ranneliike.net - Homokansan yhdistävä tekijä
Tunnus    Salasana    
  


Palveluoppaassa mukana
Hiuskeidas
Henkilökuntamme toteuttaa vaativammatkin persoonalliset työt vankalla ammattitaidolla. Saat meiltä myös ihanat käsi- ja jalkahoidot, ripsipermanentit oman kynnen vahvistuksen geelillä ja rakennekynnet. Erikoisosaamisena meikkaukset ja hiustenpidennykset.
yhteiskunta ja politiikka terveys ja tutkimus urheilu viihde ja kulttuuri pride vapaalla yleiset sattumat näkökulmat HLBTI-historiaa ihmisiä ja ilmiöitä tapahtumaraportit
vino aivopuolisko keskustelufoorumi tuki- ja neuvontapalvelu homoFAQ seksuaalisuus ja sukupuoli perheet kaappi linkit kaikki artikkelit

KOLUMNI: Oras Tynkkynen: Yritykset näyttämään väriä

05.08.2013 08:54 • 17 kommenttia. KOLUMNIT
Tukholman Pride-viikko huipentui näyttävään kulkueeseen lauantaina. Poliisin arvion mukaan 50 000–60 000 ihmistä kulki helteisen kaupungin läpi Östermalmin urheilupuistoon, jossa päätösjuhla jatkui myöhään yöhön.

Suomen ja Ruotsin vertailu on osittain epäreilua, sillä toki suuremman maan suuremmassa pääkaupungissa myös Pride on suurempi. Joissakin suhteissa voimme kuitenkin ottaa länsinaapurista oppia.

Yksi huomiota herättävä piirre monissa suurissa Pride-tapahtumissa on yritysten aktiivinen osallistuminen. Tukholman kulkueessa oli omat osastonsa mm. 7-Elevenillä ja paikallisesta joukkoliikenteestä vastaavalla SL:llä.

Priden ajaksi Pressbyrån – Ruotsin R-kioski – oli vaihtanut osaan kioskien kylteistä HLBT-teemoja. Niinpä ihmiset saivat asioida esimerkiksi Queerbyrånissa, Bögbyrånissa (homokioski) ja Transbyrånissa.

Yritysten osallistumista arvostellaan toisinaan Priden kaupallistamisesta. Tukholmassakin puistojuhlan pääsylippu lauantaille maksoi suolaiset 485 kruunua (noin 55 euroa) – summa, joka on monille työttömille ja opiskelijoille kohtuuton.

Toisaalta yritykset tuovat HLBT-oikeuksille kaivattua huomiota. Yhdenvertaisuuden toteuttamiseen työelämässä tarvitaan myös työnantajia.

Yrityksille osallistuminen Prideen tuo puolestaan näkyvyyttä. HLBT-työntekijät osannevat lisäksi arvostaa työnantajan sitoutumista yhdenvertaisuuteen.

Milloin Suomen Pride-kulkueissa nähdään merkittävien yritysten omia osastoja? Milloin mukaan lähtevät yhdenvertaisuusvertailuissa menestyneet Microsoft, IBM ja Nokia? Entä milloin osallistuvat tuhansia suomalaisia – joukossa lukuisia HLBT-ihmisiä – työllistävät Itella, VR ja Kesko?

Seuraavaan Pride-kesään on liki vuoden päivät. Haastan Suomen suuret työnantajat ja niiden työntekijät miettimään, voisivatko ne lähteä mukaan ensi vuoden Pride-tapahtumiin.

Oras Tynkkynen


Katso myös nämä
 

 

Lukijoiden kommentit (kommentit ovat kirjoittajiensa mielipiteitä)
Suomalaisyrityksistä ainakin Viking Line rummutti Facessa näyttävästi Tukholman pridea (ja oli pääsponsorina myös tämän vuoden Gay galassa). Odotan hetkeä, jolloin yritys uskaltaa myös kotimaassaan näyttäytyä HLBT-kansan puolustajana :)
  Jesper&Joonatan (ei rekisteröitynyt) • 05.08.2013 14:05
Esimerkiksi Torontossa Pride on "a must" yrityksille, jotka eivät halua saada ikävää leimaa, rautatieyhtiö VIARailista suuriin pankkeihin. Kerran totesin, että joukosta puuttui oikeastaan vain Toronton Suomalainen Osuuspankki (pitää parinkymmenen hengen konttoria Eglinton Eastillä). - Miksiköhän tämä yritysasia tulee Suomessa esille vasta nyt? Onko täällä haluttu pitää Pride pienimuotoisena ja "epäkaupallisena"? Esim Torontossa Pridea pitää erillinen yhtiö. Sen CEO sai kenkää - tai lähti - pari vuotta aikaa, kun Pride oli tehnyt suuren tappion, osasyynä Kanadan konservatiivihallituksen vetäytyminen Priden tukemisesta matkailunedistämisvaroin. Torontossa kuvaan kuuluvat myös hyvin kalliit illalliskortit, tuhatkin cadia, vauraan homoeliitin tai sen seurassa näkyvyyttä haluavien puitteissa.
  jnsto • 05.08.2013 14:15
Nonneksi Helsinki Pride on vielä jonkinasteinen The Human Rights and Culture Event, ei pinkin rahan perässä juokseva product placement party - tosin siihen päin trendi on täälläkin menossa.
  SaintJudy • 05.08.2013 15:21
On tämä aihe ollut esillä jo pitkään.

Minusta olisi hyvä, jos Suomen lopultakin varsin pienten sateenkaariympyröiden ulkopuolisetkin kaupalliset toimijat lähtisivät tukemaan pride-tapahtumia ja osoittaisivat sillä tavoin kannattavansa yhdenvertaisuutta.

Henkilökohtainen käsitykseni on, että monien yritysten markkinoinnissa on vähän (turhaan) pelätty - ja pelätään yhä - homoleimaa, jos lähtee mukaan prideen tai esiintyy muuten sateenkaariyhteyksissä. Ensimmäisten täytyy olla Suomessakin tiennäyttäjiä, jotta loput uskaltautuvat mukaan.

Olen myös tulkinnut, että aivan viime vuosia lukuunottamatta prideen ei ole oikein oltu valmiita ottamaan puhtaasti kaupalliselta pohjalta ponnistavia toimijoita näkyvästi mukaan, koska kuulemani mukaan kaupallisuus voisi jättää poliittisen viestin varjoonsa. Asia, jonka SaintJudy jo mainitsi. Itse ajattelen, että priden kaupallistumis- ja karnevalisoitumiskehitys lähinnä kuvastaa sateenkaari-ihmisten yhteiskunnallisen aseman parantumista, ja asia on siksi nähtävissä hyvinkin myönteisessä valossa. On tietysti tärkeää, ettei varsinaista asiaa unohdeta, mutta kenties priden sanoma tavoittaa näin uusia ihmisiä.

Suomessa ollaan jäljessä monia muita maita tässäkin sateenkaariaiheisessa asiassa, toistaiseksi. Sama tie on ymmärtääkseni kuljettu aiemmin myös monien "isojen" pride-tapahtumien kohdalla.

Jotenkin olen aistinut asetelman sellaiseksi, että taloudellinen apu pridelle on kyllä kelvannut, mutta taloudellisen avun antajan näkyminen olisi ollut varsin rajoitettua. Yhteistyökumppaneille olisi kuitenkin luonnollisesti sallittava vastineeksi näkyvyyttä "koko rahalla", koska tuskin voi edellyttää, että positiivista taloudellista tulosta tavoittelevalla yrityksellä olisi kiinnostusta lahjoittaa vähääkään enempää rahaa sinänsä hyvälle asialle, ilman että saavat siitä sitten myös merkittävää näkyvyyttä ja imagohyötyä.

Kuvittelisin että esimerkiksi Helsingin pride-tapahtuman järjestävä HeSeta on tulevaisuudessa entistä vastaanottavampi erilaisten yhteistyökuvioiden suhteen ja toisaalta isoksi kasvanut tapahtuma on jo mielekäs ympäristö olla esillä.

Omasta mielestäni kaupallisuuden ja aatteellisen viestin järkiliitto voi olla hyvinkin hedelmällinen asia.
  smo • 05.08.2013 16:25
Peesailu on mielestäni vähän omituista ja yleensä perusteetonta missä tahansa kontekstissa. Peesailun sijaan kiinnostavampaa olisi ennakointi. Osana tätä, sen sijaan, että argumentoisi ensisijaisesti "koska muuallakin/muutkin näin", niin kiinnostavampaa ja kestävämpää olisi miettiä asioita ensisijaisesti ja täsmällisesti juuri tavoitellun muutoksen kohteena olevan alueen tai ihmisten kannalta. Että mitä lisäarvoa tai hyötyä jonkin asian muuttaminen tai jokin uutuus toisi juuri täällä ja täkäläisille ihmisille.
  Yesman • 05.08.2013 17:15
Kysymys kaikille homohenkilöille: Oletko valmis kaivamaan kuvetta, kun tarvitaan rahaa vaikkapa Pride-kulkueen turvajärjestelyihin, lupiin ja vaikka mihin?
  JuhaniV • 05.08.2013 17:25
Henk. koht. olen valmis kaivamaan kuvettani lähinnä minua kiinnostavien ja miellyttävien ohjelmien osalta. Silloin arvioisin, olisinko valmis maksamaan asiasta X hinnan Y.

Lähden kuitenkin siitä, että priden kaupalliset yhteistyökumppanit kustantaisivat pride-kulkueen ja vaikkapa sen päätteeksi pidettävän tapahtuman järjestelyistä aiheutuvat kulungit ja vastineeksi ne saisivat itselleen ympäristön ilmoituksilleen.

***

Minun perusteluni kaupallisemmalle pridelle on juuri aatteellisuuden ja kaupallisuuden järkiliitto, joka minun tulkintani mukaan johtaa vääjäämäättä tässä tapauksessa sateenkaari-aihepiirin arkipäiväistymiseen, jonka taas uskon olevan yhdenvertaisuustavoitteen kannalta myönteinen kehityssuunta.

Kommenttia muokattu: 05.08.2013 klo 17:43
  smo • 05.08.2013 17:39
Berlinin Pridessa eli Cristofer Street Dayssa on monia suuria kaupallisia sponsoreita, jotka näkyivät sekä tapahtuman mainonassa että itse tapahtumassa. Suurimmista yrityksistä mainittakoon mm. Lufthansa, Coca Cola ja Berliinin suurin olutpanimo Berliner Pilsner. Strassenfestissa oli näkyvästi esillä mm. brittiläinen halpalentoyhtiö Easyjet.
  MiccoK (ei rekisteröitynyt) • 06.08.2013 20:17
Oras Tynkkynen haastaa suuyrityksiä mukaan Pride-tapahtumiin. Hyvä niin. Noilla yrityksillä on valmiiksi näkyvyyttä, kuten VR:llä. Ripaus yhdenvertaisuusasennetta tekee suuryritysten imagoille tämän päivän Suomessa varmasti hyvää.

Yritys ei ole hyväntekeväisyysorganisaatio. Se haluaa vaikkapa pride-mainontansa panostuksen näkyvän viivan alle kasvavina lukuina lyhyellä taikka pidemmällä aikavälillä.

Entäpä muut kuin suuryritykset? Millä tavoin hieman pienemmät ja tuntemattomammat yritykset hyötyisivät yhdenvertaisuusaktivismistaan? Se ei ole kovin yksinkertainen asia. Heidän logoaan ei muisteta enää kahden sekunnin kuluttua siitä, kun se katsojan näkökentässä vilahti. Todennäköisesti logoa ja nimeä ei osata yhdistää yhtään mihinkään.

Pride-näkyvyys toimisi ehkä yrityksen sisäisen imagon hoidossa, mutta huonolla hyötysuhteella. Mihinkään muuhun siitä ei mielestäni ole apua. Jos pienyritys haluaa yhdenvertaisuusasian esille omassa imagossaan, se on parasta kohdistaa suoraan omaan henkilöstöön vaikkapa yrityksen arvojen listassa ja julkistamalla tasa-arvon periaatteen toimivan yrityksessä koskien aivan kaikkia henkilöitä. Kustannus-hyötysuhde on tällä tavoin paljon parempi kuin maksamalla vaikkapa mainoksen Pride-tapahtuman ohjelmalehtiseen.

Pienyrityksillä on myös paljon pienempi liikkumavara imagokysymyksissä, kuin suurilla. Jos imagokampanja menee pieleen, se voi vaarantaa vakavasti yrityksen tulosta. Parin ennakkoluuloisen suuren asiakkaan häipyminen voi pistää yrityksen konkurssiin. VR:ää ei pätkääkään hetkauta, jos isokin joukko ennakkoluuloisia asiakkaita valitseekin bussiyhtiön palvelut junan sijaan. Toki suuryritykset pystyvät myös megamokiin. Silloin vahinko on myös megaluokkaa. Siltikin yritys voi säilyä vielä senkin jälkeen hengissä. Heillä on varaa pitää imagon vahingontorjunta kunnossa jatkuvasti ja ammattitaitoisesti.
  JuhaniV • 07.08.2013 22:06
Lisää yrityksiä Pride-viikkoon - ihan kiva. Lisää näkyvyyttä yrityksien avulla HBLQIT-ihmisille - ihan kiva. Yksityisihmisten ja -yritysten kannanottoja ja varsinkin näiden kahden tahon liittoutumien kannanottoja näkyvämmin esille Pride-viikolla - ihan kiva?

Uhkana tässä on (ketjussa sen selkeimmin esiin on tuonut jo monta kommenttia sitten SaintJudy-nimimerkki), mitä tapahtuu sitten, kun yksityistä rahaa ei enää kiinnostakaan - esim. tuoreuden, kielletyn rajamailla liikkuvan riskillä leikittelyn tai vaikkapa HBLQIT-ihmisten kuluttajapääoman heikennyttyä - vaaleanpunapestä itseään? Ja kuka pitää huolta kulutuskyvyttömistä tai -haluttomista HBLQIT-ihmisistä? Voiko oikeuden esimerkiksi tasa-arvoiseen avioliittoon ostaa lompakolla? Tai mainostilalla jossain julkaisussa? Yksityissektori ei ole hyväntekeväisyyttä vaan kovaa rahaa edistääkseen.

Itse, vaikka olisin maailman rikkain ihminen/ yritys, en haluaisi lähteä hakemaan ihmisoikeuksia lompakollani. En edes argumentoinnissa. Ihmisoikeudet eivät ole kaupan (minulle).

Minusta kansanedustustasolla toimivan poliittisen toimijan omissa puheenvuoroissaan olisi hyvin selkeästi jo aluksi kerrottava asennoitumisensa tämän tyyppisiin kysymyksiin; nyt näin varmaankaan ei ole, jos kerran tästä on täytynyt käydä kommenttipuheenvuoroja kymmenkunta. Oras, et saa seuraavaa ääntäni.
  JS75 (ei rekisteröitynyt) • 09.08.2013 03:14
JS75 toi kommentissaan esiin pari asiaa, jotka oikeastaan alleviivaavat erinäisiä aiemmin esittämiäni huomioita.

Minusta nimittäin näyttää siltä, että muutoin kuin tietyllä värejä tunnustavalla käsikirjoituksella tapahtuva sateenkaariasioiden edistäminen kohtaa torjuntaa ja sateenkaariasioissa edistyminen kohtaa mitätöintiä. Riippumatta saavutetun merkittävyydestä. Koen, että lainsäädäntöön tai asenteisiin liittyvissä yhdenvertaisuuskysymyksissä edistyminen nähdään tietynlaista väriä tunnustavissa ympyröissä yksinomaan näiden poliittisesta agendasta johdettavien tulosten synnyttäminä hedelminä.

Minä taas ajattelen myös seksuaaliseen tasavertaisuuteen liittyviä kysymyksiä ensisijaisesti ratkaisua vaativina yksittäisinä asioina, joita on syytä viedä eteenpäin käytettävissä olevin keinoin. En voi tietenkään puhua Oras Tynkkysen puolesta, mutta oletan, ettei tämänkään haluna ole korvata mitään muuta sillä ajatuksella, että liike-elämän ja sateenkaarikysymysten polut voisivat myös kulkea lähempänä toisiaan. Kyse ei ole mustavalkoisesta asiasta.

Minusta yksityissektorin kanssa asioimisen kohdalla ei sinänsä ole yhtään sen epävarmempaa tai varmempaa kuin minkään muunkaan kohdalla.

Minun mielestäni tällä hetkellä suuri uhka on siinä, että sateenkaariasioiden edistyminen ja edistäminen nähdään liian kapeasta näkökulmasta. Siitä voi seurata se, että ratkaisua vaativat kysymykset ovat vaarassa jäädä politikoinnin kohteeksi ja/tai niiden ratkaiseminen hidastuu.

Noh, ei ehkä tarvitse ihmetellä, miksi terä jää tylsäksi, vaikka tahkoa kierretään ja kierretään. Jatketaan vaan huokailua, kun asioita ei tapahdu vaikkapa avioliittokysymyksen suhteen.
  smo • 09.08.2013 13:19
"Siitä voi seurata se, että ratkaisua vaativat kysymykset ovat vaarassa jäädä politikoinnin kohteeksi ja/tai niiden ratkaiseminen hidastuu"

Mutta avioliittokysymyksen ratkaisuhan on jäänyt poliitikoinniksi, kulttuurinen murros on aika pitkälti tapahtunut yleisen ilmapiirin vapautuessa. Tässä yhteiskunnallisessa edistyksessä politiikka on valitettavasti jälkijunassa, vastakohdat ja vastakkainasetelu ovat pikemminkin kärjistyneet.
(Puolue)politikoinnista selkein merkki taisi olla tälläkin palstalla Haaviston ehdokkuus: oikea mies, väärä puolue?

Jos kyse on Pridesta, näkyvyydestä kulkueessa, minusta on hienoa se, miten se on varsinkin viime vuosina kasvanut lähinnä vastustuksen myötä - mukaan on liittynyt aidosti tukevia tahoja. Selkeä merkki yhteiskunnallisesta muutoksesta. Ja mitä tulee liike-elämän ja sateenkaarikysymysten kohtaamiseen, luulenpa kuitenkin, että valtaosa kuluttajista äänestää lompakollaan, ei jaloillaan: hinta menee useinkin eettisten tai moraalisten kysymysten edelle.
  SaintJudy • 10.08.2013 16:09
No pitäskös sitten miettiä mitä voitaisiin tehdä, että vaikkapa avioliittokysymys saataisiin pikapuolin ratkaistuksi, politikoinnista huolimatta? Kun kansa jo sallisi, mutta politiikassa jumittaa, niin tarvitaan tarjolle laajempia näkökulmia. Siitähän minä olen tässä ja tuolla toisaalla paasannut.

Ja jos halutaan etsiä taustoja yleisen ilmapiirin vapautumiselle, niin: kaupallistuminen ja viihteellistyminen. Taustalla on myös sellaisia asioita kuin maallistuminen, tiedon lisääntyminen, kaupungistuminen, kansainvälistyminen ja muutakin, toisiinsa vaikuttavana verkkona.

***

Varmasti hinta on merkittävin ostettavan hyödykkeen valintaan vaikuttava tekijä, mutta kahden ominaisuuksiltaan toisiaan vastaavan ja jokseenkin saman hintaisen tuotteen valinnassa mielikuvilla on vaikutusta - vaikkapa tuotteen valmistajaan liittyvien eettisten tai moraalisten kysymysten kautta.
  smo • 11.08.2013 10:58
Kylläpä hän on nyt kiukkuinen..

Kaikesta politikoinnista (ja pössyttelystä) huolimatta kansalaisaloite tasa-arvoisesta avioliitolaista on jo tehty, kuten keneltäkään ei ole varmaankaan jäänyt huomaamatta...? Olisi todella valitettavaa ja häpeällistä, jos tämä ei riitä päättäjille jo ihan tasa-arvon nimissä. Näkökulmaa tuossa riittää yhdelle sun toiselle: kyse on kuitenkin tasa-arvosta, ei pelkästään homojen avioliitto-oikeuksista - eikä mainostilan myynnistä.

_______

Varmaankin tuo vapaa tiedonkulku lienee yksin se suurin seikka yleisen ilmapiirin vapautumiseen, varsinkin 2000-luvulle tultaessa. Valitetavasti ase on osiltaan johtanut myös arvojen kiristymiseen tai käristymiseen. Mikään yksittäinen seikka sitten lukutaidon tai TV:n ohella ei ole vaikuttanut niin suoraan ihmisten kästityksiin niin itsestä, kuin ympäröivästä maailmasta.
  SaintJudy • 11.08.2013 14:09
Meillä on kansalaisaloite. Sitä ennen on ollut kansanedustajien lakialoite. Olisihan sen läpimeno kiva asia ja oikein. Eri asia on, pitäisikö vain luottaa oikeuden tapahtumiseen läpimenon muodossa.

***

Minuunko viitataan kiukkuisuudella? Ehei. En ole kiukkuinen muuta kuin huomatessani sunnuntaiaamuna kahvia kuppiin kaataessani, että kahvimaito on lopussa. Tänään maitoa oli.
  smo • 11.08.2013 21:47
Yritän ymmärtää aiempaa keskustelua parhaimpani mukaan.

Varmasti yhteiskunnan yleinen kaupallistuminen (verrattuna vaikkapa aiempaan uskontovetoisuuteen) on aikaansaanut HBLQIT-kysymyksille suotuisaa ilmapiiriä.

Varmaankin jostakin spektrin sävystä käsin nähtynä voi vaikuttaa siltä, että poliittisluontoiset yhteiskunnalliset kysymykset ovat vain jonkin toisen spektrin sävyn ihmisten hallitsemia.

Kuitenkin haluaisin toistaa aiemman kommenttini; niin kivaa kuin onkin, että erilaisten yritysten liput liehuvat korkealla esim. Helsinki Pride -tapahtumassa, sitä ei pitäisi sekoittaa ihmisoikeuksien ajamiseen. Sinä päivänä, kun HBLQIT-ihmiset lakkaavat olemasta rikkaita, oikean ihonvärisiä, oikean kansalaisuuden jne. ihmisiä, tulee punnintaan kysymys: ihmisoikeus vai lompakko.

Tätä yritin sanoa aiemmassa kommentissani.
  JS1975 (ei rekisteröitynyt) • 27.08.2013 01:01
On tärkeää, että ihmisoikeuksien edistämiseksi tehdään lakkaamatta töitä. On myös osattava takoa silloin kun rauta on kuumaa. Sitä minä yritän sanoa.
  smo • 27.08.2013 07:09
Kommentoi juttua:

Kommentti näytetään vasta ylläpidon hyväksyttyä sen - mikä ei välttämättä tapahdu ensi tilassa. Rekisteröityneiden käyttäjien kommentit julkaistaan automaattisesti.




Keskity kommentissasi jutun aiheeseen. Sivuston keskustelufoorumi on "sivupolkuja" varten. Kirjoita tiiviisti. Älä jankkaa, vaan etsi uusia näkökulmia. Kunnioita muita, vaikka olisitte eri mieltä - asiat riitelevät, eivät ihmiset. Vältä tahallista provosoimista. Älä provosoidu, äläkä anna "samalla mitalla takaisin". Ylläpito pidättää oikeuden päättää kommenttien julkaisusta.

Nimimerkki
Roskapostisuoja: mikä päivä tänään on? (suomeksi, pikkukirjaimin)



 
SINUIKSI - Valtakunnallinen tuki- ja neuvontapalvelu

Palvelu on tarkoitettu kaikille, joiden mieltä askarruttaa oma tai läheisen seksuaalinen suuntautuminen (mm. bi-, homo- ja panseksuaalisuus tai lesbous) ja sukupuolen moninaisuus (mm. inter-, muun-, ja transsukupuolisuus, transvestisuus, gender- tai queer-identiteetit) tai muut aihepiiriin kuluvat kysymykset.

Palvelu on osoitteessa www.sinuiksi.fi

Yhteistyössä
Uusimmat jutut
   
© Sateenkaariyhteisöt ry 2001-2017 - Tietoa meistä - Yhteystiedot ja palaute - FAQ - Käyttöehdot Tekstiviestipalvelut tarjoaa Labyrintti Media Oy