Heti toisen kierroksen kokoonpanon selvittyä pääministeri Katainen ehätti toteamaan, että loppukilpailussa on kaksi suvaitsevaista ja Eurooppa-suuntautunutta.
Kovin pitkälle Sauli Niinistön "suvaitsevaistamisessa" tuskin kuitenkaan mennään, koska kokoomuksen ehdokkaalle on oleellista saada Väyrystä, Soinia ja Essayahia äänestäneiden kannatus. Tässä on lähinnä se riski, että tuo porukka jäisi kotiin, vuoto Haavistolle lienee vähäistä. Tosin esimerkiksi PS:n ay-siivessä Niinistön taannoinen kommentti laittomista lakoista ei hevin unohdu.
Presidentinvaalien ykköskierroksen tuloksella voi olla tulosta sellaisenaan suurempi merkitys siinä, että se antoi omanarvontuntoa ja menestymisen kokemuksen liberaalille Suomelle. Raskaan vuoden 2011 jälkeen sen ilmapiirissä alkoi olla tappiomielialaa. Näiden vaalien jälkeen jotkut kahden vaiheilla vaikkapa avioliittolakipaperin kanssa vaappuvat kansanedustajat voivat uskaltaa paremmin hanketta kannattamaan. Ja ehkä Yleisradiossa ei pelätä "poleemisia ohjelmia".
Tietenkin tulos voidaan nähdä myös niin, että maa on selkeästi jakautunut "uuteen" ja "vanhaan" Suomeen. Mutta vanhassa Suomessa äärimmäisen suvaitsemattomuuden tuki jää aika vähäiseksi, Essayahin kannatuksen valossa. Ehkä se havaitaan myös pääministeripuolueessa.
Kataisen kesäinen linjaus kristillisdemokraattien erityiskohtelusta vaikuttaa tässä valossa epätarkoituksenmukaiselta, ainakin julkisten tietojen perusteella. Ministeri Räsäsen avoimuus omiensa asian edistämisessä oli varmaankin rasite myös Niinistölle. Etenkin kun Niinistö ei siitä ottanut etäisyyttä.
Kampanjassa kyllä tuli realistisen selväksi HLBT-aihepiirin marginaalisuus Suomessa. Muutoin hyvinkin varoen edenneessä Niinistön kampanjassa oli varaa kohdella tylysti oikeastaan vain HLBT-suomalaisia, jos loppumetrien tölväisy työmarkkinoille jäteteään huomiotta.
Haaviston "ongelman" esille nostanut Yleisradion vieraileva asiantuntija Risto Uimonen myönsi Haaviston rikkoneen ennakkoluuloja. Uimonen piti "ongelmaa" kuitenkin esillä ja viittasi sen yhteydessä siihen, että "vaalit ratkaisevat" Soinin ja Väyrysen äänestäjät. Lähetyksen juontajat olisivat voineet enemmänkin tentata Uimosta hänen aiemmista ennustuksistaan.
Kahden toisen vaiheen ehdokkaan kampanjoinnin rahalliset edellytykset poikkeavat suuresti. Niinistöllä on mediatietojen mukaan miljoonabudjetti, Haavistolla paljon vähemmän. Vuonna 1994 Rehnin kampanja torjui ykköskierroksen jälkeen porvaripuolueiden tarjouksen ammattiavusta ja teki ilmeisen virheen. Ensimmäisten joukossa demarien Liisa Jaakonsaari pohdiskeli televiossa "taitavansa äänestää" Haavistoa. Ehkä olisi mahdollista, että demarikentän ilmeisen tuen myötä ay-liike aktivoituu Haaviston puolella.
