ranneliike.net - Homokansan yhdistävä tekijä
Tunnus    Salasana    
  


yhteiskunta ja politiikka terveys ja tutkimus urheilu viihde ja kulttuuri pride vapaalla yleiset sattumat näkökulmat HLBTI-historiaa ihmisiä ja ilmiöitä tapahtumaraportit
ilmiöitä homoseksuaalisuuden ympärillä vino aivopuolisko internet ja seksuaalivähemmistöt homoseksuaalisuus ja uskonto pride ja vapautusliike pride-kalenteri tuki- ja neuvontapalvelu homoFAQ seksuaalisuus ja sukupuoli perheet kaappi linkit kaikki artikkelit

Tove Jansson ja pyrstötähden uhka – taiteen ja tieteen kohtaaminen

vaeltaja2006 • 22.12.2017 20:29 • 3 kommenttia. IHMISIÄ JA ILMIÖITÄ

Observatoriorakennus Tähtitorninmäellä Helsingissä. Vasemmanpuoleisen tornin katolla on korkealle ulottuva salko ja sen juuressa musta pussi, joka vielä 1920-luvulla nostettiin ylös salkoon ennen klo 12 ja pudotettiin alas tasan klo 12.
Jouluna tähdillä on erityinen merkitys. Tarina kertoo, että itäisen maan tietäjän suunnistivat poikkeuksellisen kirkkaan tähden perässä. Tänä vuonna taivaalla ei näy erityisen kirkkaana mitään planeettaa ja pohjoisilla leveysasteilla ei pitkään aikaan ole nähty kirkasta komeettaa. Viimeksi huomattavan kirkas pyrstötähti nähtiin pohjoisella taivaalla vuonna 1957.




Tähtitieteilijä ja professori Tapio Markkanen on yrittänyt selvittää, mistä Tove Jansson sai virikkeet varhaisiin Muumi-kirjoihinsa, joissa yhtenä elementtinä oli uhkaavasti lähestyvä pyrstötähti eli komeetta.



Tove oli kulttuurielämässämme poikkeuksellisen luova henkilö – taidemaalari ja graafikko, mutta samalla monipuoinen kirjailija. Vanha Toven malaama perhekuva "Familjen" 1930-luvulta kertoo perheen poliittisista ja näkemyksellisistä jännitteistä: kaikki katsovat toisensa ohi. Perheen isä Viktor oli vahvasti oikeistolainen, Tove lievästi vasemmistolainen. Kuva on mm. Tuula Karjalaisen Tove Jansson -elämäkertakirjassa (julk. 2013) sivulla 82.

Tove aloitti Muumi-kirjojen kirjoittamisen sodan aikana 1940-luvulla. Kolme ensimmäistä kirjaa ilmestyi heti toisen maailmansodan jälkeen. Yksi kertoi suuresta tuhotulvasta (1945), toinen maata uhkaavasta komeetasta (Kometjakten 1946) ja kolmannen nimi oli Taikurin hattu (1948). Komeettakirjan pohjalta syntyi myös ensimmäinen Toven sarjakuva. Ensimmäinen komeettanäytelmä oli Svenska teaternissa 1949. Vuonna 2015 Suomen kansallisbaletti esitti komeettakirjan pohjalta laaditun ensimmäisen balettiversion.



Kaikkien kolmen komeettakirjan taustana on vahva ahdistus, jota 1930-luku ja sota-aika aiheuttivat. Hyvin tärkeä foorumi Tovelle oli pilakuvien tekeminen lehdille, erityisesti Garm-nimiselle lehdelle. Garm on ollut Valhallan portin vahtikoira. Lehden pilapiirrokset kommentoivat politiikkaa. Mm. Hitler ja kansallissosialismi on Toven kuvissa käsitelty hyvin armottomasti ja suorasukaisesti.

Garm-lehden pilapiirroksissa sivallettiin sekä itään että länteen. Stalinkin pääsi kuviin.



Miten Tove pääsi tutustumiskäynnille observatorioon?

Tove Jansson ja hänen perheensä asuivat Katajanokalla, Luotsikadulla, mutta Tove kävi koulua talossa, jossa nykyisin on Designmuseo. Melkein vieressä on Johanneksenkirkko. Lähistöllä on myös Tähtitorninmäki ja tähtitieteellinen observatorio. Tove liikkui mielellään Tähtitorninmäellä ja Kaivopuistossa.

Tove ilmeisesti oli vieraillut sisällä observatoriossa. Vuodelta 1944 on piirros, jossa vieras on tullut tähtitorniin. Taivas on tähdessä. Nykyisin kaupunkilainen havaitsee tuskin parikymmentä kirkkainta tähteä. Ennen tähtitaivas näkyi komeammin. Toven tähdet kuitenkin muistuttavat lähinnä ilmatorjuntatykkien tulitusta. Toven kuvaan piirtämä kaukoputki löytyy Helsingin observatoriosta. Sillä tehtiin 1900-luvun alkupuolella laaja tähtitaivaan kuvaus. Se oli työ, joka oli jaettu 14 observatoriolle ympäri maailmaa. Helsinki ilmeisesti ainoana suoritti valokuvauksen omalta lohkoltaan loppuun saakka.

Tätä kaukoputkea ei ole koskaan käytetty observatoriossa yleisönäytöksissä. Edes valokuvia kaukoputkesta ei ollut saatavana, koska se olisi vaatinut hyvin laajakulmaisen objektiivin. Sellaisia ei ollut saatavilla. Luennoitsija epäilee, että Tove Janssonilla oli ns. eideettinen näkökyky. Hän muisti näkemänsä pienintä piirrettä myöten.

Kuka päästi Toven observatorioon? Siitä luennoitsijalla on oma näkemys. Yhteys löytyy Garm-lehden kirjapainon ja tähtitornin henkilökunnan välillä. Sama henkilö, joka tilasi Tovelta kuvitustöitä, oli mukana myös observatorion kuvaustöissä. Kaukoputki, ns. kaksoisrefraktori oli käytössä myös sodan aikana. Vasta viimeisenä sotavuonna suurpommitusten aikaan helmikuussa 1944 se purettiin ja vietiin evakkoon. Se pystytettiin uudelleen vasta rauhan tultua. Toven kuva kaksoisrefraktorista ilmestyi Garmissa syyskuussa 1944, joten Tove on käynyt paikalla jo aikaisemmin.

Komeettakirjassa on yksinäisten vuorten observatorio. Kirjassa tällä kohtaa päähenkilönä on Nipsu. Nuuskamuikkunen on neuvonut Muumipeikkoa ja Nipsua kysymään komeetasta tietoa observatoriosta.

Helsingin observatorio on todellisuudessa eri näköinen. Se on itä-länsi-suunnassa, yhdessä kerroksessa. Aikaisemmin mallia saatiin Wilsonvuoren observatoriosta Los Angelesin läheltä, vuoren rinteen HOLLYWOOD-tekstin takaa. Sinne rakennettiin maailman modernein observatorio vuoden 1906 paikkeilla. Paikka oli korkealla vuorella.



Rakenteellisesti yksinäisten vuorten observatorio on kuin Ursan tähtitorni Kaivopuiston korkeimmalla kalliolla. Se rakennettiin 1926. Ursan tornin edessä on mielenkiintoinen ”veistos” tai taideteos, Helios, joka kesäaikaan puolen päivän aikaan, auringon ollessa tarkalleen etelässä, näyttää auringon spektrin.




Kun Muumipeikko ja Nipsu katsoivat kaukoputkella lähestyvää komeettaa, he eivät nähneet sen pyrstöä. Tähtitieteilijä sanoi, että ei näy, kun se tulee kohti. Hurja tilanne.






Mikä innoitti Toven tähtitieteen pariin?

Viime vuosisadalla on ilmestynyt säännöllisin väliajoin monia tähtitieteen kirjoja ja niiden avulla voi pitää itsensä ajan tasalla. Vuonna 1911 ilmestynyt Newcombin tähtitiede -kirja oli sovitettu Suomen oloihin. Se uudistettiin vuonna 1929 ja sen nimeksi tuli Tähtimaailma. Siinä kirjassa esiteltiin Hampurin Bergedorfin observatorion kaukoputki, jossa samassa perusrakenteessa on viisi eri tyyppistä kaukoputkea. Taivaan jotain kohdetta voitiin siis tarkastella viidellä eri laitteella.

Kirja oli henkilökohtaisesti tärkeä myös luennoitsijalle, professori Markkaselle, joka kirjastossa sai luvan lukea kirjaa aikuisten osastolla ja myöhemmin hänestä tuli tähtitieteilijä.



Tove Janssonkin on tutustunut tähtitieteelliseen kirjallisuuteen. Innoittajana lienee ollut päätoimittaja ja poliitikko Atos Wirtanen, Toven pitkäaikainen miesystävä. Wirtanen harrasti kulttuuria laaja-alaisesti. Hän oli eduskunnan jäsen, vasemmistolainen.


Toisen maailmansodan jälkeinen tilanne näkyy Tove Janssonin pilapiirroksissa. Ensimmäiset atomipommit ovat räjähtäneet ja kuviin ilmestyy myös rauhanenkeli ja palmun lehviä.

Komeettakirja muuttuu vuosien mittaan. Ensimmäisessä painoksessa ennusmerkit kertovat, milloin komeetta törmää maahan. Sattumalta se on sama päivä, jolloin valvontakomissio saapui Suomeen vuonna 1944. Myöhemmissä laitoksissa päivämäärä muuttuu. Kolmannessa laitoksessa törmäys sattuu elokuun 7. päivänä, atomipommi räjäytettiin elokuun 6. päivänä 1945.

Tove ei koskaan nähnyt pyrstötähteä. Tai ehkä hän näki vuoden 1957 komeetan, mutta silloin kirjat oli jo kirjoitettu. Vuonna 1910 Halleyn komeetta ohitti maapallon. Pohjanmaalla syntyi aikalaisten mukaan hysteriaa maailmanlopusta. Jotkut myivät omaisuutensa.

Yksi Toven innoittaja oli kirja Rymdens erövring, suomennettu 1952. Kirjassa on värikkäitä mielikuvituskuvia avaruudesta. Taikurin hattu -kirjassa taikuri istuu Saturnuksen kuun pinnalla ja Saturnus upeasti lipuu ohi vuorten taa.






Kun komeetta tai asteroidi törmää

Asteroidin tai suuren meteoriitin törmäyksestä maailmalla on tietoa. Nevadassa on suuri meteoriittikraateri Winslown ja Flagstaffin kaupunkien puolivälissä. Meteori kiitää avaruudessa, meteoriitti putoaa maahan. Meillä Suomessa mm. Etelä-Pohjanmaan Lappajärvi on syntynyt suuren kappaleen törmäyksessä yli 70 miljoonaa vuotta sitten.

Sunnuntaina 12.3.1889 klo 21.30 jonkinlainen kivenmurikka putosi taivaalta Pellingin pohjoispuolelle Porvoon edustalle. Se valaisi laajan alueen Etelä-Suomesta ja iskeytyi jään läpi useiden metrien syvyyteen. Kiven palat on nostettu ylös ja ne on sijoitettu Helsingin yliopiston luonnontieteellisen museon kivikokoelmiin.



Tove vietti lapsuuden ja nuoruuden kesiään Pellingin saaristossa. Ehkä siellä kerrottiin tarinaa meteoriitista ja ehkä se innoitti Toven kirjoittamaan komeetan törmäyksestä. Prof. Markkanen on käynyt haastattelemassa paikallisia asukkaita, mutta kukaan ei muista, että meteoriitista olisi siellä koskaan puhuttu.

Porvoon seudun meteoriitti tunnetaan Bjurbölen meteoriittina. Lienee sattumaa, että törmäysaikaan sattuu merkittäviä poliittisia tapahtumia. Helmikuussa oli annettu ns. Helmikuun manifesti. Vastalauseena ympäri Suomea kerättiin nimiä suureen adressiin ja 13. maaliskuuta valtuuskunta kokoontui Helsingissä viedäkseen addressin Pietariin. Valtuuskunnalle oli varattu erikoisjuna. Meteroriitti osui Porvoon seudulle edellisenä iltana.





”Vähältä pitää” -tilanne vuonna 2029

Radio Yle1:n Tiedeykkönen-ohjelmassa joulukuun 2017 alussa puhuttiin mm. meteorien ja asteroidien heijastaman valon spektrien tutkimisesta. Planeettojen välissä liikkuu tuhansia suuria ja pieniä kivenmurikoita. Tulevaisuudessa mineraaleja ehkä etsitään avaruudesta ja kaivostoimintaa käynnistetään asteroidien pinnalla. Asteroidit eli pikkuplaneetat ovat myös riskejä maapallolla asuville. Jos asteroidi on vaarassa törmätä maahan, ihmiskunnan pitäisi tehdä jotain tuhojen pienentämiseksi.

Vuonna 2029 iso asteroidi ohittaa maan lähietäisyydellä. Ohittaja Apophis on halkaisijaltaan 300 metrin luokkaa. Ohitusetäisyys on alle 30 000 kilometriä ja tarkka ohituspäivä on 13. huhtikuuta 2029. Täystörmäys olisi valtava katastrofi satojen kilometrien alueella. Tällä kertaa se menee ohi, mutta asteroidin rata muuttuu maan lähistöllä ja seuraava kohtaaminen on 2035. Apophis on paljon suurempi kuin viime päivien uutisissa kerrotut tulipallot Suomen taivaalla. Kannattanee siis lukea, miten Tove Janssonin muumimaailmassa suojauduttiin komeetalta.

Tiedeykkönen Areenassa
areena.yle.fi




Lopuksi

Tähtitieteilijä, professori Tapio Markkanen piti tämän esitelmän helmikuun 23. päivänä, 2017 Suomen Oppihistoriallisen Seuran vuosikokouksessa. Markkanen antoi suullisesti luvan esitelmän tallentamiseen.

Tapio Markkanen kuoli vaikeaan sairauteen elokuussa 2017.

Professori Tapio Markkasen esitelmä neljänä ääniklippinä. Osa 1.
Englanninkieliset muumi-kirjojen käännökset ovat olleet maailmalla suosittuja.
Uutinen Ylen etusivulla lauantaiaamuna 23.12.2017
Avaruuden valloitus, kirja vuodelta 1952, taiteilijan näkemyksiä mm. Saturnuksesta. Tove on ilmeisesti saanut näistä kuvista virikkeitä.
Tähdet ja avaruus -lehdessä 3/2016 on pitkä artikkeli Bjurbölen meteoriitista.
Tämä kertomus Toven kiinnostuksesta tähtitaivaaseen on kerrottu myös Tähdet ja avaruus -lehdessä 5/2016. Kirjoittajana Tapio Markkanen.
Ursan tähtitorni Kaivopuistossa. Rakennettiin vuonna 1926. Aika ajoin selkeinä öinä yleisölle tähtinäytäntöjä.
Suomessa ilmestyi 1900-luvulla merkittäviä tähtitieteen oppikirjoja Suomen oloihin sovitettuina laitoksina. Tämä kirja ilmestyi 1929 ja seuraava Heiskasen Tähtitiede kaksiosaisena 1940-luvun lopussa.

Katso myös nämä
 

 

Lukijoiden kommentit (kommentit ovat kirjoittajiensa mielipiteitä)
Kuva tähtiputkesta muistutti minua aina Salaperäinen komeetta -Tinttisarjakuvasta. Se julkaistiin alun perin 1941. Jossain määrin samanlaiset kaukoputket niissä todella näyttäisi olevan.
  Niisku • 25.12.2017 17:15
Helsingin Sanomissa ilmestyi tänään toisen joulupäivän aamuna 26.12.2017 juttu siitä, millaista tuhoa tekisi ns. sikariasteroidi, jos se törmäisi keskelle Helsinkiä.

www.hs.fi
  vaeltaja2006 • 26.12.2017 03:54
Hyvin kiinnostava dokumentti.

Tästä nousi mieleeni ajatus siitä, että olemme vieraantuneet tähtitaivaan ilmiöistä. Kaupunkien valosaaste on sen aiheuttanut. Olen tiedustellut ihmisiltä, että ovatko he nähneet omin silmin taivaan kannen yli kaareutuvan linnunradan. Nuoremmasta porukasta useimmat vastasivat etteivät ole ikinä nähneet linnunrataa muuten kuin planetaariossa.

Omaan lapsuuteeni kuuluvat kirkkaina pakkasöinä tehdyt hiihto- taikka kävelyretket. Tähtitaivas linnunratoineen oli toistuvasti huippukokemus.
  JuhaniV • 28.12.2017 20:15
Kommentoi juttua:

Kommentti näytetään vasta ylläpidon hyväksyttyä sen - mikä ei välttämättä tapahdu ensi tilassa. Rekisteröityneiden käyttäjien kommentit julkaistaan automaattisesti.




Keskity kommentissasi jutun aiheeseen. Sivuston keskustelufoorumi on "sivupolkuja" varten. Kirjoita tiiviisti. Älä jankkaa, vaan etsi uusia näkökulmia. Kunnioita muita, vaikka olisitte eri mieltä - asiat riitelevät, eivät ihmiset. Vältä tahallista provosoimista. Älä provosoidu, äläkä anna "samalla mitalla takaisin". Ylläpito pidättää oikeuden päättää kommenttien julkaisusta.

Nimimerkki
Roskapostisuoja: mikä päivä tänään on? (suomeksi, pikkukirjaimin)



 
SINUIKSI - Valtakunnallinen tuki- ja neuvontapalvelu

Palvelu on tarkoitettu kaikille, joiden mieltä askarruttaa oma tai läheisen seksuaalinen suuntautuminen (mm. bi-, homo- ja panseksuaalisuus tai lesbous) ja sukupuolen moninaisuus (mm. inter-, muun-, ja transsukupuolisuus, transvestisuus, gender- tai queer-identiteetit) tai muut aihepiiriin kuluvat kysymykset.

Palvelu on osoitteessa www.sinuiksi.fi

Yhteistyössä
Uusimmat jutut
   
© Sateenkaariyhteisöt ry 2001-2018 - Tietoa meistä - Yhteystiedot ja palaute - FAQ - Käyttöehdot Tekstiviestipalvelut tarjoaa Labyrintti Media Oy