Kuppatartuntojen määrä homo- ja bi-seksuaalisten miesten keskuudessa pääkaupunkiseudulla on noussut uutiseksi yleismediassa.
Erikoislääkäri Eija Hiltunen-Back Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) sukupuolitautien poliklinikalta kertoi Helsingin Sanomille (3.10.15), että poliklinikalla on ollut nyt syksyllä "vähän keskimääräistä enemmän" kuppatartuntoja. Yhteinen nimittäjä on nimenomaan miesten välinen seksi. Lääkäri vakuuttii, ettei epidemia ole karannut käsistä. "Trendi on taas nouseva, mutta kyllä näitä tapauksia on ollut jatkuvasti viimeisten 15 vuoden ajan", Hiltunen-Back sanoo.
MSM-kohderyhmälle suunnatussa tiedottamisessa Suomessa on korostunut HIV-testaus. Sen saatavuutta on tuettu ja testauksia tarjottu mm pride-tapahtumien yhteydessä.
Aikana ennen HIV:tä homo- ja bi-miehille suunnatuissa viestimissä oli esillä syfiliksen torjunta, mutta aihe jäi sittemmin HIV:n varjoon. 70-luvulla ja 80-luvuna alussa historiallisen bakteeritaudin tarttumisesta oli valistusta mm Psyke -lehdessä. Tuolloinen valistus sai potentiaalisen riskiryhmän varuilleen ja myös tarkkailemaan mm mahdollisia iho-oireita.
Tiedossa ei ole, kuinka laajasti terveyspalvelujen tuottajat tarjoavat HIV-testaukseen meneville myös esimerkiksi syfiliskokeita. Yksityispuolella kyse on tietenkin myös potilaan maksuhalukkuudesta. Julkisella puolella kokeet ovat maksuttomia. Kun syfiliksen riskiryhmä on rajautunut homo- ja bi-miehiin, julkisen puolen terveysasemilla tai työterveydessä potilas voi jäädä testausta ilman, jos hetero-olettamusta ei kyseenalaisteta tai potilas itse ota riskiä esille.
Syfilis on ajoittain yltänyt epidemiaksi suurten homopopulaatioiden kaupungeissa. Kattavalla testauksella ja matalalla hoidon kynnyksellä taltutettiin mm tuhansien tapauksien määrään noussut paikallisleviäminen Torontossa vajaa kymmenen vuotta sitten.
Toisin kuin HIV-infektio, syfilis kuuluu Suomessa ns yleisvaarallisiin tartuntatauteihiin. Lain mukaan tartunnasta tehdään viranomaisilmoitus yksilöityine henkilötietoineen. Yksittäiselle potilaalle näistä ilmoituksista aiheutuvia ongelmia ei tätä juttua varten ole selvitetty.
Vielä 50-luvulla suurten työnantajien sosiaalipäälliköt saivat jotain kautta tietoja "firman kuppatautisista". Nykyisin yleisvaarallisuuden antamat viranomaisluonteiset valtuudet ja toisaalta yksilön tietosuoja ovat potilaan kannalta vastakkaisia voimia.
Taudin tarttuvuus on helpompaa kuin esimerkiksi HIV-infektion. Potilas on voinut kiskaista kupan tilanteessa, jossa HIV:n tarttuminen olisi hyvin epätodennäköistä.
Koko Suomessa tulee vuosittain ilmi 150–200 kuppatartuntaa, joista noin sata on Hus:n toimialueella. Joissakin sairaanhoitopiireissä tapauksia on vuosittain vain aivan muutama tai ei lainkaan.
Tartuntojen määrä nousi Hiltunen-Backin mukaan nykyiselle tasolle sen jälkeen, kun Neuvostoliitto hajosi vuonna 1991. Tuolloin tautia tuli Suomeen idästä heteroseksin välityksellä. Vuosien kuluessa kuppa on kuitenkin siirtynyt leviämään enimmäkseen homomiesten keskuudessa.