Saksassa on jo jonkin aikaa puhuttu siitä, että homolain eli pykälän 175 perusteella oikeudessa tuomittujen sekä vankilaan päätyneiden homojen maine palautetaan ja maksetaan vahingonkorvaus. Ainakin 64 000 miestä tuomittiin vuosina 1949-94. Homoudesta tuomittuja miehiä arvioidaan olevan elossa n. 5 000. Saksan halitus hyväksyi eilen lakiesityksen. Asia menee vielä parlamentin hyväksyttäväksi.
Henkilökohtaiset vahingonkorvaukset ovat pieniä. Oikeudessa tuomituille maksetaan 3 000 euroa ja 1 500 euroa jokaisesta alkavasta vankilavuodesta. Vahingonkorvaukseen oikeutetut joutuvat itse anomaan tuomion perumista ja vahingonkorvauksia. Tämä lakiesitys ei koske niitä, jotka on tuomittu raiskauksista tai alaikäisiin sekaantumisesta.
Lisäksi on jo maksettu kollektiivista vahingonkorvausta. Magnus Horschfeld -säätiö saa vuosittain 500 000 euroa toimintansa tueksi.
Tällä hetkellä Saksan sisäpoliittisessa myötätuulessa oleva europarlamentin entinen puheenjohtaja Martin Schulz kommentoi, että ”miehet, jotka rakastavat miehiä, pantiin maassamme vankilaan. Tähän mennessä kukaan ei ole maksanut minkäänlaista vahingonkorvausta. Kiitos, että muutat asian Heiko Maas”. Heiko Maas on sisäministeri, ja hän on hoitanut asiaa tehokkaasti menneenä vuonna.
Suomessakin on kyselty, pitäisikö vankilaan tuomittujen homomiesten maine palauttaa ja vankilatuomiot perua. Hallituksen suunnasta on tämänkaltaisiin asioihin vastattu, että tuomiot perustuvat sinä aikana vallinneisiin näkemyksiin ja lakeihin eikä niihin tule puuttua. Joitain anteeksipyyntöjä on julkisesti eistetty. Viime marraskuussa valtio pyysi anteeksi lastensuojelun sijaishuollossa kaltoinkohdelluilta lapsilta, siis huostaan otetuilta. Huonoa kohtelua oli lastenkodeissa, koulukodeissa ja perhesijoituksissa.
Valtiovallalta on vaadittu anteeksipyyntöä mm. vuoden 1918 terrorista ja kirkolta vuoden 1918 aikaisista asenteista. Arkkipiispa Mäkinen pyysi Porin Suomi-Areenalla kesällä 2014 anteeksi seksuaalivähemmistöiltä heidän huonoa kohteluaaan vuosikymmenien aikana. ”Minusta tässä on anteeksipyynnön paikka. Selittelemättä ja kiertelemättä”, arkkipiispa sanoi. Hän jatkoi: ”Se on julma osa suomalaista kertomusta, myös kirkon kertomusta”. Valtiovalta ei ole ottanut asiaan kantaa tai sanotaan, että anteeksipyyntö ei kuulu suomalaiseen järjestelmään.
