Kansalaisaloite äitiyslain säätämiseksi ei ole vielä kerännyt tarpeeksi nimiä, eivätkä merkit nyt näytä siltä, että nimiä kertyisikään tarpeeksi. Kannatusilmoituksia kerätään 28. toukokuuta 2016 asti.
Lakiuudistus on kuitenkin tarpeellinen.
- Tilanne on lapselle ongelmallinen, jos vanhemmille tulee ero tai jos jompikumpi vanhemmista kuolee ennen kuin adoptio on vahvistettu. Lapsi voi jäädä ilman oikeutta elatukseen, perintöön ja ennen kaikkea toisen vanhemman tapaamiseen, kuvasi Sateenkaariperheet ry:n toiminnanjohtaja Juha Jämsä Ylelle joulukuussa nykytilanteen ongelmia.
Maaliskuusssa 2017 voimaan astuva tasa-arvoinen avioliittolaki ei itsessään tuo muutosta naisparien perheissä elävien lasten juridiseen asemaan, koska avioliittolaissa ei säädetä vanhempien ja lasten juridisesta suhteesta. Eduskunnan lakivaliokunta kuitenkin asettui tukemaan äitiyslain säätämistä, kun se antoi mietiöntösä avioliittolain ns. liitännäislakeja koskevasta hallituksen esityksestä.
Äitiyslakia vastaava lainsäädäntö on voimassa esimerkiksi muissa pohjoismaissa.
- Jos lapsen synnyttäneelle on annettu hedelmöityshoidoista annetun lain (1237/2006) 1 §:ssä tarkoitettua hedelmöityshoitoa ja lapsi on syntynyt hoidon tuloksena, naisen, joka yhteisymmärryksessä lapsen synnyttäneen kanssa antoi suostumuksen hedelmöityshoitoon, voidaan vahvistaa olevan lapsen synnyttäneen ohella lapsen äiti, todetaan aloitteen kolmannessa pykälässä.
Käytännössä siis hedelmöityshoidolla alkuun laitettu naisparin lapsi saisi molemmista tosiasiallisista vanhemmpistaan lain perusteella heti syntyessään juridiset vanhemmat. Nykyään asia pitää hoitaa syntymän jälkeen, aikaa ja energiaa kuluttavalla sisäisellä adoptiolla - ihan kuin vastasyntyneen lapsen kanssa ei olisi muutakin tähdellistä tekemistä.
Samaisessa kolmannessa pykälässä on myös selkeästi todettu, että vahvistusta ei kuitenkaan voida antaa, jos isyys lapseen nähden on isyyslain (11/2015) mukaisesti todettu tai vahvistettu tai se voidaan todeta tai vahvistaa.
Eli laki koskee vain tietynlaisia tapauksia, eikä heikennä yhdenkään lapsen oikeutta isään tai isän oikeutta lapseen.
Viestintä ei riittävää - eikä tarpeeksi selkeää
Näyttää, että äitiyslain tarvetta ei ole osattu viestiä riittävän näkyvästi tai selkeästi, koska edes hlbti-yhteisön sisällä asiaa ei tunneta kovinkaan hyvin. Se käy nopeasti ilmi, jos asiasta puhuu muiden kuin hlbti-aktivistien kanssa.
Äitiyslakia on kyllä tuotu esiin esimerkiksi sosiaalisessa mediassa ja muillakin foorumeilla paljonkin, mutta suurimmaksi osaksi sellaisissa ympyröissä, joissa lain tarve ja merkitys jo ymmärretään. Oletettavasti näitä kanavia seuraavat ovat jo kannatuksensa aloitteelle allekirjoittaneet. Nämä somepäivitykset eivät kuitenkaan tavoita aktivistien "kuplan" ulkopuolisia.
Toinen asia on, että asiaa tuodaan usein esiin aika vähällä konkretialla. On vain muutama esimerkki, jossa asiaa on lähestytty juridiikan ja tasa-arvojargonin asemesta käytännön kautta. Vain elävän elämän esimerkkien kautta on mahdollisuus saada muutkin kuin asiaa hyvin tuntevat ymmärtämään oikeasti äitiyslain tarpeellisuus.
Aikaa on vielä kahden kuukauden verran viedä aloite maaliin. Omalla painollaan se ei sinne mene.
Toimenpiteitä tarvitaan paitsi aloitteen varsinaisilta taustavoimilta myös meiltä muuten asiasta kartalla olevilta. Asiaa pitää saada tavallisille ihmisille tutummaksi ja äitiyslain käytännön tarve ja vaikutukset ymmärrettävämmäksi muillekin kuin heille, joita se suoraan koskettaa.
Kansalaisaloite.fi: Äitiyslaki
aitiyslaki.fi
Äitiyslaki Facebookissa
Yle äitiyslaki-kansalaisaloitteesta: Sateenkaariperheen äiti pitää nykykäytäntöä kiusantekona