Kesäkuun 25. päivänä 1978 kannettiin San Franciscossa ensi kertaa sateenkaarilippua. Lippu täytti eilen 35 vuotta. Sen suunnitteli taiteilija Gilbert Baker ja 30 vapaaehtoista oli mukana ensimmäisen lipun värjäys- ja ompeluhommissa. Alunperin lipussa oli kahdeksan väriraitaa: pinkki (seksuaalisuus), punainen (elämä), oranssi (terveys), keltainen (auringonvalo), vihreä (luonto), turkoosi (taide), sininen (tasapaino harmonia) ja violetti (henkisyys). Erilaisia värjeä kokeiltiin ja nyt on päädytty maailmanlaajuisesti kuuteen raitaan (punainen, oranssi, keltainen, vihreä, sininen, violetti). Nämä värit on helppo toteuttaa myös lipun teollisessa valmistuksessa.
62-vuotias Baker on yhä aktiivisena mukana homo- ja lesboliikkeessä. Hän tuskin aikoinaan osasi arvata, miten laajan symbolisen merkityksen lippu nopeasti sai. Viime vuosina on seurattu, miten Euroopan eri maissa viranomaiset ovat suhtautuneet sateenkaarilippuihin. Homoliikkeen vaatimuksena on ollut, että pride-paraatien aikaan esim. kaupungintalon eteen nostetaan sateenkaarilippu. Kaikkien kaupunkien pormestarit eivät sitä heti hyväksyneet. Varsovassa Englannin suurlähetystö liputti sateenkaarilipulla, kun pride-paraati kulki suurlähetystön talon ohi. Entisen itäryhmän maissa homovastaiset ryhmittymät polttivat lippuja ja muita sateenkaarenvärisiä nauhoja pride-marssien aikaan.
On myös toinen sateenkaarilippu, joka on "rauhanlippu". Siinä on seitsemän väriä ja keskellä teksti PACE. Muualla Euroopassa, lähinnä Etelä-Euroopassa, Italiassa, Espanjassa ja Ranskassa, rauhanlippuja näkee paljonkin. Suomessa se on harvinainen. Rauhanpuolustajien kotisivulla kerrotaan lipun historia.