Eduskunnan hlbti-verkoston kansanedustajat nuorten tentittävinä

  • Uutinen
  • Yhteiskunta
  • vaeltaja2006
  • 2
Tässä he ovat: vasemmalta: Silvia Modig, Aino-Kaisa Pekonen, Jyrki Kasvi, Pilvi Torsti, Sari Multala, Stefan Wallin, Mikko Kärnä ja oikealla Setan pääsihteeri Terhi Aaltonen.

Eduskuntaan kansanedustajien keskuuteen perustettiin syystalvella 2015 hlbti-verkosto, joka haluaa edistää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeuksia. Homojen ja lesbojen asiat ovat jo varsin hyvällä tolalla, mutta paljon mutkikkaampia ovat sukupuoleen liittyvät kysymykset. Sen osoitti hlbti-verkoston kyselytunti.

On helppo elää homona tai lesbona – enemmistöasemassa vähemmistöjen joukossa. Lait alkavat olla kohdallaan ja heti ei tule mieleen asiaa, joka kiireellisesti vaatisi lainsäädännön korjaamista. Yleisön tietous homoista ja lesboista on lisääntynyt.

Aivan erilaisia ongelmia tulee eteen sukupuoleen liittyvissä asioissa. On biologisesti miehiä, jotka tuntevat olevansa naisia ja biologisesti naisia jotka tuntevat olevansa miehiä ja on niitä, jotka eivät ole löytäneet itsestään selkeää sukupuolta. Yhteiskunnassa heillä on vastassa kummastelua, hämmästelyä ja torjuvaa asennetta. Perinteinen käsitys on ollut, että sukupuolia on kaksi, mutta nyt on tullut aika, jolloin vaaditaan virallisiin papereihin sukupuolen kohdalle ”muu”-vaihtoehtoa ja maailmalla on julkisista vessoista poliittisia riitoja. Mikä vessa kuuluu kenellekin. Kotona onneksi on vain yksi vessa ja se sopii mukisematta kaikille perheenjäsenille.

Kansanedustajillekin tämä tilanne on pulmallinen. Perinteinen ajattelu ei enää riitä. On kerättävä uutta tietoa ja kuunneltava niitä, joita tämä asia koskee. Tavalliselle homolle ja lesbolle asia voi olla outo. Enemmistöhomot ja -lesbot ovat monissa erityiskysymyksissä myös ymmällään. Mistä puhutaan?

Tämän takia oli keskiviikkona 27. kesäkuuta Kaapelitehtaalla kyselytunti, jossa keskusteltiin hlbti-verkostoon kuuluvien kansanedustajien kanssa.

Paikalle saapui hlbti-verkoston kansanedustajat eri puolueista. Kristilliset, Perussuomalaiset ja Sininen tulevaisuus eivät osallistu hlbti-verkostoon.

Mainoskatko - Sisältö jatkuu alla
Mainoskatko loppuu

Läsnä olivat keskustan enontekiöläinen kansanedustaja Mikko Kärnä, kokoomuslainen kilpapurjehduksen kolminkertainen maailmanmestari ja kaupunginvaltuutettu Sari Multala, sosialidemokraatti historiantutkija ja valtiotieteiden tohtori Pilvi Torsti, vihreiden digiasiantuntija ja tekniikan tohtori Jyrki Kasvi, vasemmistoliiton kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu ja entinen radio- ja tv-toimittaja Silvia Modig, RKP:n entinen ministeri Stefan Wallin ja tilaisuuden puheenjohtaja vasemmistoliiton kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen. Kova joukko oli koolla.

Yleisö kysyi ja kansanedustajat vastailivat mutta ennen sitä jokainen paikalla ollut kansanedustaja kutsuttiin lavalle kertomaan itselleen tärkeimmistä hlbti-asioista ja tapahtumista.

Audio


Ensimmäinen keskustelun aihe on äitiyslaki. Se on kansalaisaloitteena saapunut eduskuntaan. Lakivaliokunta on kuullut asiantuntijoita. Nyt lakivaliokunta miettii, tehdäänkö mietintöä. Jos ei tehdä, asia ei etene suureen saliin. "Hyvä käsittely" edellyttäisi että lakivaliokunta tekee mietinnön ja asia puidaan normaalilla tavalla eduskunnan istunnoissa. Mitä ajatuksia tämä tieto lakivaliokunnasta herättää?

Audio


Dreamwear Clubin puolelta kysyttiin nimilaista. Se menee syksyllä käsittelyyn. Siinä otetaan askelia taaksepäin, esim.nimiä "sementoidaan" tietyn sukupuolen nimeksi, jos prosentuaalisesti niitä pääasiassa käytetään vain yhden sukupuolen niminä. Transvestiitillä ja muunsukupuolisella voisi olla ilman tätä lakimuutosta yhtaikaa miehen ja naisen nimi.

Puhutaan myös vessa-määräyksistä esim. kaupunkien julkisissa vessoissa.

Audio

Seuraava kysymys koskee translakia. Milloin saadaan translaki, joka huomioi myös lapset.

Toisessa kysymyksessä ihmetellään, miten jokin pieni puolue on pystynyt torpedoimaan hallitustyötä niin, että jokin lakiasia ei etene. Yleensähän lainsäädäntöä edistetään, mutta nyt on nähty, että myös estetään lainsäädäntötyötä. On kynnyskysymyksiä. Milloin transasia voisi nousta kynnyskysymykseksi hallitusneuvotteluissa.

Audio

Seuraava kysymys koskee intersukupuolisten lasten tilannetta. Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta Etene on antanut asiasta lausunnon.

Audio


Seuraava kysymys koskee pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden tilannetta, mm. asumista vastaanottokeskuksissa ja homoseksuaalisuuden tunnistamista puhutteluissa. keskustelu käydään englanniksi.

Audio

Viimeiset kysymykset koskevat koulujen suvaitsevaisuuskoulutusta. Mitä kansanedustajat voisivat tehdä lisätäkseen suvaitsevaisuutta.

Toinen kysymys koskee nuorta transmiestä. Minkä ikäisenä lapsen oma mielipide voisi olla pätevä kun arvioidaan hänen sukupuoltaan.

Audio

2 kommenttia

Äitiyslain kohdalla kansanedustajien viesti oli, että "lakivaliokunnan on tehtävä mietintö" ja "aloite pitää saada eduskunnan käsittelyyn" - ja että tässä on mielenosoituksen ja oman puolueen lakivaliokunnan edustajan kontaktoimisen paikka. Kitkaa siis on. Vastauksissa pohdittiin, että olisi ennenkuulumatonta, jos mietintöä ei tehtäisi - ja silloin kansalaisaloite voitaisiin nähdä merkityksettömänä instituutiona. Kautta rantain tuli mainituksi myös viivytystaistelu.

Käytännössä kansanedustajien hieman kiertelevät puheenvuorot vahvistavat "pikkulintujen laulamaa": Lakivaliokunta on päätynyt panttaamaan Äitiyslaki-aloitetta hallitusyhteistyön sujumisen vuoksi ( http://ranneliike.net/teema/panttaako-lakivaliokunta-aitiyslaki-aloitetta-hallitusyhteistyon-sujumisen-vuoksi?aid=13064 ).

Lakivaliokunnan piti päättää aloitteen jatkokäsittelystä 1. kesäkuuta, mutta kokous ei ollut päätösvaltainen. Seuraavan kerran Äitiyslaki-kansalaisaloite näkyi valiokunnan 13.6. pidettävän kokouksen esityslistalla, mutta useita päiviä ennen kyseistä kokousta asia oli kadonnut esityslistalta. Tämä ajoittuu juuri perussuomalaisten hajoamisen myötä syntymäisillään olleeseen hallituskriisiin.

Aiemmin vahva enemmistöhallitus on nyt kutistunut niukan enemmistön hallitukseksi, ja kaikenlaisia kitkaa aiheuttavia asioita on ranneliike.netin lähteen mukaan pyritty lykkäämään tuonnemmaksi.

Tässä olisi ollut hyvä jatkokysymyksen paikka saada vahvistus etenemisen viivästymisen todellisista syistä; onko peliä vai ei?