ranneliike.net - Homokansan yhdistävä tekijä
Tunnus    Salasana    
  


Keskustelu > Oma elämä > "Kumppani", vai jotain muuta?

  OhjeetUusi viesti
KeskustelutAlueet
® Hiiru Vastaa1 / 36 
17.08.2006, 18:32
Viestiä on muokattu
Katselin tässä juuri Oprahia - siinä oli tällä kertaa tsunamista pelastuneen Naten (sisustussuunnittelija) tarina ja siitä kuinka hän menetti poikaystävänsä Fernandon (valokuvaaja).

Sinänsä ihan kaunis jakso, ei sellaista jenkkikohkaamista ja jeesustelua kuin yleensä, mutta kiinnitin huomiota terminologiaan joka jaksossa oli vahvasti esillä.

Englannin kielessä käytetään usein termiä "kumppani" (partner) kuvaamaan homosuhteen osapuolia. Näin se oli myös tekstityksessä suomennettu. Minua henkilökohtaisesti häiritsee juuri tämä termi, osittain siksi, että sana "kumppani" on yleisimmin käytetty kuvaamaan esimerkiksi osakeyhtiön omistajia. Minusta "kumppani" on siis huono nimitys tilanteessa, jossa tarkoitetaan nimen omaan kahden ihmisen rakkauteen perustuvaa liittoa.

Mikä korvaamaan sitten?

"ystävä" (Friend) voisi olla kumppania parempi, mutta se tekee ilmaisusta kovin kevyen - olen enemmän kuin ystävä oman poikaystäväni kanssa, mutta ei meillä kuitenkaan ole taloudellisesti sitovaa suhdetta, kumppanuutta.

Mikä siis olisi parempi sukupuoli-neutraali nimi joka sopisi esimerkiksi TV-ohjelman tekstitykseen korvaamaan "kumppanin"?
Ylös
smo Vastaa2 / 36 
17.08.2006, 18:48 Ainakin suhteen käytyä vakavammaksi voisi "puoliso" olla ihan hyvä. Itse pidän väännöksestä "puolisko", joka ei tietenkään ole asiallisempaan kielenkäyttöön sopiva.
Ylös
Enter Vastaa3 / 36 
17.08.2006, 21:06 homot ovat välillä kauheita saivartelijoita. kysymys on siitä, kun ei ole omaa slangia. keksi sinä?
Ylös
marianna Vastaa4 / 36 
17.08.2006, 21:30 Miten olisi elämänkumppani?
Ylös
Irokeesi Vastaa5 / 36 
17.08.2006, 22:07 Eikös tuo "partner" ole myös englanniksi kaksimerkityksinen ja ahkerasti käytössä nimenomaan osakas merkityksessä. Suomeksi kyllä varmuuden vuoksi puhuisin y h t i ö kumppanista, mikäli sellaisesta olisi kysymys. Vastaava pidempi muoto ihmissuhdetta kuvattaessa olisi e l i n kumppani, joka on aivan hirveä sana tarkemmin ajetellen eli mieluummin vain kumppani.
Ylös
Irokeesi Vastaa6 / 36 
17.08.2006, 22:09 Eämänkumppani... elämäntoveri... Toveri...hmmm ;)
Ylös
coco Vastaa7 / 36 
18.08.2006, 02:10 My Other Half, My Better Half. My Buddy, kytetaan usein.
Ylös
Rain Vastaa8 / 36 
18.08.2006, 04:18 My Sex Slave?

Too fluffy... Not fluffy enough?

Hard to say, I do not like Puoliso, as it translates in my mind, as something to do with marriage, and that does not sit with me very well... I once had a woman, (Yes, I have had Finnish lovers.) almost take my head off when I said this to her, so maybe there is something lost in translation?

In English, there are many words... None are really very good, but some are better than most...

We have:

Partner
Other Half
Roommate (An old cliche from another era, used as a joke nowadays.)
Wife/Husband
Spouse
Significant Other
Better Half
Fuck Bunny
Sex Slave...

Anyway, I prefer the tern: Lover

But I a not at all sure how this translates... Rakastajatar? That means, Mistress... (Oooo, yes Misssstressss...)

It's ok to reply in Finnish, I read it just fine...
Ylös
Jaakko Vastaa9 / 36 
18.08.2006, 11:47 Ei kai tässä nyt vaan koko asiasta tehdä hieman liian vaikeaa? Eihän kai tuosta kaverin, toverin, kumppanin, partnerin, viihdyttäjän tms. tituleeraamisesta sentään tarvitse mitään sanataidetta tai -tiedettä tehdä? Liialla kiertelylläkin on haittansa. Ymmärtäminen, että minkälainen suhde näillä puheenaolevilla ihmisillä oikein onkaan, saattaa kärsiä, ja nyt tässäkin tapauksessa on muistettava, että koko kertomuksen varsinainen aihehan oli kuitenkin jokin muu kuin se, mitä nämä heput tekevät sillion, kun heidät jätetään hetkeksi johonkin rauhalliseen tilaan kahden. Eikös koko dokkarissa aiheena ollutkin siis jokin luonnonkatastrofista selviäminen, elämän rakentaminen onnettomuuden jälkeen uudestaan tms? Nyt kun siis keksitään tarpeeksi outoja kiertoilmaisuja sille, mitä nämä heput toinen toisilleen oikein ovatkaan, käy helposti niin, että katsojan keskittymiskyvyn varastaakin tämän toisarvoisen aiheen pohtiminen: "Ne on kumppaneita? Mitä kumppaneita? Ei kai ne sentään...? Voihan ne olla joitain muitakin kumppaneita?" ; "Tovereita? Onko ne siis kommunisteja tai joitain pioneereja? Tavaritz?" ; "Puoliso??? Häh? Siis puoliso??? Eiks' ne oo kaks' miehenpuolta? Eihän kaks' jätkää voi olla 'puolisoita'! Onks' noista jompikumpi muka nainen... eeeiiii.... ei, ei tasan oo. Mitä tää nyt on? Tää on jotain pilaa, mutt' mua ei naurata nyt yhtään. Eihän kaks' sälliä voi olla mitään oikeita 'puolisoita' keskenään, eikä kaks' pimuakaan vois olla. Vai viittaaks' nää sillä puolisolla johonkin kokonaan kolmanteen ihmiseen, onks' niillä siis yhteinen tyttöystävä? No... kukin taaplaa tyylillään, ja meitä on moneen junaan, mutta mä en kyllä jakais naisystävääni kenenkään toisen jätkän kans', ei sopis mulle..." Kun ajatus karkaisi tällaiseen pyörittelyyn, itse ohjelma menisi toisesta korvasta ja silmästä sisään, toisesta taas ulos, eikä katsoja ohjelman päätyttyä muistaisi mitään muuta kuin hämmennyksen siitä, mitä kumppaneita, tovereita, aateveljiä tai -sisaria, puoliskoita, kolmasosia, neljäsosia tai partikkeleita nämä ohjelmassa puhuneet tyypit keskenään ovat.

Itse ainakin, jos olisin ohjelman tekijä, kutsuisin näitä jätkiä homoiksi, tai jos olisin suomentaja, kääntäisin kaikki partnerit, better half'it ym. hassut ja keinotekoiset hymistelyilmaukset vain reilusti joko homokaveriksi tai homokamuksi. Jos haluaisin olla oikein kultivoitunut, voisin ehkä kuvitella käyttäväni mm. sanoja homoseuralainen, huonekavaljeeri, miesseuralainen jne. Mutta sekin olisi jo jotain muuta kuin selkeää tiedonvälitystä, pieni askel sen kiertotermeillä briljeeraamisen suuntaan.
Ylös
JohnnyFinland Vastaa10 / 36 
20.08.2006, 01:50 Keskustelussa tuntuu sekoittuvan kaksi eri asiaa:

1) Tietyssä asiayhteydessä käytetyn englanninkielisen sanan suomentaminen.
2) Sanat, joita itse suosimme jostakin tietystä asiasta puhuessamme tai kirjoittaessamme.

En katso Oprahia. Suomentajan valintoja on vaikeaa arvioida, jos ei ole tutustunut suomennettavaan materiaaliin. "Partner"-sanan suomentaminen "kumppaniksi" ei kuitenkaan näin kylmiltään vaikuta erityisen epäonnistuneelta valinnalta.

Omassa kielenkäytössäni puhun yksinkertaisesti "miehestäni", jos suhteemme laatu on puheena olevan asian kannalta relevanttia tietoa.
Ylös
Lende Vastaa11 / 36 
20.08.2006, 22:41 Olen huomannut joissakin englantilaisissa sellaisen trendin orastavan, että myös heterot nimittävät mies/naisystäväänsä 'partneriksi'.

Olisihan se ihan hauskaa jos se leviäsi laajemminkin, että olisi sanoja jotka luontevasti kuvaavat parisuhteen osapuolta paljastamatta seksuaalisuutta tai sukupuolta.
Ylös
Pora-liike Vastaa12 / 36 
21.08.2006, 21:25 Minä kutsun rakastani nimellä Pieni Silkkinen, mutta tajuan, ettei sellainen kuulostaisi luontevalta jos rakas olisi parimetrinen nallehomo, joten rajoitan ehdotukseni vain lesboihin.
Ylös
Hapatus Vastaa13 / 36 
22.08.2006, 10:00 "Poikaystävä" on suosikkini. Kuulostaa luontevalta eikä jätä mitään arvailun varaan. Ihan eläkeikään asti sitä ei ikävä kyllä taida voida käyttää. "Miesystävä" on yhtä yksiselitteinen, mutta kuulostaa minusta himpun verran teennäiseltä. Virallistettusta suhteesta puhuttaessa nämä tietysti ovat hieman vähättelevän tuntuisia. "Puoliso" on asiallinen mutta täysin sukupuolineutraalina se ei tietenkään sovi asioiden selväksi tekemiseen.
Ylös
Rokkihomo Vastaa14 / 36 
29.08.2006, 15:29 Riippuu siitä kenen tai keiden kanssa keskustelen.

Poikaystävä on tosiaan yksi, yksiselitteinen ja selkeä.
Ja sitä ystäväni käyttävät.

Miesystävä voi olla käyttökelpoinen myös, ja sitä
olen pari kertaa käyttänyt silloin jos jostain syystä ajattelen
että ei tässä poikia enää olla.

Kumpani -sanaakin olen ehtinyt käyttämään. Siihen ehkä liittyy
tietty sukupuolen häilyvyys. Vaikka siis tietävät kyllä.

Minä kyllä venkuroin näiden nimitysten kanssa, olen aiemmin ollut
niiiin kauan ikisinkku eli vanhapoika eli melkein vanhapiika
etten oikein osaa ja totu...
Niinpä käytän itse myös sanaa lähimmäinen.
Siitä nimityksestä, siis "nimityksestä", pidänkin kyllä aika lailla.

Mutta otetaanpa mummoni, 78 v., perspektiivi mukaan:
Hän totesi että "siulla on mukava poika". Niinpä!

(Mutta kun puhun Sille Itselleen, sanon
pölhöksi tai hölmöksi tai herraksi, tilanteesta ja asiayhteydestä riippuen.)
Ylös
kettutyttö Vastaa15 / 36 
20.11.2006, 21:15 Minä taas tykkään käyttää nimeomaan sukupuolineutraaleja sanoja, varsinkin kun nykyinen heila ei itseään koe mieheksi tai naiseksi.. Tuo heila on hyvä, samoin olisi hauska käyttää vieläkin vanhahtavammalta kuulostavaa sanaa ystävä, jota oma mummini käytti joskus tiedustellessaan minulta ihmissuhteistani niin luontevasti, että menin itse ihan hiljaiseksi :D (Onko sulla joku miesystävä? No ei.. No entäs joku nainen?)

Käytän myös sanaa kumppani, joskin se tuntuu vähän teennäiseltä.
Ylös
k_ma Vastaa16 / 36 
21.11.2006, 22:28 Työkaveri käytti muinoin puoliskostaan nimitystä "kaveri". Aiheutti mulle vaan vähän harmaita hiuksia kun kyse oli ihan mukavasta hepusta, jolle olisin mielelläni ollut se "kaveri"... Selkisi kuitenkin ajan mittaan että se hänen kaverinsa oli naispuolinen :-(

Mutta minusta se on oikein käyttökelpoinen ilmaus, yleensä kun aika äkkiä keskustelusta sitten käy ilmi ainakin se että kyseessä on selkeästi syvempi kaveruus, siis sellainen mihin yleensä liitetään se tyttö/poika/nais/mies-etuliite.
Ylös
minä Vastaa17 / 36 
22.11.2006, 20:02 Oletteko koskaan ajatelleet, että 'puolisosta' voi puhua myös ihan etunimellä?!?
Mä oon todennu sen itse helpoimmaksi käytännöksi.
Oon sitä mieltä et noi 'puoliso' sanat ja muut kumpparit tuntuvat välillä liian pikkuporvarillisilta.
Ne on liian sellasia alleviivaavia 'me ollaan tosissaan' ja 'me ollaan oikeita ihmisiä kans' steitmenttejä.
joo joo, sanokaa vaan mua itsesyrjiväks. ehkä oonki, mut haluan vaan tehdä arjestani helppoo.

Ja sit jos joku kysyy, että 'kuka Jukka', niin voin täsmentää et se on se poika/mies jonka kanssa elämäni jaan.
Ylös
JohnnyFinland Vastaa18 / 36 
22.11.2006, 21:24 minä kirjoitti: "'puolisosta' voi puhua myös ihan etunimellä - - - Ja sit jos joku kysyy, että 'kuka Jukka', niin voin täsmentää - - - haluan vaan tehdä arjestani helppoo"

Lisäkysymysten herättäminen kuulijoille tuntemattomaan Jukkaan viittaamalla ei vaikuta arjen helpoksi tekemiseltä, heh. :-)
Ylös
what Vastaa19 / 36 
23.11.2006, 11:17 Who is your DADDY?
Come to MAMA!
Ylös
Islannin Kruunu Vastaa20 / 36 
24.11.2006, 05:00 Törmäsin joskus itsekin tähän sanaviidakkoon, jonka ehdoton huippu on erityisesti Kelan lomakkeissa suosittu "rekisteröidyn parisuhteen toinen osapuoli", joka on yksi suomen kielen tökeröimmistä ilmaisuista (jostain syystä en saanut koskaan Kelasta palautetta sähköpostiini, jossa kysyin että voiko vastata "elän vuohen kanssa?").

Koska silloisessa tilanteessa tarvittiin yleispätevä ja ytimekäs termi, niin päädyttiin "puolisoon" (engl. spouse), jota meillä nykyään käytetään sekä samaa että eri sukupuolta olevien, keskenään liitossa elävien ihmisten kanssa kaikissa asiayhteyksissä.
Ylös
Beisla Vastaa21 / 36 
27.11.2006, 15:19 Uudessa-Seelannissa ollessani huomasin tosiaan että monet heterosuhteessa olevatkin, tai siihen viittaavat, käyttivät sanaa "partner". Se yllätti ensin.
Ylös
mare Vastaa22 / 36 
27.11.2006, 22:30 Saksassa käytetään usein sanaa Freund/-in (ystävä). Kun kerron, että mein Freund (ahaa, että miespuolinen ystävä), mutta yleensä sanon yksinkertaisesti "mein Mann" (mieheni, se kertoo kaiken).

Myös usein käytetään sanaa Partner/-in (partneri, kumppani).
Lebenspartner/-in (elämänkumppani), kuten myös
Ehemann/-frau (avio-), Gatte/Gattin (puoliso)....
(nämä yleensä heteroilla).
Ylös
Lukumo Vastaa23 / 36 
24.02.2007, 21:14 Täällä Ranneliikkeessä käytän yleensä termiä "poikaystävä". Normaalielämässä tyydyn kuitenkin etunimeen. Selkeä miehen nimi sillä on, joten ei kai se jää kenellekään epäselväksi, että homoparista tässä on kyse. Virallisissa yhteyksissä olen joskus möläyttänyt aviosäädykseni rekisteröimättömän parisuhteen. Sille ei kuitenkaan näytä löytyvän oikeaa ruksinpaikkaa lomakkeista.
Jos taas keskustellaan siitä, miten kutsun poikaystävääni kahden kesken, löytyy termejä laidasta laitaan. Ensimmäisenä tietenkin etunimestä väännetyt muunnokset, jotka ulkopuolisen korvissa kuulostavat kai aika imeliltä. Mutta kun alkaa miettimään, mitä nimiä kullannupustani olen käyttänyt, niin tässäpä listaa: kusipää, itsekeskeinen paskiainen, laiskuri, tolvana, maailman vittumaisin persereikä (mikä homon sanomana on aika outo...), maailman toiseksi vittumaisin ihminen (ensimmäinen sija on varattu minulle, sillä olemme käyneet tästä periaatekeskustelun ja minä ehdin ensiksi sanoa "lukko kiinni ja poikki"). Tässä näin aluksi mieleen tulevat.
Niitä toisen tunnepuolen sanoja en ala listaamaan, koska imelyysreaktio olisi todennäköisesti melkoinen. Ajatuksissani kutsun häntä usein "Mysteeriksi".
Ylös
lissuli Vastaa24 / 36 
25.02.2007, 20:44 "Mikä siis olisi parempi sukupuoli-neutraali nimi joka sopisi esimerkiksi TV-ohjelman tekstitykseen korvaamaan "kumppanin"?"

Miksi ilmaisun pitäisi olla sukupuolineutraali?

Omasta mielestäni arkielämässä 'partneri' tai 'kumppani' -sanojen käyttö tuntuu kyllä mahdottoman tönköltä, tekstityksissaä sen sijaan minusta ihan ok. Arkikielessä puoliso tai avopuoliso on ihan hyvä, jos ei halua korostaa toisen puolikkaansa sukupuolta. Itse puhuisin (kuvittelen nyt sitä onnellista tilannetta, että olen oikeasti löytänyt jonkun jota näin nimittelisin) varmaan tyttöystävästä tai naisystävästä. Naisystävä kuulostaa kyllä pöljältä, ja inhoan tytöttelyäkin...

Vanhemmat ihmiset puhuvat yleisesti 'kaverista' puolisoa tai tyttö/poikaystävää tarkoittaessaan, minulle kaverit ovat jotain ystäviä vähemmän tärkeitä, joten en osaa sanaa käyttää rakastetusta.

OT... Puhutteko aina rekisteröidystä parisuhteesta, vai voiko homoliitoista käyttää ihan tavallista nimitystä avioliitto ja puhua naimisissa olemisesta? Naimisissahan sitä rekisteröityneetkin ovat, mutta kuitenkin puhutaan yleensä rekisteröitymisestä (mikä kuulostaa siltä että on liitytty kennel-liittoon).
Ylös
Pete Vastaa25 / 36 
01.03.2007, 02:37 "Puolisko"...
Ylös
onnellinen Vastaa26 / 36 
26.05.2007, 19:51 Jos puhun tyttöystävästäni tilanteessa, jossa en halua mainostaa lesbouttani, käytän usein termejä kumppani, puoliso, parempi puolisko tms. Muutoin puhun tyttöystävästä. Tai aikanaan naimisissa ollessa vaimostani. Tuossa muutoin omalta osaltani vastaus tuohon rekisteröity parisuhde -pohdintaan. Minulle ex-puolisoni oli todellakin vaimo, ja puhuin myös naimisissa olemisesta.

(Tytöttelystä en minäkään pidä, mutta tyttiksen kohdalla tuntuu luontevammalta silti. Ikäeroa on kuitenkin sen verran ja kun toiselle ei oikein mielestäni sovi naisystävä-nimike..)
Ylös
SaintJudy Vastaa27 / 36 
26.05.2007, 21:05
Viestiä on muokattu
"I am with stupid"- t-paita nuolella... :-)
Ylös
coco Vastaa28 / 36 
27.05.2007, 00:12 Toisella :stupid is with me.
Ylös
djay Vastaa29 / 36 
27.05.2007, 09:09 Karhumaisilla miehillä tuo sanonta lienee: Husbear
Toimii kummankin puolin.
Ylös
Enter Vastaa30 / 36 
27.05.2007, 11:16 siis lihavilla. Hus hus.
Ylös
arkadas Vastaa31 / 36 
27.05.2007, 13:43
Viestiä on muokattu
Anoppini esitteli minut syntymäpäivillään poikansa miehenä, joka oli itsestäni tietystikin reilua. Mutta rakkaani suku tuntuukin olevan varsin avarakatseista ja ymmärtäväistä. Juhlissa ei edes vanhemmalla väellä mennyt kakku väärään kurkkuun.

Itse suosin sanoja rakas, puoliso tai tutummille ihmisille hellittely- tai lempinimiä. Jokainen vieraampi saa sitten tehdä ihan omat johtopäätöksensä, omien ennakkoluulojensa ja kokemustensa perusteella - tosin joskus joutuu sitten oikomaan noita käsityksiä, onneksi ymmärtäväisessä hengessä. Muutoinkaan asiasta tullut suurta numeroa tehdyksi...

Sillä onko käytettävä käsite sitten riittävän kuvaava, sopiva tai korostava, ei liene suurtakaan merkitystä - minun mielestäni. Asioista toki voi puhua oikeilla nimillä, mutta en itse näe tarpeelliseksi erityisesti korostaa minkälaisessa suhteessa elän, sillä kun yleensä ei ole juurikaan keskeistä merkitystä sosiaalisessa kanssakäymisessä muiden ihmisten kanssa. Muutoinhan voisi joutua luettelemaan erittelevän litannian erilaisia adjektiivejä, jotta koko totuus tulisi selväksi: " Tässä on sinisilmäinen, amk-opiskelija mieheni, joka harrastaa kamppailulajeja..." Kuullostaa enemminkin mainoslauseelta... ;)

Elämän tärkeintä ihmistä väheksyvät ilmaisut (joita tuolla aikaisemminkin on esitetty) eivät kuulu sanavarastoon. Jonkinlainen arvostus kuitenkin rakasta ihmistä kohtaan...
Ylös
Enter Vastaa32 / 36 
27.05.2007, 19:07 Se oli varmaan tärkeintä mainita tuo kamppailulajien harrastaminen.

Jos vaikka olisi pienimunainen mies, joka harrastaa kamppailulajeja, olisiko hän yhtä kiinnostava tapaus?

;)
Ylös
marsa Vastaa33 / 36 
17.03.2009, 00:43 Hmm, kovin usein en ole joutunut (vielä ainakaan) tilanteeseen missä pitäisi peitellä "kumppani"-sanalla. mutta jossain virallisimmissa yhteyksissä tai töissä tms. tuntemattomille niin saattaisin sitä käyttää. Se viestii kuitenkin kumppanuudesta, ja myös siihenhän hyvän suhteen tulisi perustua. Yleisesti puhun murusta etunimellä, lähes kaikki ihmiset joiden kanssa olen tekemisisssä kun tietävät jo tietysti kenestä on kyse. Tai sitten naisystävä, vähän harvemmin tyttöystävä. Se kun sopii paremmin mulle kuin että enää hänelle...:)
Ylös
arkadas Vastaa34 / 36 
17.03.2009, 07:19 No, mutta Enter... Onhan maailman sivu ollut pienimunaisia miehiä (niin heteroita kuin homojakin), jotka omaavat BMW:n, eivätkä häpeile yhtään tuoda esiin tätä asiaa. Siis omistavansa ko ajoneuvon.... =D
Ylös
kupponen Vastaa35 / 36 
22.03.2009, 19:21 Tyttöystävä, paremman puutteessa. Etunimi. Emäntä, jos _hän_ on kuulolla, koska seuraa niin makeaa karjuntaa. Ennen inhosin sanaa kumppani, mutta olen alkanut nähdä siinä puolia, jos joskus virallistamme suhteen, en varmaan kumminkaan pysty sanomaan että vaimo, tai olemaan itse se.
Ylös
smo Vastaa36 / 36 
30.10.2016, 17:55 Seta julkaisi kesällä 2016 uuden laitoksen oppaastaan toimittajille ”Näin kirjoitat sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöistä” ( ranneliike.net ). Itse opas on toki erinomainen kokonaisuus, mutta minua ihmetyttää, että "elämänkumppani" on oppaassa määritelty otsikon "vanhahtava, väärä tai epäselvä sana" alle - ja paremmiksi vaihtoehdoiksi on annettu (vaimo, mies, puoliso, avovaimo, tyttöystävä, poikaystävä sekä kumppani).

Minusta elämänkumppani-sanassa ei ole mitään väisteltävää; se on kaunis, myönteinen ja lopultakin erinomaisen kuvaava sana. Virossa vastaava sana on elukaaslane. Se ei ota kantaa parisuhteen viralliseen statukseen tai sen puutteeseen - ja se on sukupuolineutraali. Toivottavasti oppaan seuraavassa painoksessa tämä kummallinen kannanotto(?) loistaa poissaolollaan.
Ylös

AlueetKeskustelutUusi viestiOhjeet
   
© Sateenkaariyhteisöt ry 2001-2017 - Tietoa meistä - Yhteystiedot ja palaute - FAQ - Käyttöehdot Tekstiviestipalvelut tarjoaa Labyrintti Media Oy