Suomenruotsalainen sateenkaariviikonloppu: Perjantai on journalistipäivä

  • Uutinen
  • Yhteiskunta
  • (päivitetty )
  • vaeltaja2006

Sateenkaariviikonlopun perjantaiteema "Ulos kaapista - mediaan" on oleville ja tuleville journalisteille ja päivän tapahtumapaikka on Soc&komissa Snellmaninkadulla. Päivän päävieras tulee Tukholmasta. Illalla jännitettiin, suljetaanko ilmatila ennen ko. lentoa. Aamulla nähdään, onko Claes Schmidt/Sara Lund, luennoitsija, inspiraattori, transvestiitti, päässyt Helsinkiin.

Paneelissa keskustelua mediasta, otsikoista ja sisällöistä

Perjantaina iltapäivällä oli paneelikeskustelu, jossa keskustelijoina olivat virallisen ohjelman mukaan Barbro Teir, Rita Paqvalén, Matts Linqvist, Juha Föhr ja Eivor Sommardahl. Paneelikeskustelusta saamme äänikoosteen tähän sivulle vasta sunnuntaina.

Sateenkaarimessu

Sateenkaarimessu on Johanneksen kirkossa. Se alkaa klo 21. Ainakin osa sateenkaarimessusta on tekijänoikeusvapaata, ja voidaan ottaa nauhalle.

Mainoskatko - Sisältö jatkuu alla
Mainoskatko loppuu


Sara Lundin eli Claes Schmidtin kaksi elämää

Claes Schmidt eli Sara Lund on elänyt kaksi elämää. Hän syntyi 1949. Hän sai koneinsinöörin koulutuksen. Hän oli kunnon macho ja vuoden paras sotilas vuonna 1972. Hän toimi musiikin alalla 1972-84, ja naimisissa hän on ollut vuodesta 1988.

Kaikki alkoi paljastua vuonna 1989, kun vaimo löysi vieraannäköisen sukkahousupaketin päällyksen kylpyhuoneesta 1989. Mitä vaimo voisi kysyä siinä tilanteessa? Oliko hän uskoton vai onko hän transvestiitti? Siitä alkoi joka tapauksessa uusi elämä. Julkisuuteen hän tuli vuonna 2003. Sara-nimn hän etsi raamatusta. Transvestiittiyhdistyksessä halutaan olla incognito, jokaisella on oma lempinimi. Lund oli naseva sukunimi.

Sara Lund puhui paljon normaaliudesta. Miehiä on väestöstä 47%. Onko normaalia olla mies vai onko normaalimpaa olla nainen, 53% vastaan 47%. Kummat ovat normaalimpia: lihansyöjät vai vegetaristit? Miten normaalisuus siis määritellään? Tavallisuus ei ole normaalisuutta. Emme aina edes tiedä, mikä on tavallisinta.

Mikä on normaalia? Se näkyy esim. liikennemerkissä. Suojatiemerkissä on miehen kuva. Siinä voisi olla naisen kuva tai perheen kuva tai pyörätuolissa istuvan kuva. Kuka päättää mikä on normaaliutta.

Totuus on toinen ongelmallinen asia. Mikä on totuutta. Totuuden vastakohta on toinen totuus.

Ennakkoluulot ovat vahvoja. Usein kuulee, että "ei minulla ole ennakkoluuloja, mutta…"

Moninaisuus tarkoittaa, että jokaisella on oikeus olla erilainen. Kun lapsiryhmässä on samanlaiset lapset, leikitään aina samoja leikkejä. Kun ryhmään tulee erilainen lapsi, aletaan luoda uusia leikkejä. Erilaisuus luo uutta. Ja normien rikkominen on tärkeää.

Sukupuoli ilmenee korvien välissä, jalkojen välissä, kulttuurieroina, eleissä, ilmeissä, liikkumisessa, pukeutumisessa, etunimessä, kirkonkirjoissa, kielessä, vessakäynnissä, jne. Miksi sukupuoli on näin tärkeää? Miksi sitä aina kysytään? Mihin tietoa tarvitaan? Ettei vain pönkittämään vahvoja perusolettamuksia (esim. että miehet sopivat luomaan uutta, naiset sopivat hoivaamaan muita, jne.)

Seuraavassa Claes Schmidt eli Sara Lund kertoo elämästään, ennakkoluuloista ja sukupuolesta. Haastattelu on ruotsinkiellä.

Audio
Audio
Sara Lundin eli Claes Schmidtin haastattelu, jälkiosa
Sateenkaarimessu alkoi Johanneksen kirkossa klo 21. Kirkko on koristettu asiaankuuluvasti.
Audio
Sateenkaarimessun nauhoitus alkaa psalmilla 553. Sitä seuraa kuvaelma, johon kuuluu rummutus: Hjärtats böneportar, vi öppnar gemenskapet mellan regnbåge. Rukous on Martti Lindqvistin tekstin pohjalta. Päivän evankeliumiteksti on Johanneksen 21. luvusta.
Audio
Saarnan pitää Tomas Ray.
Audio
Yhteinen uskontunnustus. Psalmi 432. Sen jälkeen alkaa rummutus, valot himmenevät, kynttilöihin haetaan liekki ja jokainen istuttaa kynttilänsä eli rukousvalon maatilkulle alttarin eteen. Esirukous. Sen jälkeen alkaa ehtoollistoimitus.
Audio
Ehtoollistoimitus
Audio
Päätösjakso, psalmit 103 ja 510. Päätösjakson aikana ovat käytössä kirkon isot urut.
Perjantain paneelikeskustelun äänikooste saadaan tähän laajemmin vasta sunnuntaina.
Audio
Alussa esiteltiin osanottajat ja avattiin päivän teemaa. Media edustaa muita, jotka päättävät, miten meistä kirjoitetaan ja puhutaan. Miltä tuntuu, kun joutuu median otsikoihin ja miltä tuntuu toimittajasta, joka päättää. Mediassa ja elämässä tehdään paljon yleistyksiä ja on ennakko-oletuksia. Miten ne näkyvät mediassa. Koska yhtenä keskustelijana on Hufvudstadsbladetin toimittaja, puhutaan myös siitä lehdestä.
Audio
Lehdet kirjoittavat paljon kirkon asenteista. Keskusteluna alussa katseltiin erilaisia otsikoita. Otsikolla on erityismerkitys. Toimittajalla on ongelma: Hän ei aina tiedä, mitä sanaa on sovelias käyttää, esim. "lesbo". HLBTI on tuntematon käsite. Nyt on tehty sanasto helpottamaan toimittajan työtä. JATKUU…
Lehtien kirjoittelutyylissä on eroja.
Pikaopas terminologiaan
Audio
Etsiikö media vain erikoista? HLBTI-kulttuuritapahtumaa on vietetty jo pitkään. Vaikka monet asiat siellä ovat olleet täysin tavallisia (kirjat, taideteokset, jne), lehdet mielellään puhuivat toisenlaisesta. "Normaalikin" muuttuu toisenlaiseksi muiden silmissä. Politiikassa ja muussa julkisuudessa moni joutuu vahvistamaan, onko homoseksuaalisuutesi totta vai ei. Voiko säilyttää privaattielämän. Mitä tekemistä sillä on julkisuudessa näkyvän toiminnan kanssa.
Audio
Kun homot ja lesbot esiintyvät mediassa, heidät kuvataan yleensä erilaisina. Mutta millä sanoilla vähemmistöä kutsutaan? Onko vähemmistöllä hyväksytettävä ne termit, joita käytetään. Entä miten sanat saavat negatiivisen painolastinsa.
Audio
Lisää keskustelua siitä, mitä sanoja käytetään.
Audio
Tasa-arvokieltä, han, hon, hän, hen
Tänään Sara Lund. Kuvissa hän on yhdessä vaimonsa kanssa.

Kommentoi jutun aihetta

Sinun tulee kirjautua sisään voidaksesi aloittaa uuden keskustelun

Ei vielä tunnusta? Liity nyt!