyyshisohvia ja punaisia valoja. Ruotsissa sellainen paikka on nähty, mutta luultavasti ei Suomessa. Täällä harrastettiin valkoisia pöytäliinoja ja hillittyä käytöstä. Tom’s House Amerikassa jäi hyvin hämäräksi. Kovasti siellä oli nuoria miehiä viettämässä vapaa-aikaa. Amerikkalaisten miesten innostus Tomin kohdatessaan oli kohokohtia elokuvassa. Toinen kohokohta oli, kun suomalaissotilaat yhtyivät laulamaan Suomen laulua.

Yleensä elokuva on tunteiden ohjailua ilosta itkuun. Tämä elokuva jätti hieman vaisun jäljen.


Elokuvanäytökset alkavat helmikuun 24. päivänä 2017.


Jaa Facebookissa
 

 

Lukijoiden kommentit (kommentit ovat kirjoittajiensa mielipiteitä)
Vaeltaja kirjoitti: "Oikea Tom oli puhelias, hymyilevä ja lämminhenkinen."

Olen samaa mieltä tuosta kommentista. Juuri noin hänet tavatessamme koin.
  JuhaniV • 14.02.2017 09:04
Leffa jätti kyllä hieman kylmäksi, tosin odotukset eivät nyt olleet hirmu korkealla alunperin - kivaa epookkia koko perheelle, Finlaysonin lahjatavarakaupan kautta kotiin.

Mutta hienoa että Laakosta kunnioitettiin ison budjetin elokuvan verran, itseäni kiinnosti se toinen viritelmä enemmän.
  xxx (ei rekisteröitynyt) • 14.02.2017 09:25
Kävin katsomassa elokuvan tänään jo toisen kerran: ensimmäisen kerran 14.2. ja tänään 24.2. isolla kankaalla Tennarin Scape -salissa. Ihan hyvä elokuva, mutta mielestäni se sisälsi tosi paljon kompromisseja ja niinkuin joku lukemani arvostelu sanoi: "heteroiden tekemä elokuva homoista heteroille". Ei siinä sinänsä mitään pahaa, mutta ehkä tämän takia itse annan tähtiä ***+/*****.

Saattaa sisältää spoilereita:

Itse koin elokuvan henkilökuvana ja epookkina, mutta myös nykyaikaan kantaaottavana. Suomi 100v ei ole niin suvaitsevainen kuin moni ehkä meistäkin sen haluaisi luulla olevan, tai kuplassaan luulee oikeasti olevan. Elokuva otti kantaa tiettyihin homouden laillisuuden virstanpylväisiin kuten dekriminalisointiin (kriminalisoinnin kautta), sairausluokituksen poistoon (sairausluokituksen kautta), sekä tasa-arvoiseen avioliittolakiin (verhojen kautta). Tämän, ja parin muun kohtauksen takia koin elokuvan myös osittain nykyaikaan kantaaottavana. Toinen kohta (verhojen ostokohtauksen lisäksi), missä näin samaa henkeä oli se, että 40-luvun Kaijan puhetapa oli kuin nykyteinin. Kun näin elokuvan 14.2. irvistelin hiljaa mielessäni, että "miksi tuo näyttelijätär puhuu kuin nykypissis", mutta tänään jotenkin olin näkevinäni siinä merkityksen: 40-luvun asenteita elää ja voi hyvin tänään, 24.2.2017.

Ja nuo keltaiset verhot. On ihan kielen päällä, mutta en vain saa päähäni. Näihin verhoihin on oltava joku tunnettu kirjallinen viite! Tai jostain muusta taiteesta. Niin tutulta tuo verhojuttu tuntui.

Elokuvassa oli todella paljon takaumia sotaan. Mielestäni tarpeettoman paljon, jos ajattelee että elokuva on pääasiassa henkilökuva taiteilijasta Touko Laaksonen / Tom of Finland. Mutta luulen, että tämän asian korostaminen oli ihan tarkoituksellista: haluttiin kertoa, että homot taistelivat itsenäisen Suomen puolesta siinä missä heterotkin, erityisesti "Kiitos" -porukalle, mutta haluttiin kertoa myös että tänäkin päivänä myös niissä raksamiehissä on homoja. Myyntipäälliköissä on homoja. Jätekuskeissa on homoja. Kirjanpitäjissä on homoja. IT-arkkitehdeissä on homoja. Kukkakauppiassa on homoja. Ja jotkut heistä ovat heteroiden (ja joidenkin homojenkin) mielestä ihan perusjanttereita, hyvässä ja pahassa.

Sotakohtausten korostaminen mielestäni toimi myös niin, että elokuvasta tuli vähän niin kuin vaihtoehtioinen Tuntematon sotilas. Touko Laaksonen, Tom of Finland, oli Suomen sotien sotilas. Taiteilijana ja kokonaisena ihmisenä tuntematon suvulleen kuolemaansa saakka. Taiteilijana tuntematon Suomen kansalle aina siihen asti kunnes Posti teki Tom of Finland postimerkit, Paulig Tom of Finland kahvit, Finlayson Tom of Finland tekstiilituotteet ja Karukoski elokuvan. Tom of Finland on Karukosken Tuntematon sotilas, Suomi 100v. Elokuva varmastikin raottaa joillekin verhoa tuntemattomaan.

Elokuvan kokonaisuudelle *****/*****

Edit: postasin tämän toiseenkin kommenttiketjuun: ylläpito voi poistaa toisen identtisen postaukseni riippuen näkemyksestään, kumpaan ketjuun kommenttini paremmin sopii.

Kommenttia muokattu: 25.02.2017 klo 00:48
  JAMPPA • 25.02.2017 00:28
Kommentoi juttua:

Kommentti näytetään vasta ylläpidon hyväksyttyä sen - mikä ei välttämättä tapahdu ensi tilassa. Rekisteröityneiden käyttäjien kommentit julkaistaan automaattisesti.




Keskity kommentissasi jutun aiheeseen. Sivuston keskustelufoorumi on "sivupolkuja" varten. Kirjoita tiiviisti. Älä jankkaa, vaan etsi uusia näkökulmia. Kunnioita muita, vaikka olisitte eri mieltä - asiat riitelevät, eivät ihmiset. Vältä tahallista provosoimista. Älä provosoidu, äläkä anna "samalla mitalla takaisin". Ylläpito pidättää oikeuden päättää kommenttien julkaisusta.

Nimimerkki
Roskapostisuoja: mikä päivä tänään on? (suomeksi, pikkukirjaimin)



 
SINUIKSI - Valtakunnallinen tuki- ja neuvontapalvelu

Palvelu on tarkoitettu kaikille, joiden mieltä askarruttaa oma tai läheisen seksuaalinen suuntautuminen (mm. bi-, homo- ja panseksuaalisuus tai lesbous) ja sukupuolen moninaisuus (mm. inter-, muun-, ja transsukupuolisuus, transvestisuus, gender- tai queer-identiteetit) tai muut aihepiiriin kuluvat kysymykset.

Palvelu on osoitteessa www.sinuiksi.fi

Yhteistyössä
Katso myös nämä
   
© Sateenkaariyhteisöt ry 2001-2017 - Tietoa meistä - Yhteystiedot ja palaute - FAQ - Käyttöehdot Tekstiviestipalvelut tarjoaa Labyrintti Media Oy