ranneliike.net - Homokansan yhdistävä tekijä
Tunnus    Salasana    
  


Keskustelu > Oma elämä > Huoh...

  OhjeetUusi viesti
KeskustelutAlueet
genesis Vastaa1 / 2 
22.06.2005, 21:30
Viestiä on muokattu
Noniih taas kasvoin elämässäni yhden todella suuren askeleen; hankin ensimmäisen gay-leffani ja sen jälkeen varmistuin että "epäilyni" ovat tosia, olen 100%:sti homo. Vaikka jotenkin tiesin tuon niin tuli hiukka yllätyksenä, nyt on sekavat tunteet kun ei tiedä mitä jatkossa seuraa kun vasta on oppinut jotenkin tuntemaan itsensä.

Ennempää olin kiinnostunut siisteistä vastaan tulleista miehistä, nyt en edes uskalla vilkaista niitä silmiin kun pelkään ihan sikana että silmät loistaa kirkkaina "Jessus että mää rakastan sua kaveri"-viestiä arg..

Heh, toiset viihtyy katsoen alastomia naisia, mulle tuollainen on samaa kuin pikkukakkosta katsoisi mutta kun saman homman hoitaa siistit karjut niin siinä jää Starwars-trilogia tosi kauas jälkeen :)

Njaa, eli rakastan ja ihailen miehistä rakennetta enemmän kuin naismaista.. Mitäkö sitten tulee? Olo on kuin puolivalmiin siltatyömaan
reunalla roikkuen, tulevaisuutta ei näe, ei tiedä pitäisikö pomppia riemusta ja rakastaa elämää vaiko mennä sängyn alle loppuiäksi piiloon :(

Yleensä kun on tottunut hallitsemaan kaikkea elämässään niin ei tässä 38v:n iässä enää tällaisia tilanteita "kaipaisi".

Saas nähdä mitä tästäkin seuraa..

Hyvät Jussit nyt kuitenkin kaikille. tasapuolisesti.
Ja pitäkää Rakkautta ja Riemua elämässänne.
Ylös
coscu Vastaa2 / 2 
25.06.2005, 15:34
Viestiä on muokattu
Onneksi olkoon. :) Positiivista asennetta vaan kehiin. Kunhan sää pääset ja uskallat sisään homomaailman, niin kyllä uskoisi elämän piristyvän.

Muista, että sää et oo koskaan yksin. :)
Ylös

AlueetKeskustelutUusi viestiOhjeet
   
© Sateenkaariyhteisöt ry 2001-2017 - Tietoa meistä - Yhteystiedot ja palaute - FAQ - Käyttöehdot Tekstiviestipalvelut tarjoaa Labyrintti Media Oy