Tänään klo 14 lähtee liikkeelle Riiassa Baltic Priden kulkue. Seuraamme, miten tilanne etenee.
Klo 10 alkoi turvallisuusbriefing marssin osanottajille. Tunnin päästä Amnestysta Krister Karttunen on puhelimitse luvannut lyhyen tilanneraportin. Marssireitin varrella kadut on jo suljettu.
Riian ensimmäinen pride oli vuonna 2005. Katsojia oli tuhansia ja heistä suuri joukko osoitti avoimesti vihamielisyyttään. Osanottajia heiteltiin munilla ja tomaateilla. Tilanne oli aika kaoottinen.
Vuonna 2006 oikeus kielsi pride-kulkueen ja mm. anglikaanisen kirkon tilaisuuteen menijöitä heiteltiiin ulostepusseilla.
Vuonna 2007 marssi pidettiin Vermanes-puistossa, korkeiden metalliaitojen suojassa. Sadat vastamielenosoittajat olivat aidan ulkopuolella. Suomesta mukana oli runsaasti vihreitä nuoria ja amnestyläisiä.
Vuonna 2008 ja 2009 kirkoissa oli monia priden vastaisia protesteja, mutta itse pride-kulkue meni ilman suuria ongelmia.
Klo 11 Tänä aamuna Latvian radiossa tutkija Sigita Zankovska-Odin Latvian ihmisoikeuskeskuksesta sanoi, että nyt kaivattaisiin myös Latvian hallituksen ja parlamentin edustajia mukaan pride-paraatiin. Tutkija on tyytyväinen, että kaupunginhallitus hyväksyi marssin ilman oikeudenkäyntejä. Mutta vain USAn suurlähettiläs on mukana marssimassa kulkueessa. Useat ministerit (hyvinvointiministeri, ulkoministeri ja puolustusministeri) ovat antaneet tukensa marssille, mutta eivät ole sitä seuraamassa.
Positiivista oli eilen, että homojärjestö Mozaikan vastaanotolle osalllistsui myös kaupunkinjohtaja Nil Ushakov. Sen sijaan kielteistä palautetta saa ihmisoikeusasiamiehen toimisto. Sieltä on mm. lausuttu, että Latvian yhteiskunta ei ole vielä valmis rekisteröidyille parisuhteille. Tutkijan mukaan ihmisoikeusasiamiehen tulisi olla näissä asioissa eturivissä.
Klo 11.30 Baltic Pridellä on mukana puolisen tusinaa suomalaisia. Krister Karttunen on siellä Amnestyn tarkkailijana. Hän kertoo, että ensi kertaa marssi tapahtuu vapaasti kaduilla eikä aitojen sisällä. Noin 500 poliisia on suojana. Paikalle odotetaan useampia tuhansia vastustajia. Heistä vaarallisimpia ovat uusnatsijoukot. Turvallisuuspoliisi ei kuitenkaan ole havainnut mitään erityisiä uhkia.
Latvian hallituskin alkaa vähitellen hyväksyä priden taustalla olevan Mozaika-järjestön. Se kävi ilmi eilisessä seminaarissa, jossa oli yksi ministeri. Myös Riian pormestari haluaa, että pride sujuu hienosti.
Karttusen puhelinraportti kuunneltavissa alempana
12.15 Kokoontuminen lähtöpaikalle Gertrude-kadulle alkaa klo 13. Marssi lähtee liikkeelle klo 14 ja klo 15 alkaa puistotilaisuus, jossa puhutaan ihmisoikeuksista. Paikalla ovat ja puhuvat USAn Latvian suurlähettiläs Judith Garber, samoin Thomas Melia, Democracy, Human Rights and Labour Affairs Bureausta sekä USAn Viron suurlähettiläs Michael Poltu.
USA näkyy ja kuuluu runsaasti. Suurlähettiläs Garber on sanonut, että HLBTI-yhteisöjä tuetaan Latviassa, muualla Baltian maissa, koko Euroopassa ja maailmanlaajuisesti. Presidentti Obama sanoi äskettäin, että emme ole koskaan erehtyneet, kun olemme puolustaneet kaikkien ihmisten ihmisoikeuksia. Suurlähettiläs Garber sanoo, että aloitetaan pienin askelin. Ympäri maailmaa tuetaan niiden marsseja, joiden oikeuksia ei kunnioiteta.
Klo 13.50 Latvialaiset mediat Diena ja Delfi eivät enää seuraa priden tapahtumia minuutti minuutilta niin kuin aikaisemmin. Se kuvaa varmaan nykytilannetta: pride ei ole enää "kuuma puheenaihe". Olemme sopineet yhden puhelun juhlapaikalle klo 15.
Klo 14: Delfi kertoo klo 13.45, että lähtöpaikalle on virrannut pääasiassa nuormpaa, värikkäästi pukeutunutta väkeä. Monet kulkevat käsi kädessä ja heiluttelevat sateenkaarilippujaan. Osanottajista monet ovat ulkomailta, mm. Venäjältä, Virosta, Valko-Venäjältä ja on myös latvialaisia. Odotellessa käy vilkas puheensorina.
Nurkan takana marssia odotellaan. Siellä on myös kymmeniä poliiseja, jokta pysäyttävät liikennettä ja valvovat marssireittiä. Siellä näkyy myös paljon poliisiautoja, poliisin moottoripyöriä ja poliisin busseja, joilla on tuotu paikalle miehistöä. Vermanes-puistooon kaupunkilaiset eivät nyt pääse, mutta jalankulkua marssireitin varrella ei ole estetty.
Klo 14.07 on lähdetty liikkeelle ja alkupäässä on valtava sateenkaarilippu, jota kymmenet kannattavat.
Mukana on USAn suurlähettiläs Judith Garber ja Hollannin suurlähettiläs Jurians Rip ja muita. Alkuhetkellä yllättää raju sadekuuro. Alkaa kuulua vastustajien vihellyksiä.
Klo 14.18 Mill-kadun risteyksessä on viheltävä joukkio. Heillä on Stop homosexuality -julisteita.
Klo 14.20 ollaan jo Vermanes-puistossa.
Klo 14.21 poliisi pidätti ensimmäiset kiukkuiset.
Klo 14,.24 aktivisti Uldis Freimanis nousee julisteen kanssa ja siinä on teksti: "Latvialaiset kuolevat sukupuuttoon. Ei".
Klo 14.39 Puheissa kiitellään hyvää ilmapiiriä.
Klo 14.50 Delfi julkaisi juuri laajan kuva-albumin tapahtumasta
http://foto.delfi.lv/album/106664/?page=0
Valikoitu kuvasarja
http://www.delfi.lv/news/national/criminal/praida-laika-aizturets-viens-cilveks.d?id=42403874#!/2862282/foto.delfi.lv
Klo 15 Sara Sundell soitti Riiasta ja kertoi marssikokemukset. Illalla on vielä pääjuhla. Eilen oli paljon ohjelmaa, mm. suurlähetystöjen vastaanotto. Siinä oli Suomen suurlähetystökin mukana. Latvialaisten mukaan ilmapiiri oli nyt paljon parempi kuin kolme vuotta sitten. Saran raportti on kunneltavissa alempana.
Riian Priden seuranta päättyy tähän
