Tahtoisin julkaista joitakin kirjoituksiani teille hyvät lepakkolaaksolaiset. :)
Tässä on liikaa sanoja - ja minua, olkaa hyvät!
~ Revin itseäni ~
Minä revin itseäni paperille,
teidän katsottavaksenne.
Ettekä kuitenkaan koskaan tiedä,
olenko minä
Kaunis.
Ja millä tavalla?
Minä revin itseäni paperille,
teidän tuomittavaksenne.
Ettekä kuitenkaan koskaan tiedä,
olenko minä
Ehkä
sittenkin oikeassa?
Minä revin itseäni paperille,
teidän ihailtavaksenne.
On minullakin,
Kaunis mieli
- ehkä sittenkin?
Vielä revin itseäni paperille,
teidän eteenne:
Teidän rikottavaksenne.
~ Kun rakastuin ~
Tiedätkö miltä pelko näyttää?
Tiedätkö miltä se maistuu?
Minun pelollani on sinun kasvosi,
minun pelollani on sinun makusi.
-kahvia ja tupakkaa.
Suloisen makuisena,
juuri sopivassa määrin
-kuin huume.
Olen jo jäänyt koukkuun,
riippuvuus pitää otteessaan
ja pelkkään laskua.
~ Minna ~
Ihanin olet.
Tyttöni mun,
tyttö unenlahja.
Satuolentoni olet mun,
tarun ihmeellinen todellisuus.
Sanoinkuvaamattoman ihana olet,
en ikinä keksi mitään niin kaunista kuin sinä.
Rakkaani,
sinua en voi kirjoittaa.
~ Tule kanssani ~
Tule
tule mukaani.
Minä näytän sinulle.
Näytän suloisuuden,
hassuuden.
Näytän uusia ratoja,
elämän näkymättömiä pyörteitä.
Kaikki sieluni kuut ja tähdet näytän.
Mieleni nousevan auringon,
ajatuksieni säteet ja säikeet.
Tule, tule nyt vain.
Ei pelkoa.
Lupaan, että kaikki mitä näytän on kaunista.
Ota kädestäni kiinni,
Mennään yhdessä,
Käsi kädessä.
Suloisen olematonta,
Totta.
Ihanuutta
sydämissä.
~ Kehonkielellä ~
Minun kieleltä sinun kielellesi.
Salmiakkia.
Sinun käsistä minun iholleni.
Sähköä.
Kosketuksen ketjureaktio.
Ei lopeteta.
Sormeni piirtävät sinua.
Tule lähemmäs.
Mieleni tahtoo leikkiä.
Levoton keho.
Haluan.
~ Virheellistä ~
Ihoni alla pehmeää.
Paljas lihani - nuori ja kesytön.
Verisuonilla ei ole ääriviivoja
- ei varjoja.
Ajatukseni on ylivalottunutta katkoviivaa,
alitajunnassa värivirhe.
- liikaa kauneutta.
Kierrätettyä verta,
vanhasta puhdasta.
E-des-ta-kai-sin.
Elämän rytmi.
Hermosto muistaa kuinka joskus sattui.
Nyt varoo.
Melkein pelkää tuntea.
~ Menneisyyteni ei tarvitse kuulua sinulle ~
Tulehtunut,
surun kasvattama syöpä.
Mielipahan pesä.
Korvan takana,
piilotettuna.
Ei esitellä rumuutta.
Jonain päivänä irrotan sen itsestäni.
Sinun ei tarvitse tutustua siihen,
se ei ole toivottu vieras,
älä kutsu sitä kylään - älä pyydä minua kertomaan.
En tahdo kertoa,
en elää uudestaan kipeitä muistoja.
~ tunnevammainen ~
Synnynnäisesti sydänvikaisia lapsia syntyy keskimäärin 550 vuodessa,
549 viallista sinun lisäksesi,
diagnoosissa kerrotaan sinun tunne-elimessäsi olevan reikä.
~ Moderni runo ~
Jauheliha saa huoneenlämmössä poskilleen harmaat sururaidat,
lihan pehmeän kylmä turvotus vasten pakastepussia.
Don’t cry.
Huomenna en maista mitään,
hukkaan osan aisteistani.
Pyydän ajatukseni kahville,
lisää sokeria, imeliä ajatuksia.
Huoneenlämmössä jauhelijan poskille ei ilmesty sururaitoja,
sillä hänen lihansa on jo palelluksesta harmaana – jääkaapin tekosia.
Päivän lehti kertoi joskus:
Kiinassa syödään koiria.
Siveimpien ihmisten ajatuksissa on eniten rivouksia:
s
i
i
v
o
a
mielesi, sillä tiedän mitä ajattelet.
Minä tiedän mitä ajattelet.
~ Tanka ~
Minun maassani,
on maa vähemmän routa.
Toisin kuin sinun,
minun ihollani on,
aina enemmän lämpöä.
*niiaa ja kumartaa nöyrästi*
Kiitokset niille jotka jaksoivat lukea loppuun. ;)
- Mira Kangas -
Vielä lopuksi:
~ Piirrä minut ~
Piirrä sormillasi minut,
piirrä paljaalle iholle.
Piirrä raskaasti painaen selkärankani
ja nimeä sen jokainen nikama
omaksesi.
Piirrä sormillasi kylkiluuni,
hellästi ja hitaasti piirrä kylkiluuni.
Ääriviivani piirrä,
suullasi,
kielelläsi piirrä ääriviivani.
Ja piirrä minut yhä uudelleen,
suudelmillasi - suullasi.
Päästä – jalkoihin.
Pysähdy kaulalleni,
pure rintaani ja omista,
omista kosketuksellasi.
Piirrä minut yön pimeydessä
ja kuiskaa,
että
Rakastat.