ranneliike.net - Homokansan yhdistävä tekijä
Tunnus    Salasana    
  


Palveluoppaassa mukanaGuinot-kasvohoidot, aromaterapia, jalkahoidot, intialainen päänhieronta, kasvolymfa, manikyyrit, ehostukset, karvanpoistot, kestovärjäykset jne... .Guinot-kotihoitotuotteiden myynti.
yhteiskunta ja politiikka terveys ja tutkimus urheilu viihde ja kulttuuri pride vapaalla yleiset sattumat näkökulmat HLBTI-historiaa ihmisiä ja ilmiöitä tapahtumaraportit
ilmiöitä homoseksuaalisuuden ympärillä vino aivopuolisko internet ja seksuaalivähemmistöt homoseksuaalisuus ja uskonto pride ja vapautusliike pride-kalenteri tuki- ja neuvontapalvelu homoFAQ seksuaalisuus ja sukupuoli perheet kaappi linkit kaikki artikkelit

Naisten päivän kierros Helsingin yliopistomuseossa

vaeltaja2006 • 10.03.2017 09:25 IHMISIÄ JA ILMIÖITÄ

Yliopistomuseoon tulijaa tervehtii vuonna 1891 Berliinistä ostettu patsas. Ajattelun voimaa -julisteessa näkyy pieni osa Turun akatemian vihkiäisistä vuonna 1640, Albert Edelfeltin teos.
Naisten päivänä Helsingin yliopistomuseossa tarkasteltiin yliopiston historiaa naisnäkökulmasta. Muitakin näkökulmia voi kokeilla, esim. pinkkisilmälasien läpi. Yliopistolla on pitkä historia ja on tapahtunut monenlaisia asioita.

Yliopistolaitos sai alkunsa Euroopassa 1000-luvun lopulla ja 1100-luvulla, ensimmäiset syntyivät Oxfordiin ja Bolognaan. Ruotsin valtakuntaan saatiin ensimmäisenä Uppsalan yliopisto 1447.

Helsingin yliopisto sai alkunsa vuonna 1640, kun perustettiin Kuninkaallinen Turun akatemia. Perustamisasiakirjan allekirjoitti kuningatar Kristiinan holhoojahallitus.

Yliopisto aloitti Turun tuomiokirkon kupeessa kymnaasin tiloissa. Opiskelijoita oli ensimmäisenä vuonna n. 250. Osa tuli Tukholmasta. Sieltä saatiin myös professoreita. Vain miehet pääsivät opiskelemaan. Useimmat olivat pappis- ja aatelissäädystä. Vähiten oli talonpoikien lapsia. Köyhiä opiskelijoita voitiin tukea. Kaikki opetus tapahtui latinaksi, joten kieliopinnot ennen yliopistoon kirjautumista olivat välttämättömiä. Yliopistosta valmistuttiin pääasiassa papeiksi.

Yliopiston autonomia tarkoitti siihen aikaan, että yliopistolla oli tuomiovalta opiskelijoihin, oepttajiin ja heidän perheisiinsä. Salavuoteus oli paha mutta yleinen rikos. Myös noituudesta syytettiin silloin tällöin.



Kuningatar Kristiinan aikaan perustettiin Turkuun kuninkaallinen akatemia

Turun kuninkaallisen akatemian perustamisen aikaan kuningatar Kristiina oli alaikäinen, 13-vuotias ja perustamisasiakirjan on allekirjoittanut hänen holhoojahallituksensa. Perustamisasiakirja on yliopistomuseossa. Kristiinan isä, Kustaa II Aadolf kuoli sotaretkellä 1632 Kristiinan ollessa vain 6-vuotias.



Kuningatar Kristiina oli oppinut nainen ja kiinnostunut tieteistä ja taiteista. Hän keräsi suuren kirjakokoelman. Hän oli kuitenkin kiistelty hahmo ja herätti skandaalin jo syntyessään. Häntä luultiin ensin pojaksi ja ehdittiin jo julistaa, että poika tuli. Sitten huomattiin, että hän onkin tyttö.

Täysi-ikäisenä hän käytti usein miesten vaatteita: samettitakki, housut, solmio. Hänen sukupuoli-identiteettiään kuvataan miehiseksi. Hänen naiseuttaan epäiltiin ja pohdittiin, onko hän oikea nainen. Kuoleman jälkeen hänen arkkunsa avattiin ja jäännökset tutkittiin tieteellisesti. Epänormaaliudesta ei löytynyt merkkejä.

Kristiina kääntyi katoliseksi, luopui kruunusta ja muutti Roomaan. Hänen sukupuolielämänsä herätti uteliaisuutta. Hän oli torjunut ajatuksen avioliitosta. Kerrotaan, että hän pelkäsi miehiä ja synnytystä. Kirjallisissa mietelmissään hän pohti, ettei voisi alistua aviomiehen valtaan. Huhuttiin, että hän yritti vaihtaa alkemian keinoin sukupuoltaan kuoleman lähestyessä.

Kristiinan ulkonäkö on kuvattu miesmäiseksi. Hänellä oli hieman kyömynenä, eloisat silmät, mutta ei mitään naisellista. Kaikki esiintyminen ja jopa ääni oli miesmäistä. Hänellä oli myös fyysisiä harrastuksia, kuten ratsastus ja metsästys.

Kristiina kuoli 63-vuotiaana vuonna1689 . Jälkimaailma on tuntenut kiinnostusta Kristiinan persoonaan. Greta Garbo näytteli Kristiinaa kuuluisassa elokuvassa Queen Christina (1933). Youtubessa on katkelmia elokuvasta.

Hovineito Ebba Sparre oli kuningatar Kristiinan paras ystävätär. He olivat suunnilleen samanikäisiä ja viettivät paljon aikaa yhdessä. Kun Kristiina muutti Roomaan, hän kirjoitti Ebballe rakkauskirjeitä, mutta niitä voi tulkita, jos haluaa, ajan hengen mukaan niin, että oli tavallista vakuuttaa ”rakkautta” hyvälle ystävälle. Ebba jäi Ruotsiin, meni kihloihin, purki kihlauksen ja kuoli 1662.

Helsingin yliopiston naistutkimuksen yksikkö Kristiina-instituutti perustettiin 1991. Instituutti sai nimensä Helsingin yliopiston, siis Kuninkaallisen Turun Akatemian, perustajan, kuningatar Kristiinan mukaan.


Tsaarit lähemmässä tarkastelussa


Suomen sodan aikaan valta siirtyi Ruotsilta Venäjälle. Pääkaupunki muutti Helsinkiin 1812. Turun palo 1827 oli Turun kaupungille ja yliopistolle dramaattinen. Suuri osa yliopiston omaisuudesta, mm. kirjasto tuhoutui. Tähtitornin mäellä observatorion museossa on tähtitieteilijän havaintopäiväkirja palopäivältä, ja havainnoitsija toteaa latinaksi, että täällä on savun hajua. Yliopisto siirrettiin Helsinkiin. Monet näkevät yliopiston logossa Turun liekkimeren. Museon näyttelyssä viiden minuutin välein kattoon syttyvät eriväriset lamput muistuttamaan tulipalosta.

Keisarillinen Aleksanterin yliopisto syntyi Helsinkiin 1828. Helsinki oli pikku kaupunki, eikä henkilökunta mielellään lähtenyt Turusta. Helsinkiin muutti 340 oppilasta, opettajat ja heidän perheensä. Asuntopula oli kova. Arkkitehti Engel pääsi suunnittelemaan tilat hallinnolle ja yliopistolle.


Venäjän tsaareilla oli merkittävä asema yliopistossa. Tsaari oli Suomen suuriruhtinaskunnan hallitsija, mutta hän nimitti yliopistsolle kanslerin. Ensimmäinen kansleri oli perintöruhtinas Nikolai I. Hänen suurikokoinen muotokuvansa on keskeisellä paikalla yliopistomuseon näyttelyssä. Maalaus ulottuu melkein lattiasta kattoon. Yliopisto hankki sen vuonna 1827. Ensimmäisen tsaarin, Aleksanteri I:n kuva on vieressä. Tsaarien kuvat ovat näkemisen arvoisia.




Kun kuvia maalattiin, malleina käytettiin urheilijanuorukaisia. Kasvot ovat tsaarien kasvoja. Asu oli sen ajan hengen mukainen. Housut olivat valkoiset, ihonmyötäiset. Sukupuolen merkit on häivytetty pois. Tsaarit eivät olleet mitään tom-of-finland -miehiä. Päinvastoin, he vaikuttavat täysin sukupuolettomilta. Maalauksissa on noudatettu sen ajan kauneusihannetta. Vain runsaat pari sataa vuotta aikaisemmin aateliset ja palkkasoturit kuvattiin niin, että heissä näkyi miehisyys, ja sukupuolielinten kohdalla saatettiin käyttää huomiota herättävää ”häpeäkapselia”.


Vuosisadan loppupuolella keisarit kuvattiin vähemmän paljastavissa vaatteissa.








Naisten opiskeluoikeus

1800-luvun jälkipuoliskolla yliopisto avautui myös naisille, mutta heidän oli anottava vapautusta sukupuolensa asettamasta esteestä. Tämä käytäntö jatkui 1900-luvun alkuun saakka. Ensimmäisenä naisena yliopiston kirjoihin merkittiin vuonna 1870 helsinkiläisen kauppaneuvos Feodor Tschetschulinin tytär Marie Tschetschulin (1852-1917). Vuonna 1871 annetun armollisen kirjeen määräysten perusteella Emma Rosina Heikel (1842-1929) harjoitti erivapaudella lääketieteen opintoja yliopistossa olematta virallisesti kirjoitettuna yliopistoon, ja hän valmistui 1878 Suomen ensimmäiseksi naislääkäriksi.

Oli vanha eurooppalainen perinne, että naiset eivät saaneet opiskella yliopistoissa. Syynä ehkä oli se, että yleisesti yliopistot olivat kirkon yhteydessä, ja sieltä tulivat jumalalliset määräykset.



Nykyään yliopistossa opiskelevista 70% on naisia. Kuitenkin yliopiston johtavissa viroissa naisten osuus on vain 30%.

www.museo.helsinki.fi



Helsingin yliopistomuseo on yliopiston päärakennuksen 3. kerroksessa, uudella puolella, Fabianinkatu 33. Vapaa pääsy, auki ti-pe iltapäivisin.

Yliopistomuseossa on osa perustamisasiakirjan tekstistä suomeksi.
1800-luvun loppupuolella hallitsi Aleksanteri III.
Mainio otsikko Helsingin yliopistomuseon näyttelyssä. Naiset saivat täydet opiskeluoikeudet vasta 1900-luvulla. Sitä ennen oli anottava vapautusta sukupuolen aiheuttamasta esteestä.

Jaa Facebookissa
 

 

Kommentoi juttua:

Kommentti näytetään vasta ylläpidon hyväksyttyä sen - mikä ei välttämättä tapahdu ensi tilassa. Rekisteröityneiden käyttäjien kommentit julkaistaan automaattisesti.




Keskity kommentissasi jutun aiheeseen. Sivuston keskustelufoorumi on "sivupolkuja" varten. Kirjoita tiiviisti. Älä jankkaa, vaan etsi uusia näkökulmia. Kunnioita muita, vaikka olisitte eri mieltä - asiat riitelevät, eivät ihmiset. Vältä tahallista provosoimista. Älä provosoidu, äläkä anna "samalla mitalla takaisin". Ylläpito pidättää oikeuden päättää kommenttien julkaisusta.

Nimimerkki
Roskapostisuoja: mikä päivä tänään on? (suomeksi, pikkukirjaimin)



 
SINUIKSI - Valtakunnallinen tuki- ja neuvontapalvelu

Palvelu on tarkoitettu kaikille, joiden mieltä askarruttaa oma tai läheisen seksuaalinen suuntautuminen (mm. bi-, homo- ja panseksuaalisuus tai lesbous) ja sukupuolen moninaisuus (mm. inter-, muun-, ja transsukupuolisuus, transvestisuus, gender- tai queer-identiteetit) tai muut aihepiiriin kuluvat kysymykset.

Palvelu on osoitteessa www.sinuiksi.fi

Yhteistyössä
Katso myös nämä
   
© Sateenkaariyhteisöt ry 2001-2017 - Tietoa meistä - Yhteystiedot ja palaute - FAQ - Käyttöehdot Tekstiviestipalvelut tarjoaa Labyrintti Media Oy