EU:n perusoikeusvirasto aloitti toimintansa viime vuonna Wienissä. Se on riippumaton EU-elin, ja se antaa asiantuntijaneuvontaa jäsenvaltioille ja EU:n toimielimille. Nyt on ilmestynyt raportti seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeudellisesta asemasta.
Suomea moititaan siitä, että ei ole tilastotietoa viharikollisuudesta, eikä valtuutettua, jolle seksuaalivähemmistöasiat kuuluisivat. Raportissa kiinnitetään huomiota työntekijöiden huonoon asemaan evankelis-luterilaisessa kirkossa. Transihmisten asioista annetaan positiivinen arvosana.
Koko Eurooppaa ajatellen tilanne on huonompi. Kaikkialla EU:n alueella HLBTIQ-ihmiset kokevat syrjintää, uhkailua ja ahdistelua. He saavat kuulla halventavia nimityksiä ja verbaalisia ja fyysisiä hyökkäyksiä. Selvitys kertoo, että ihmiset omassa arjessaan kohtaavat homofobiaa. Se on irrationaalista pelkoa tai torjuntaa ja se lähtee ennakkoluuloista. Transihmiset saavat kärsiä transfobiasta.
Syrjintä, homofobia ja transfobia seuraavat näitä ihmisiä lapsesta vanhuuteen saakka. Monissa maissa ei voi luoda turvallista parisuhdetta. Mediassa ei juurikaan ole positiivisia malleja. Vallitsevana on hetero-oletus: esim. yhteiskunnan palveluissa kaikkien luullaan olevan heteroita. Vanhusten hoidossa heidän erikoislaatuaan ei oteta huomioon. HLBTIQ-turvapaikan hakijoiden elämäntarinoita ei uskota.
Monet homot ja lesbot elävät mieluimmin näkymättöminä. Näkyviin tuleminen aiheuttaisi syrjinnän vaaran. Syrjintätapauksia tulee aika vähän tuomioistuimiin, koska nämä ihmiset vaikenevat kuulumisestaan seksuaali- tai sukupuolivähemmistöihin.
Joissakin maissa on estetty vapaa kokoontuminen ja mielipiteen ilmaisu. Tällaisia tietoja on tullut Bulgariasta, Virosta, Latviasta, Liettuasta, Puolasta ja Romaniasta. Muutamissa maissa HLBTIQ-ihmiset ovat saaneet kuulla joidenkin poliittisten tai uskonnollisten piirien voimakkaita hyökkäyksiä. Näitä ovat Bulgaria, Tsekki, Kypros, Unkari, Italia ja Malta. Joissakin maissa pride-tapahtumat ovat saaneet myös poliittiset vaikuttajat monipuolisesti mukaan. Näitä maita ovat Hollanti, Itävalta, Ruotsi, Espanja ja Ranska.
Maiden välillä on suuria eroja myös siinä, tunnustetaanko homoparien oikeudet. Selvityksessä kuvataan myös mm. työmarkkinoiden tilannetta ja terveydenhuoltoa.
Parannusehdotuksia eri valtioille
EU:n perusoikeusvirasto valittaa, että syrjintä, solvaaminen ja väkivalta homoja vastaan on levinnyt laajalle ympäri EU:ta. Perusoikeusvirasto vaatii, että poliittisten päätöksentekijöiden on eri maissa parannettava tasa-arvomääräyksiä ja on järjestettävä jonkinlainen seurantajärjestelmä. Erityisesti Itä-Eurooppa on kieltänyt Pride-tapahtumia tai ne on pystytty viemään läpi vain vahvojen poliisivoimien suojelemina.
Perusoikeusviraston johtaja Morten Kjaerum valittaa laajalle levinnyttä syrjintää, kiusaamista ja uhkailua. Joissakin maissa on ollut jopa kuolemaan johtaneita hyökkäyksiä. Ne ovat hälyyttäviä signaaleja. Hallitusten on parannettava viharikoslainsäädäntöään ja poliiseja on koulutettava. Tarvitaan myös laajoja kampanjoita, joilla pyritään lisäämään suvaitsevaisuutta ja moninaisuuden ymmärtämistä.
Monissa maissa on syrjintälainsäädäntö vaikuttanut positiivisesti. Mutta lain tarjoama suoja on edelleen puutteellinen.