ranneliike.net - Homokansan yhdistävä tekijä
Tunnus    Salasana    
  


Palveluoppaassa mukana
Pieni Taivas Tilitoimisto
Tilitoimisto niin pienille kuin keskisuurillekin yrityksille.
yhteiskunta ja politiikka terveys ja tutkimus urheilu viihde ja kulttuuri pride vapaalla yleiset sattumat näkökulmat HLBTI-historiaa ihmisiä ja ilmiöitä tapahtumaraportit
vino aivopuolisko keskustelufoorumi tuki- ja neuvontapalvelu homoFAQ seksuaalisuus ja sukupuoli perheet kaappi linkit kaikki artikkelit

KOMMENTTI: Kaikki homot pääsevät taivaaseen

JuhaniV • 26.11.2012 12:00 • 20 kommenttia. NÄKÖKULMAT
Lähtökohtia ja taustaa

Monien uskontokuntien kiivaimmat sanajulistajat tuomitsevat homot oitis helvettiin, jotkut toki ehdollisesti. Ehdot määrävät saarnaajat. Tässä kirjoituksessa on toisenlainen näkökulma.

Minua on jo pitkään häirinnyt kiivaiden kirkonmiesten lausumat homoista, joiden niskaan syydetään kirouksia ja synkkiä väitteitä. Näillä kirkonmiehillä on muka hallussaan totuus siitä kuinka homoille käy, kun heistä aika jättää. Tämä äärimmäisen kielteinen suhtautumistapa on perussyy, miksi asia on minua mietityttänyt jo vuosia. Valitsin tämän kirjoituksen otsikon tarkoituksella hieman kärkeväksi vastapainoksi saarnaajien väitteille.

Tässä mielipidekirjoituksessani käytän käsitteitä, jotka ovat tuttuja länsimaisen kulttuurin ja kristillisten kirkkojen vaikutuspiirissä oleville ihmisille. Esimerkiksi sanan "Jumala" kukin voi korvata itselleen sopivimmalla käsitteellä, kuten Buddha, Jumaluus, Pyhä henki, Allah, Zeus. Jokainen käyttämäni kristinuskon käsite voidaan korvata tämän kirjoituksen kohdalla vastaavalla toisen uskonnon käsitteellä. Ymmärtämisen helpottamiseksi käytän vain yhtä uskonnollista viitekehystä. Siitäkin huolimatta, että uskonnolliset käsitteet ovat kirjoituksessani läsnä, katson ettei tämä ole uskonnollinen kirjoitus. Tämä on pikemminkin jokaisen ihmisen edessä olevan viimeisen hetken kokemuksen tarkastelua.

Olen saanut standardi-luterilaisen kotikasvatuksen rippikouluineen kaikkineen. Erosin kirkosta nuoriso-ohjaaja Seppo Kivistön tultua potkituksi kirkon tehtävästä (1974) hänen homoutensa paljastuttua. Monista aikeistani huolimatta en ole pystynyt tekemään päätöstä kirkkoon palaamisesta. En siitäkään huolimatta, että minulla on runsaasti kontakteja kirkon suuntaan.

Ehkä yksinkertaisin nimi omalle ajattelulleni on agnostikko. Ajattelen, että ihminen ei voi takuuvarmasti tietää, onko Jumalaa todella olemassa vaiko ei. Erilaiset kirjoitukset väittävät niin, mutta niissä on mukana osa historiankirjoituksen vääristämää asiaa ja tietenkin myös kirkkopolitiikkaa.

Universalismi

Aiheeseen tutustuttuani löysin myös itselleni uuden käsitteen Universalismi. Se on kristinuskon ajatus, jonka mukaan kaikki ihmiset pelastuvat. (Wikipedia). Kirjailija ja pappi Antti Kylliäinen kohahdutti vuonna 1997 kirkollisia piirejä pamfletillaan "Kaikki pääsevät taivaaseen: Välttämättömiä tarkistuksia kristillisiin opinkohtiin". Hän väittää kirjoituksessaan myöskin, ettei helvettiä ole olemassa. Kirja myytiin loppuun ilmestymisviikolla. Kylliäisestä tehtiin tuomiokapituliin viisi kantelua harhaoppisuudesta. Kaikki kantelut hylättiin. Asiasta tarkemmin
Wikipediassa: fi.wikipedia.org

Tanskalainen tv-dokumentti kuolemanrajakokemuksista

Itse koin viime vuonna jonkinlaisen uteliaan oivalluksen nähtyäni televisiossa tanskalaisten tekemän tiededokumentin henkilöistä, jotka ovat onnettomuuden tms. seurauksena periaatteessa kuolleet, mutta palanneet sieltä toiselta puolelta takaisin. Ilmiötä kutsutaan englantia puhuvissa maissa lyhenteellä NDE, eli Near Death Experience ja meillä esimerkiksi kuolemanrajakokemukseksi. Käytän tätä NDE-lyhennettä jatkossa. Tanskalainen dokumentti sisälsi useita esimerkkejä NDE:stä, sen kokeneiden kertomana taikka kuvauksina tapahtumista. Itselläni ei ole varsinaista NDE-kokemusta.

Tanskalainen dokumentti kertoi kuoleman hetkellä tapahtuneista hengen irtautumisista ruumiista ja oman itsensä näkemisestä makaamassa vaikkapa elvytyshuoneen hoitopöydällä. Henkilöt pystyivät kertomaan mitä henkilökunta oli puhunut, vaikka heidän tietoisuutensa oletettiin olevan täysin katkolla. He saattoivat kertoa mitä instrumentteja oli lähistöllä, joita he eivät olleet nähneet koskaan aikaisemmin. Kertomuksissa oli mukana kuvauksia eletyn elämän läpikäynnistä kuin "filminauhalta", kulkemista tunnelin läpi kohden valoa, aikaisemmin kuolleiden omaisten, henkiolentojen tai lämpimän, rakkaudellisen valon (Jumalan) kohtaamisesta. Koko NDE-kokemusta useimmat kuvailivat syvän rauhan, onnen ja rakkauden tilaksi. Kipuja heillä ei myöskään ollut tuon kokemuksen aikana. Kokemus päättyi, kun heitä siellä toisella puolen joku tai jollakin tavoin kehotettiin palaamaan takaisin, koska ei ollut vielä heidän aikansa ja elämässä oli vielä tehtävää.

Tieteen näkökulmaa kuolemanrajakokemuksiin

YLE esitti viime vuonna myös toisen tiededokumentin, jonka otsikkona oli Enkelit ja tiede. Siinä kerrottiin ääriolosuhteisiin joutuneista ihmisistä, joilla kuolema oli lähellä. Siis ei varsinainen NDE. Henkilö saattoi tuossa epätoivoisessa tilanteessa havaita vierellään hahmon tai henkiolennon, joka ohjasi ja rohkaisi selviämään tilanteesta. Vaikuttavin kertomus oli pitkälle koulutetun avaruuslentäjän viiden kuukauden kokemuksesta MIR-avaruusaluksella. Hän oli henkisesti luhistumassa. Isän hahmo ilmestyi selkeänä hänen vierelleen. Isä jakoi kannustusta ja rohkaisua. Kokemus isän hengen kohtaamisesta tuossa rankassa tilanteessa oli niin vaikuttava, että tämä tiedemies/avaruuslentäjä liikuttui kyyneliin kertoessaan tapahtuneesta.

Tuossa dokumentissa ja jo aiemminkin olen lukenut tieteilijöiden väitteitä siitä, että valokokemukset yms. ovat muutoksia kenties aivojen sähkökemiassa. Dokumentissa esiteltiin muutamia tieteellisiä kokeita, joissa esimerkiksi tiettyjä aivojen osia ärsyttämällä magneetti-impulsseilla saatettiin saada koehenkilölle vaikutelma jonkun hahmon ilmestymisestä hänen vierelleen, vaikka ylimääräistä henkilöä ei ollut tuossa huoneessa.

Nämä tieteilijöitten esittämät mielipiteet eivät ole saaneet vielä tiedeyhteisön hyväksyntää. Ne ovat kiinnostavia ja niitä tutkitaan lisää ihmismielen monimutkaisuuksien ymmärtämiseksi.

Edellä kuvattuja ilmiöitä on kerrottu kautta vuosisatojen uskonnollisissa kertomuksissa ja taiteilijoiden kuvaamana. Esimerkkinä vaikkapa Hieronomys Bosch maalaus 1400-luvulta. Wikipedia: en.wikipedia.org Ihminen koettaa hahmottaa ja ymmärtää asiaa, joka on tällä hetkellä vielä meidän ymmärryksemme tavoittamattomissa.


NDE-kokemuksia, joita homot (homomiehet ja lesbonaiset) ovat kokeneet.

Kaksi tv-dokumenttia antoivat idean tutkia sellaisia tapauksia, joissa NDE:n olisi kokenut homo. Tulisiko sitä kautta kenties jotakin tietoa "Tuonpuoleisen" suhtautumisesta nimenomaan homoihin? Ääriuskovaisethan julistavat tietävänsä tarkasti Jumalan kannan. Homoille ei ole heidän mielestään mitään mahdollisuutta taivaspaikkaan, elleivät homot lopeta synnillisiä puuhailujaan.

Minulla ei ollut mitään etukäteistietoa tästä ilmiöstä muuta kuin silloin tällöin lukemiani kuvauksia ihmisistä, jotka olivat palanneet sieltä toiselta puolelta. Muutamiin taideteoksiin olen myös joskus törmännyt, joissa on viitteitä käynnistä toisella puolen. Suureksi yllätyksekseni löysin vuonna 2001 julkaistun ja 2008 päivitetyn kirjan nimeltä Crossing Over & Coming Home (Yli rajan ja paluu takaisin kotiin). Kirjan kirjoittaja ja sen pohjana olleen kyselyn tekijä on filosofian tohtori Liz Dale. Hän julkaisi amerikkalaiseen homoyhteisöön kohdistetun pyynnön homojen NDE-kokemuksista. Kertomuksia kertyi yli 30. Dale perusti vertaistukiryhmän, jossa turvallisessa ilmapiirissä ihmiset saattoivat kertoa omista kokemuksistaan. NDE-kokemus on niin herkkä asia, että monet olivat pitäneet tapahtunutta salaisuutenaan vuosikymmeniä, tietämättä sitä, että hyvin monella ihmisellä on ollut vastaavanlaatuisia kokemuksia. Nuo ihmiset olettivat, etteivät muut ihmiset pystysi heitä ymmärtämään taikka he eivät osaisi kuvailla tapahtunutta ymmärrettävällä tavalla. Monasti NDE-kokemuksiaan kuvaileet ihmiset toteavat kokemuksen olleen niin erikoislaatuisen, etteivät "maalliset" sanat ole riittäviä sen kertomiseen.

Kirja homojen NDE-kokemuksista

Myöhemmin Liz Dalelle syntyi ajatus kirjoittaa homojen NDE-kokemuksista kirja. Jotkut tarinansa kertoneet pitivät kokemaansa niin henkilökohtaisena ja arkaluontoisena, että he kielsivät sen minkäänlaisen julkaisemisen. Lopulta 21 kirjoittajaa antoi luvan kertomustensa julkaisemiseen kirjassa.

Jokaiselle kirjoittajalle esitettiin kaksi kysymystä:

1. Tuliko seksuaalinen identiteetti esille mitenkään NDE-kokemuksen aikana?

2. NDE:n jälkeen, muuttiko tämä kokemus seksuaalista identiteettiäsi millään tavalla, taikka muuttiko se asennoitumistasi seksuaalista identiteettiäsi kohtaan?

Kirjoitukset ovat hyvin eritasoisia. Jotkut ovat kyenneet kuvailemaan kokemustaan varsin tarkasti, kun taas toisilla kirjoitustaito ei ole riittänyt kuin yksinkertaiseen faktojen kuvailuun.

Nämä homojen kokemukset eivät poikkea millään tavoin heteroiden vastaavista NDE-kokemuksista. Niissä on irtauduttu omasta ruumiista ja havainnoitu "kuollutta" itseään vaikkapa huoneen katonrajasta. On kuljettu kohti valoa, joka on rakkaus täydellisimmillään. On kohdattu henkiolentoja ja aiemmin kuolleita läheisiä. Kertomuksissa on tullut ilmi myös se, että NDE-kokemuksen aikana he ovat tiedostaneet olevansa kuolleita. Tavalla taikka toisella henkilölle on tullut tieto siitä, että hänen on palattava takaisin omaan kehoonsa ja jatkettava elämäänsä maan päällä, koska hänelle määrätty tehtävä siellä ei ole vielä tullut suoritetuksi loppuun.

Useimmat kuvailevat kokemustaan niin, että siinä oli mukana äärimmäinen onnellisuus, rauhallisuus ja turvallisuus. NDE-kokemus muutti heitä niin, että pelko fyysistä kuolemaa kohtaan hävisi kokonaan. Heille syntyi käsitys, että he jatkavat rajan toisella puolen. Kirjallisuudessa ja muuallakin on toistunut sanonta "kuolemaa ei ole".

Seksuaalinen identiteetti ei ole mikään erityinen juttu "siellä toisella puolella"

Noista homojen kertomuksista syntyy vaikutelma, että NDE-kokemuksessa seksuaalinen identiteetti on vähäpätöinen sivuseikka taikka sillä ei ole minkäänlaista osuutta tapahtuneessa. Useimmat kysymykseen vastanneet totesivat, ettei seksuaalinen identiteetti muuttunut millään tavalla NDE-kokemuksen seurauksena, taikka se muuttui aiempaa myönteisemmäksi. Yhden mieshenkilön NDE-kuvauksessa on mielenkiintoinen yksityiskohta. Uskovaisena ihmisenä hän oli pohtinut kysymystä siitä, hyväksyykö Jumala hänet, koska hän on homomies. NDE-kokemuksen kuluessa hänet ympäröi joukko henkiolentoja. Hän keräsi rohkeutta ja kysyi näiltä olennoilta, "Onko OK olla homo?" Henkiolennot nauroivat hänelle ja totesivat: "Kenetkä sinä luulet luoneen homot?" Kirjoittaja kertoo tuon jälkeen kokeneensa, että hänet on hyväksytty ja hän kuuluu joukkoon.

NDE-kokemusten teksteissä toistuu huomattavan usein sana rakkaus. Sitä saatetaan kuvata superlaatiivisin ilmaisuin. Kiinnostavaa oli myös törmätä samaan sanaan Pekka Hakon kirjoittamassa kirjassa Jorma Hynnisestä. Hänen ainoa poikansa Marko menehtyi AIDSin seurauksena. Marko oli luopunut kristillisestä yhteisöstään, tultuaan siellä törkeästi torjutuksi. Hän hylkäsi lopulta myös oman alkuperäisen kristilliseen uskonsa. Siitäkin huolimatta hän kuolinvuoteellaan kirjan mukaan totesi: "Jumala on rakkaus."

Johtopäätöksiä NDE-kokemuksista

Tutkimuksen tekijä ja kirjan kirjoittaja Liz Dale tekee aineistosta seuraavan yhteenvedon:

- Useimmalla [NDE:n kokeneella] ei ollut tunnelikokemusta
- Enemmistö koki valon läsnäolon
- He kokivat valon rauhoittavaksi, eikä se pelottanut heitä
- He näkivät/kokivat muita olentoja taikka olioita
- Valo oli heidän mukanaan koko NDE-kokemuksen ajan
- Enemmistöllä ei ollut eletyn elämän läpikäynnin kokemusta (filminauha)
- He oppivat jotakin uutta
- He huomasivat kiinnostuksensa hengellisyyteen muuttuneen (lisääntyneen)
- NDE-kokemus oli heille myönteinen
- Kokemukseen liittyi tunne paranemisesta
- He saivat vastauksia kysymyksiin, joita he eivät olleet esittäneet (mental telepathy)
- Useimmat eivät kokeneet enkelin läsnäoloa
- Useimmat eivät kokeneet muutosta seksuaalisuudessaan NDE:n aikana

***

Kaikki pääsevät taivaaseen

Laajaan NDE-aineistoon tutustuttuani teen sen johtopäätöksen, että otsikon väitteeni on yhtä pätevä, kuin niiden, jotka perustelevat kantojaan vanhoilla uskonnollisilla kirjoituksilla. Oikeastaan Antti Kylliäistä lainaten otsikon pitäisikin olla muotoa "Kaikki pääsevät taivaaseen". Kiivaille kirkonmiehille homon on parasta kohauttaa korkeintaan olkapäitä ja kysyä häneltä hiljaa omassa mielessä, että mikä onkaan se sinun ongelmasi?

***

Tiedon keruu ja tutkimus ilmiöstä NDE jatkuu. Asialle on perustettu verkkosivusto, jossa on tällä hetkellä yli 3000 tapauskertomusta. Mukana myös homojen kertomuksia. Tänä päivänä tiedämme vain sen, että NDE-kokemuksia tapahtuu ihmisille. Emme tiedä vielä ovatko ne oikeita kokemuksia vaiko vain häiriö aivojen toiminnassa. Joskun muinoin kuviteltiin sateenkaaren olevan merkki Jumalalta. Tänään ymmärrämme sen olevan luonnon optinen ilmiö. Ehkä jonakin päivänä tiedämme enemmän NDE:n todellisesta luonteesta.

Kuvat: M.M.


Katso myös nämä
 

 

Lukijoiden kommentit (kommentit ovat kirjoittajiensa mielipiteitä)
Mielenkiintoinen ja lämminhenkinen kirjoitus Juhani, kiitän. Mielestäni on äärimmäisen julmaa ja alhaista kirota joku ainaiseen helvettiin, jos tämä sattuu olemaan homo tai lesbo. Siitä voi jäädä joillekin isot arvet, eikä tuollaista toimintaa voi puolustella mitenkään. Nykyaikana uskontokuntien pitäisi hyväksyä muuttunut roolinsa: tiede on korvannut uskonnon selittäjänä, eikä uskonto mitenkään pysty kilpailemaan sen kanssa. Siksi uskontokuntien olisi viisaampaa keskittyä siihen kysymykseen, mihin tiede ei tarjoa vastausta - miten elää moraalisesti hyvä elämä? Sukupuolinen suuntautuminen ei ole moraalia.
  Homopallero • 26.11.2012 14:20
itse en tiedä haluanko taivaaseen, jollen saa itse päättää mitä siellä on, ei huvita viulunsoitto ja siveästi käyttäytyminen vaan metallia seksiä ja hyvää ruokaa, sekä uusimmat laitteet maasta hehe nopea netti myös hehe
  puppeliassi • 26.11.2012 17:19
Keskiajalla Euroopassa kysymys ihmisen joutumisesta taivaaseen tai helvettiin oli kansallista tasoa, jokaista koskeva ja sillä tehtiin tietenkin myös politiikkaa. Nyttemmin uskontojen vaikutusvalta ja uskottavuus on kovasti vaihtelevaa. Juuri taannoin oli evl-tutkimuslaitos selvittänyt, että taivaan olemassaoloon uskominen Suomessa on taantunut. Mutta sille, joka uskoo, kysymys on oleellinen. - Siten tuo juttu voi antaa lohtua monelle aiheen omakseen tuntevalle. En kuulu ryhmään, mutta arvatenkin heitä RL:n tavoittavuuden piirissäkin on.
  jnsto • 27.11.2012 18:58
Esse-lehdessä (22.11.2012) on peräti koko aukeaman juttu otsikolla:
Ja ihminen loi helvetin.

- Dosentti Kari Kuulan mukaan helvetti on kuitenkin ihmisen tekele, jonka olemassaolosta ei ole takeita.

Hän on kirjoittanut kirjan (2006) Helvetin historia. Pohjalta pohjalle Homeroksesta Manaajaan.

Kuulalla on myös omat verkkosivut:
www.karikuula.co

En tunne Kari Kuulan kirjallista tuotantoa. Eli jokainen tutustukoon hänen aivoituksiinsa ihan omalla vastuullaan, ilman minun suosituksiani.
  JuhaniV • 27.11.2012 22:37
Ihminen loi sekä taivaan että helvetin, osana kansanperinnettä, lisää voivat kertoa uskontotieteilijät. Teologeilla on sitten taas ihan omat aivoituksensa.
  jnsto • 28.11.2012 06:41
Mielipidekirjoituksen otsikko ei voi pitää paikkaansa, sillä "taivas" ja "helvetti" ovat vain uskovaisten asioita ja muille ne ovat täyttä hölynpölyä.

Hölynpölyuskomuksista vapaat eivät missään nimessä halua minnekään taivaaseen, sillä sehän lienee paikka, jossa olisi vain uskovaisia - eli hyvin hyvin ikävää porukkaa.
Hölynpölyuskomuksissa vieläpä höpistään että taivaaseen joutuisi ikuisuudeksi, eli sehän olisi hirvittävä elinkautistuomio, varsinainen keskitysleiri.

Siispä, Me kaikki homot emme joudu taivaaseen - onneksemme.

Pidetään siis täälläkin hölynpölyihin uskottelevat erillään meistä tervehenkisistä.

Kun eksyy miettimään kovin "kuoleman jälkeistä", jää siinä herkästi olennainen, eli hyvä ja ainoa todellinen elämä elämättä...

... ja jos joutuisi "taivaaseen", "ikuiseen elämään", niin siellähän vain vanhenimisi koko ajan - aika hirveä paikka sinne joutuville nuoremmille.

Uskovaisille kysäri, omaksi pohdittavaksenne: miten "iankaikkista elämää" on vasta elämä ja "kuoleman jälkeinen"? Eikös "iankaikkista" elämää pitäisi olla sitten myös ennen syntymääkin - eihän se muuten voi olla "iänkaikkista"? Vai muistatteko moista, ennen syntymäänne, muistatteko edes ekoja vuosia? :P

Kommenttia muokattu: 05.12.2012 klo 05:24
  human • 05.12.2012 04:56
human: "sehän lienee paikka, jossa olisi vain uskovaisia - eli hyvin hyvin ikävää porukkaa. -- hölynpölyihin uskottelevat erillään meistä tervehenkisistä."

Kiitos kohteliaisuudesta. Ja usko tai älä, minutkin on luokiteltu ihan "tervehenkiseksi", siitä on jopa psykologin lausunto :D
  draconfly • 05.12.2012 16:07
Uskonto ei ole moraalin vartija.

Human: miksi kyselet itsestäänselvyyksiä?
  martin • 05.12.2012 20:36
Kukaan ei joudu helvettiin, ketään ei sinne tähänpäivään asti ole sinne lähetetty. Lorna Byrne on kirjoittanut tähän mennessä kolme kirjaa joista kaksi olen itse lukenut. Kaikki ihmiset ovat ovat Jumalan lapsia:

Kun Jumala loi miehen ja naisen, Hän loi heidät omaksi kuvakseen. Tämä ilmaus ei viittaa ruumiiseemme vaan sieluumme. Sielumme on pala Jumalaa, kipinä Hänen jumalallisuuttaan, Hänen valoaan, joka elää meistä joka ikisessä, olipa uskontomme mikä hyvänsä.

Toinen ote Lorna Byrnen kirjasta:

Minulta kysytään usein homoseksuallisuudesta. Jumala sanoo minulle, että se on osa sitä, mitä Hän on luonut.Hän tietää jo hedelmöityshetkellä, keistä Hänen lapsistaan tulee homoja tai lesboja. Se on osa heidän elämänpolkuaan, ja Hän rakastaa heitä yhtä paljon kuin muitakin!
  Valerie (ei rekisteröitynyt) • 10.12.2012 12:17
NDE-kuvaukset antavat vahvaa näyttöä siitä, että ihmisen tietoisuus jatkuu fyysisen ruumiin elintoimintojen lakkaamisen jälkeen. Ym. artikkelin mukaisesti tuonpuoleisesta ruumiilliseen elämään palanneilta on mahdollista saada näkökulmaa siihen, mitä kuoleman jälkeen ihmissielu tulee kokemaan.
Seuraava kysymys onkin harvemmin esitetty: Entä he, jotka siirtyivät tuonpuoleiseen pysyvästi, onko heiltä mahdollista saada tietoa ihmissielun onnellisuudesta tai onnettomuudesta kuoleman jälkeen?

Tähän antaa vastauksen Allan Kardecin teos: Taivas ja Helvetti. Kirjan toisessa osassa on valittuja otoksia siitä, mitä tuonpuoleiseen joutuneet kertovat kokemuksistaan kuoleman hetkellä ja sen jälkeen. Tämä teos pyyhkii hyvin tehokkaasti ihmisen luoman Helvetti tai Taivas -ajattelun ja korvaa sen sijalle Jeesuksen opettaman periaatteen "kullekin tekojensa mukaisesti".

Ym. näkökanta voi olla liikaa monien ennakkoluuloille ja ennakkokäsityksille. Totta kuitenkin on, että ym. teos on miljoonien ihmisten lukema ja heidän korkealle arvostama.

Teos vastaa hyvin perusteellisesti kysymyksiin: Mitä ihminen kokee kuoleman hetkellä? Mitä koemme kuoleman jälkeen? Lisäksi teos antaa tärkeää tietoa siitä, mitkä ovatkaan itsemurhan seuraukset tuolla puolen.
  Pekka (ei rekisteröitynyt) • 29.08.2015 14:17
Heaven on yökerho Lontoossa, taivas aukesi homoille vuonna 1979.
  SaintJudy • 31.08.2015 17:38
Otsikon aihepiiriin liittyen linkki mielenkiintoiseen YLE Areenan kuunteluohjelmaan.

Perttu Häkkinen
Mediumismi - henkien sanomaa vai intuitiivista arvausleikkiä?

Kuolemanjälkeisen elämän luonne on askarruttanut ihmissukua aina sen alkuhämäristä lähtien. Mihin menemme kuollessamme? Sammuuko tietoisuutemme, vai jatkaako se vaellustaan korkeammilla tasoilla?

Ohjelmassa keskustellaan myös Allan Kardecista.

areena.yle.fi
  JuhaniV • 31.08.2015 19:38
Tässä toinenkin radio-ohjelma kuolemanrajakokemuksista (NDE), nyt suomalaisen tutkijan Leo Näreahon näkemyksenä.

areena.yle.fi

Kirjoitin alkujaan tämän juttuni vuonna 2012. Nyt kolmisen vuotta sen jälkeen ilmenee, että NDE:tä on tutkittu maailmalla viime aikoina varsin paljon ja runsaisiin aineistoihinkin perustuen. Tuntuu kuitenkin siltä, että vielä ollaan kaukana luotettavista tuloksista. NDE on hyvin vaikeasti lähestyttävä tieteellisessä tarkoituksessa.

Kirjallisuutta löytyy jo aika tavalla, jonkin verran myös suomeksi.

Suomessa aihetta on tutkittu vähän. Radio-ohjelmassa todetaan, että ohjelman tekijöille on tullut jopa aggressiivista palautetta. Samoin koin itsekin kirjoituksen julkaisemisen jälkeen. Useimmat vaikenivat asiasta täysin. Aggressiivisiakin mielipiteitä tuli palautteena. Luontevaa uteliaisuutta oli harvassa. Suomalaisessa kulttuurissa kuolema tai rajakokemus ovat edelleen vaikeita asioita.
  JuhaniV • 18.09.2015 16:19
Kyllähän henkimaailma on olemassa se on päivän selvää.Ja se maailma ei ole mikään unen muotoinen utukuva, vaan hyvin elävä ja yksityiskohtainen.Kun olen elänyt jo kauan ja pienestä pitäen tietänen homona,niin kaikkea on ehtinyt nähdä ja kokea. Myös pienimuotoisen ruumiista irtautumisen.tai,en kyllä ole varma yritinkö jopa kuollakin.Kuitenkin ollessani nuorukainen sydämeni kaiketi pysähtyi muutamaksi minuutiksi.
Kun siitä aloin toipua takaisin elämään rinnassani jyski oudosti.
Sen tapauksen jälkeen koko pitkän ikäni olen tiennyt,että ME.olemme se sielu tai tietoisuus, ja meillä on tämä ruumis joka vanhenee joka päivä.
Tämmöistä tapahtuu täälläkin kaukana pohjois suomessa.
  svartsikkaat (ei rekisteröitynyt) • 06.01.2016 00:33
Tuohon edelliseen kommenttiini lisään sellaisen seikan,että kun minulle tapahtui tuo ruumiista irtautumis,(kuolemanraja) kokemus,niin se tapahtui keskellä kirkasta aurinkoista kesä päivää.Ei yöllä eikä unessa.
Ja siinä itseni vieressä istuessani kahvipöydässä huomasin,että paitani kyynärpää alkoi puhjeta kulumisesta.Sitä en ollut enemmin huomannut.Heti toivuttuani en järkytykselktäni huomannut sellaista tutkia.Vaan muutaman päivän kuluttua muistin asian ja etsin paidan pyykkikorista.Järkytyin vielä lisää, kun paidan kyynärpäässä oli lähes puhki kulunut kohta jota ei kukaan heti olisi edes huomannut.
Kun syksyllä koulu alkoi,opettaja kysyi jollain tunilla,että onko kellekkään sattunut jotain juttua joka tuntuu oudolle.Yritin ruveta sitä tapausta kertomaan koko luokalle innoissani,mutta jokainen alkoi nauraa ja huutaa,että nyt se valehtelee. Lopetin siihen ja lähes unohdin jutun kymmeniksi vuosiksi ja nyt kun niitä NDE,kertomuksia on ollut muitakin,niin olen alkanut omastanikin kertoilla.Mutta eipä monikaan taida uskoa. Kunnes kokee aikanaan jokainen.
  svartsikkaat (ei rekisteröitynyt) • 06.01.2016 16:02
svartsikkaat,
hienoa, että kerroit tuo oman kokemuksesi. Se noudattelee samaa kaavaa, kuin niin monessa NDE-tapahtumassa on koettu ja havaittu. Ne eivät edes ole kovin epätavallisia. Ihmiset eivät vain uskalla ilmaista muille kokemaansa, koska siihen sisältyy kenties jotain sanoilla kuvaamatonta, mahdollisesti hyvin henkilökohtaista ja herkkää. Toisaalta ihmisten on vaikea ottaa vastaan tuollaista tietoa, joka ei mahdu heidän ymmärrykseensä. Helpoin tapa on leimata kertoja valehtelijaksi taikka sekopääksi.

Koin itse tuollaisen torjunnan täysin erilaisessa tilanteessa. Eräs kuoleva kaverini olisi halunnut keskustella kanssani kuolemasta. Hiukan sitä aloittelimmekin. Minä olin lähinnä kuuntelijana. Kun suku huomasi tapahtuneen, he käskivät minun lopettaa moiset keskustelut, "koska se puhuu niin outoja" keskustelumme jälkeen. Harmittava juttu, koska hän oikeasti halusi puhua kuolemastaan, eikä kukaan ollut sellaiseen valmis.

Olisi kiinnostavaa, jos kertoisit millaisia tuntemuksia liittyi siihen lyhyeen NDE-hetkeen, jolloin tuo kokemus tapahtui.
  JuhaniV • 02.02.2016 20:02
Juhani ,V. kysyit mitä tunsin kun olin siinä ruumiini ulkopuolella.No olotila ainakin oli hyvä, sen muistan vaikka aikaa siitä on jo yli 50v. Kumma kun sen muistaa hyvin.Siinä huomasin,että saattaisin vaikka lähteä jonnekin vaikkapa ulos.Ja jotenkin muistan,että käsitin,ettei tarvitse ovesta mennä vaan pääsisin ulos vaikkapa siitä seinän läpi.Kuitenkaan en uskaltanut kokeilla kun hätäännyin,että vanhempani huomaavat, ja suuttuvat.Niinkuin heillä oli tapana tehdä aina jos ei joku asia miellyttänyt. En käsitä miksi niin ajattelin.Mutta tilanne oli outo ja uusi. En sellaisesta ollut kuullut mitään. Sitten ajattelin,että kuinka pääsen tuohon toiseen minääni joka istui tuossa paikalla jossa minun olisi kuulunut istua, ja että minua olisi taas yksi.Ja siinä sitten olin taas jälleen yksi minä.En muista mitään irtaantumista ruumiista enkä paluuta.Olin vain.
Yritin kertoa myös vanhemmilleni tapauksesta,mutta minua eivät uskoneet,vaan sanoivat,että poika horisee taas omiaan.
En kyllä vieläkään täysin ymmärä mitä se oli.Mutta kuitenkin käsitän voimme olla olemassa ilman ruumistakin se on varmaa.Kokemusta on.
  savartsikkaat (ei rekisteröitynyt) • 16.07.2016 20:21
svartsikkaat, huomasin vastauksesi vasta nyt.

Kertomasi ja kokemasi vaikuttaa aivan tavanomaiselta ruumiista irtaantumiskokemukselta. Tällaisia on kokenut hyvin moni. Niistä on myös kirjallisuudessa kuvailuja paljonkin. Kuten itsekin totesit varsinaisena kuolemanrajakokemuksena sitä ei voi oikeastaan pitää.

Tuollainen kokemus voi tulla yllättäen ja tuntua jopa pelottavalta, koska se on uusi ja erityinen. Pelko voi olla myös sitä, että pääseekö takaisin omaan kroppaansa. Jotkut, jotka ovat kokeneet saman useita kertoja, ovat saattaneet lähteä jonkinlaiselle matkallekin, tietäen, että he voivat palata takaisin.
  JuhaniV • 31.08.2016 18:36
Kuten tuossa alun tekstissä totesin, itselläni ei ole ainuttakaan kuolemanrajakokemusta. En ole myöskään mitenkään erityisen uskonnollinen ihminen. Minulla on vain yksi mystinen spontaani kokemus, jolle en ole löytänyt taikka oikeastaan edes etsinyt selitystä. Se oli niin miellyttävä, etten halua rikkoa sitä jollakin selityksellä.

Yli neljäkymmentä vuotta sitten olin tavannut nykyisen mieheni. Olimme tavattoman rakastuneita. Eräänä päivänä olimme pötköttelemässä vierekkäin raukeina ja silmät kiinni, kuunnellen matkaradiosta musiikkia.

Olin äkkiä jonkinlaisessa odotushuoneessa yksin. Siellä ei ollut huonekaluja. Oli vain jonkinlaisia istumiseen tarkoitettuja korokkeita. Koko huone oli kauttaaltaan seiniä myöten pehmeän, siniharmaan samettikankaan peitossa. Jouduin odottamaan jonkin aikaa. Sitten edessäni avautuivat valtavat ovet. Niiden takana oli vain kaunista ja lämmintä valoa. Tuo valo antoi tuntuman suunnattomasta hyvästä olosta ja rauhasta. Näkymässä ei ollut mitään yksityiskohtia. Tarkastelin valoa jonkin aikaa ja ihmettelin, että mistä on oikein kysymys. Mietin, että pitäisikö minun astua tuohon valoon. Taisin olla jopa hivenen siellä valon puolella. Yht'äkkiä mieleeni tulivat selkeästi sanat: "Et voi vielä tulla tänne. Ei ole sinun aikasi".

Näky päättyi siihen. Huomasin olevani edelleen samassa paikassa kuin ennen näkyä, mieheni vieressä. Erityistä tuossa kokemuksessa oli se, että se tuntui varsin pitkältä tapahtumalta. Kuitenkin musiikki oli kulkenut eteenpäin vain muutaman tahdin, kenties kymmeniä sekunteja.

Tämä näky on säilynyt varsin kirkkaana mielessäni vuosikymmenet. En ole havainnut tuon kokemuksen vaikuttaneen elämäni valintoihin suuntaan taikka toiseen.
  JuhaniV • 31.08.2016 18:41
JuhaniV

Olipa ,sanoisinko kaunis näky. Onpa tuo sitten hengen tai aivojen luomus,niin se kannattaa säilyttää muistissa.
Kuitenkin vaikuttaa sille,ettei aivot voi tuommoista näkyä tehdä, eikä uni.Tai se mikä tekee unet.
Siitä minä olen takuuvarma,että me ihmiset ja lie eläimetkin ollaan henkis ruumiillisia olentoja.
Toki minullakin on mies kaveri,(etäsuhde) mutta hän ei usko mihinkään tuommoiseen ja se tuntuu pahalle.Mutta en ole hänelle kertonutkaan kokemaani,Näkeepähän hänkin sitten aikanaan,että sammuuko valot kun kuollaan.Järkytys se kyllä tulee olemaan niille jotka ei usko ketään joka siitä kertoo.Tai Raamatussahan kerrotaan myös samaa asiaa.Mutta uskooko kaikki sitäkään todeksi.Kyllä ihminen on parantumaton älytön.
  svartsikkaat (ei rekisteröitynyt) • 16.11.2016 23:10
Kommentoi juttua:

Kommentti näytetään vasta ylläpidon hyväksyttyä sen - mikä ei välttämättä tapahdu ensi tilassa. Rekisteröityneiden käyttäjien kommentit julkaistaan automaattisesti.




Keskity kommentissasi jutun aiheeseen. Sivuston keskustelufoorumi on "sivupolkuja" varten. Kirjoita tiiviisti. Älä jankkaa, vaan etsi uusia näkökulmia. Kunnioita muita, vaikka olisitte eri mieltä - asiat riitelevät, eivät ihmiset. Vältä tahallista provosoimista. Älä provosoidu, äläkä anna "samalla mitalla takaisin". Ylläpito pidättää oikeuden päättää kommenttien julkaisusta.

Nimimerkki
Roskapostisuoja: mikä päivä tänään on? (suomeksi, pikkukirjaimin)



 
SINUIKSI - Valtakunnallinen tuki- ja neuvontapalvelu

Palvelu on tarkoitettu kaikille, joiden mieltä askarruttaa oma tai läheisen seksuaalinen suuntautuminen (mm. bi-, homo- ja panseksuaalisuus tai lesbous) ja sukupuolen moninaisuus (mm. inter-, muun-, ja transsukupuolisuus, transvestisuus, gender- tai queer-identiteetit) tai muut aihepiiriin kuluvat kysymykset.

Palvelu on osoitteessa www.sinuiksi.fi

Yhteistyössä
Uusimmat jutut
   
© Sateenkaariyhteisöt ry 2001-2017 - Tietoa meistä - Yhteystiedot ja palaute - FAQ - Käyttöehdot Tekstiviestipalvelut tarjoaa Labyrintti Media Oy