Yle Fem-kanavan Spotlight-ohjelmassa kysyttiin eilen: kuka kelpaa vanhemmaksi. Ohjelmassa tarkasteltiin transihmisten tilannetta. He pääsevät Suomessa sukupuolen korjaukseen vasta, kun he ovat lisääntymiskyvyttömiä. Siinä varjellaan perinteistä perhe-käsitystä.
Ohjelmassa haastatellaan Mariaa Malmösta ja Heidiä Helsingistä. Maria kertoo, millaiseen terapiakierteeseen hänet pakotettiin 1950-luvulla. mutta edes psykoosilääke ei auttanut. Hoitojen syy: Maria käyttyäytyi kuin tyttö. Hän joutui peittämään tyttömäisyyttään ainakin kymmenen vuotta, ettei olisi uudelleen joutunut hoitoihin. Koulussa hän joutui väkivaltaisen kiusaamisen kohteeksi. Vasta 60-luvulla Göteborgissa hänelle alkoi selvitä, mistä on kysymys. Hän luki kirjan ranskalaisesta transihmisestä. Sukupuolenkorjaus tehtiin Marialle 1990-luvulla. Maria on ollut avioliitossa ja hänellä on kaksi poikaa.
Heidin identiteettiongelma alkoi vasta murrosiässä, kun pojat ja tytöt alkoivat kulkea omissa porukoissaan. Hän ei löytänyt omaa paikkaansa. Lukiovuosinaan hän alkoi selkeämmin miettiä, millaiseksi ihmiseksi hän on kasvamassa. Sukupuolen korjausprosessiin hän lähti 2000-luvulla. Vasta siinä vaiheessa hänelle alkoi selvitä sukupuolen perimmäinen olemus.
Ruotsi oli ensimmäinen maa, johon saatiin translaki 1972. Suomeen laki saatiin 30 vuotta myöhemmin eli 2002. Laki teki mahdolliseksi sen, että sukupuoli voidaan korjata sekä fyysisesti että väestörekisteriin. Edellytyksenä on mm., että henkilö ei ole lisääntymiskykyinen. Sukupuolen korjaaminen on mahdollista vasta, kun on tehty sterilisaatio. Korjausprosessin läpikäynyt ihminen ei sen jälkeen voi tulla lapsen vanhemmaksi.
Psykiatri Veronica Pimenoff on jo pitkään arvostellut steriliteettivaatimusta. Laki syntyi pelosta, että nainen siittäisi lapsen ja mies voisi lapsen synnyttää. Niin yksinkertainen oli peruste translain steriliteettivaatimukselle. Tämän lakipykälän takia kaikki transihmiset eivät halua korjauttaa sukupuoltaan. Arkielämässä, mm. liikunnassa tulee ongelmia, jos ulkoinen olemus ja virallinen sukupuoli eivät vastaa toisiaan. Liikennelaitoksen lipuntarkastajat voivat kiinnnittää huomiota matkakortin sukupuoleen ja henkilön ulkonäön ristiriitaan.
Ruotsissa sterilisoaatiovaatimuksesta luovuttiin joulukuussa 2012, kun monissa eurooppalaisssa raporteissa ja mietinnöissä sterilisaatiovaatimus oli kuvattu ihmisoikeuksien rikkomisena. 120 ruotsalaista, jotka on tavalla tai toisella pakotettu sterilisaatioon, on vaatinut valtiolta korvauksia kärsimästään vahingosta. Pakkosterilisaatioita tehtiin aikaisemmin myös mm. romaneille, kiertolaisille ja kehitysvammaisille.
Jarna Petman Helsingin yliopistosta on erikoistunut ihmisoikeuksiin. Hän sanoo, että aikaisemmin eurooppalaisena ihanteena oli perhe, jossa on isä, äiti ja lapsia. Nyt ajattelutapa on muuttunut, ja transihmisille ja homoseksuaalisille ihmsille annetaan lisää oikeuksia. Oikeuskulttuuri on muuttunut.
