Vähemmistön oikeudet ministerille ´hupaa tavaraa´

  • Uutinen
  • Viihde, kulttuuri ja media
  • jnsto
  • 13

-Kristillisyyden lippua heristävälle Räsäselle vähemmistöjen oikeudet ovat oman vakaumuksen rinnalla hupaa tavaraa.
Tämä on yksi toteamuksista Turun Sanomien pääkirjoituksessa 3.7.
Lehti muistuttaa, että kristillisdemokraateilla on vain yksi edustaja uudessa 19 ministerin enemmistöhallituksessa. Sekin on riittänyt nostamaan vanhoilliskristillisen politikoinnin kestoaiheet kiistelyyn – aivan kuin eurooppalaisen talouskriisin keskellä tuskailevalla Suomella ei muita ongelmia olisi.

-Hallitusneuvottelujen aikana KD:n puheenjohtaja Päivi Räsänen veti niin matalaa profiilia, ettei häntä Säätytalon seinäornamenteista erottanut. Jälkeenpäin on paljastunut, että tuleva sisäministeri onnistui muussakin kuin kirkollisasioiden siirtämisessä opetusministerin vastuulta omaan rooteliinsa.

Räsänen on kiitellyt hallituskumppaneitaan suvaitsevaisuudesta, koska avioliittolain uudistus jätettiin ottamatta hallitusohjelmaan. Turun Sanomat arvelee, että lausuman on täytynyt kuulostaa inhan orwellilaiselta etenkin seksuaalivähemmistöistä, jotka ovat vuosikausia odottaneet tasa-arvoista oikeutta avioliittoon ja adoptioon.

Turun Sanomat kommentoi hanketta yrittää sukupuolineutraalia avioliittoa lakialoitteen kautta. Lehti arvelee, että hankkeen tie on kivikkoinen. - Mutta onnistuessaan se olisi KD:n puheenjohtaja-ministerille kiusallinen näpäytys.

-Kristillisyyden nimissä on tehty Suomessa monenlaista, myös puoluepolitiikkaa eduskuntatasolla vuodesta 1970. KD:llä edeltäjineen on ollut enimmillään kymmenen kansaedustajaa, nyt enää kuusi.

Mainoskatko - Sisältö jatkuu alla
Mainoskatko loppuu

-Jos puolueen kannatus ei ole juuri kolmessa vuosikymmenessä muuttunut, paikallaan junnaavat myös teemat, joiden politisoimisessa kristilliset kerta toisensa jälkeen kunnostautuvat. Tämän vaalikauden sortimentista puuttuu enää vaatimus keskioluen palauttamisesta Alkoon, heitti Turun Sanomat.

13 kommenttia

  • 1 / 13
  • Jorma Hentilä
  • 3.7.2011, 9.53
Silloinen Kristillinen liitto, nykyinen KD, toimi eduskunnassa vuonna 1970 linjalleen uskollisena: sen ainut kansanedustaja Raino Westerholm vastusti tunteikkain puheenvuoroin homosuhteiden rangaistavuuden kumoamista.

Jo Koiviston hallitus (1968-1970) esitti em. muutosta rikoslakiin, mutta veti esityksensä takaisin eduskunnasta tulleen toivomuksen vuoksi. Eduskuntavaalit olivat ovella. Vaalien jälkeen muodostettu Karjalaisen hallitus antoi ensi töikseen muutosesityksen eduskunnalle, joka päätöksellään dekriminalisoi homosuhteet marraskuussa 1970. Laki tuli voimaan 1.2.1971.

KD ei vaadi rangaistavuuden palauttamista lainsäädäntöön, mutta sairaita ja syntisiä me edelleenkin sen mielestä olemme.
Tämä hallitus ei välttämättä istu koko vaalikautta. Kun se kaatuu, seuraava hallitusohjelma saattaisi olla avioliittolainkin suhteen erilainen. Siihen mennessä EU-kuviot ovat myös eri asennossa ja perussuomalaiset ehtineet miettiä mitä vaalivoitolla voi tehdä ja mitä ei.