ranneliike.net - Homokansan yhdistävä tekijä
Tunnus    Salasana    
  


Keskustelu > Oma elämä > Avioero, muutto!

  OhjeetUusi viesti
KeskustelutAlueet
Jami Vastaa1 / 10 
19.12.2004, 04:01
Viestiä on muokattu
Muutan raisioon, kauan kestänyt hyväksikäyttö mursi lopulta minutkin.
Jäi lapset, kaikki toisen miehen tekemiä.
Olin vain varaisä kaikilla vaatimuksilla, ilman oikeuksia.
Nyt veloissa, yksin.
Muutan yksiöön ja ties mitä syön seuraavat tulevat kuukaudet.
Olen vasta nelikymppinen, urheilullinen ja muutenkin ikääni nuoremman näköinen.
Olenko tyhmä kun uskoin ihmisiä ympärilläni. Kuinka kestän yksinäisyyden ja taloudellisen ahdingon.
Onneksi voin vielä työskennellä, jonkin aikaa ennenkuin parempaa löytyy!
Kaipaan totisesti neuvoja.
Ylös
silleen Vastaa2 / 10 
19.12.2004, 10:25
Viestiä on muokattu
Jami, on vain olemassa yksi suunta - ylöspäin... (ellet tietoisesti hakeudu siihen toiseen suuntaan - kaikki on itsestäsi kiinni).
Ylös
Irokeesi Vastaa3 / 10 
19.12.2004, 13:11
Viestiä on muokattu
Kuvauksen perusteella haiskahtaa, että hyvästä jurististakin saattaisi olla apua.
Ylös
mies Vastaa4 / 10 
19.12.2004, 13:58
Viestiä on muokattu
Sinulla on edessäsi vaikeat ajat. Kaikki tulee muuttumaan hitaasti paremmaksi. Itsetuntosi on kovilla. Tuollaisia asioita voi kokea kasvojen menetyksenä. Kokee, että on mokannut tosi pahasti. Syyllistää itseään. Stressaantuu.

Kannatta ajatella, että se oli osa minun elämääni. En voinut elää toisin. Hyväksyä se ja antaa itselleen anteeksi. Elämä on tämä päivä ja tästä eteenpäin. Tulevaisuus on kaikilla epäselvää. Joskus minä ajattelen fatalistisesti:" asiat menevät, niinkuin ne menevät, don`t worry, be happy""

Toivosta ei kannata luopua. Ei kannata luovuttaa. Ota kaikki irti siitä, mistä saat uskoa ja toivoa huomiseen. Yritä rentoutua ja löytää erilaisia tapoja rentoutua. Vältä alkoholia, vaikka minulla on itselläni tapana ottaa joskus kunnon känni. Se on ehkä minulla ainoa tapa "nollata" tilanteet. Siitä tulee vain helventinmoinen kankkunen eikä muuta, mutta en osaa tehdä toisin ainakaan vielä.

Harrasta liikuntaa tai jotakin mikä saa sinut hyvälle tuulelle. Älä luovu siitä.

Nopein tapa korjata taloudellinen tilanne, on lähteä ulkomaille tienaamaan, jos sinulla on sellainen ammatti.

Luonnollista on myös masentua takaiskuista. Se ei ole kiellettyä, mutta se voi mennä ohitse. Ajattele, että "tämä ei kestä ikuisesti, se menee ohitse". Se ottaa vain aikaa.

Olet nyt muutoksen edessä, mutta haluatko muuttua, irrottautua vanhasta? Siitä voi seurata myös hyviä asioita. Se voi antaa sinulle kimmokkeen johonkin, mitä et olisi muuten tehnyt.

Tarvitset myös ystäviä, joille voit "kelata" tapahtuneita. Se on myös tapa yrittää korjata tilanne tavallaan uusiksi, mikä ei tietenkään muuta mitään, mutta ihmiset toimivat niin.

Et välttämättä pääse irti menneisyyden ihmissuhteesta ihan helpolla, koska teillä oli jotakin, mikä piti teidät yhdessä ja se jää tavallaan "päälle". Hyväksikäyttötilanteissa on vaikeinta hyväksyä se tosiasia, että ei saanut rakkautta tai ajattelee, että ei ollut sen arvoinen, että olisi rakastettu. Oli vain väline toiselle. Tämä on kova pala kenelle tahansa.

Kaikki ihmiset ovat rakkauden arvosia. Muista tämä. Sinulla on arvoa.

Kaikella rakkaudella,

mies
Ylös
Tiedän... Vastaa5 / 10 
19.12.2004, 14:02
Viestiä on muokattu
Jami Jami. Itke kun itkettää ja tee surutyösi omalla painollasi. Olet askeleen lähempänä jo jotakin uutta. Olet tunnustanut tosiasian, että entisessä suhteessasi ei ollut hyvä olla. Päätit ottaa uuden alun ja se on hyvä niin, koska elät vain kerran ja vain itsellesi. Nyt kannattaa keskittyä olemassa oleviin ihmissuhteisiin, työn tekoon, harrastuksiin ja kaikkeen sellaiseen mistä pidät. Sohvalle ei kannata pitkäksi aikaa jäädä. Ajattele myös, mitä kaikkea sinulla on. Sinulla on terveyttä, elinvuosia edessäpäin, työtä ja katto pään päällä. Perusasiat kuitenkin kohdallaan. Siihen on hyvä rakentaa jatkossa asioita päälle. Muista myös, että pidät huolen siitä, että suhteesi entiseen on todella loppu etkä haikaile siihen suuntaan, jos et halua. Näin varmistat, että kaikesta mielipahasta pääset eroon vähitellen. Hyvää joulua!
Ylös
Tomi Vastaa6 / 10 
19.12.2004, 17:46
Viestiä on muokattu
Jami, kun käytät sanaa avioero, tarkoittanet että päättynyt suhteesi oli naisen kanssa? Jos noihin kokemuksiin ja luopumisiin ja vastoinkäymisiin liittyy vielä identiteetin etsintä homona, suosittelen jonkun ammattilaisen kanssa tilanteen purkamista. Ehkäpä Turun setasta löytyisi tukea tai sieltä osaisi joku neuvoa eteenpäin, tai sitten mielenterveystoimistosta, ihan tavallinen yleislääkäri osaa kyllä väylän palveluihin. Nimittäin jos on tosi rankkaa, siinä menee työkyky ja se ei ole omiaan parantamaan rahavaikeuksia.

Ja jos Sinulla on kaikesta huolimatta läheiset suhteet lapsiin, voisit harkita heihin suhteen luomista uudella tavalla. Olisiko mahdollista että he olisivat luonasi viikonlopun sillon tällöin? Voi olla että saisit ilman parisuhteen paineita luotua ystävyyssuhteen, kun Sinua ei enää pidettäisi varaisänä. Tämä ei tietty onnistu, jos välit ovat tulehtuneet, ja koska lapset eivät ole sinun.

Jaksamista Sinulle!
Ylös
Jami Vastaa7 / 10 
22.12.2004, 00:42
Viestiä on muokattu
Kaikkein päällimmäisenä koen sen että velvollisuuteni on saada talous "lasteni" kohdalla siihen pisteeseen ettei heistä kukaan joudu tuuliajolle.
Maksan nytkin jo suurimman osan käyttökuluista useamman lapseni kohdalla puhelimista ynm. kuluista alkaen.
Yksikään lapsista ei ole omani, mutta 11 vuoden aikana olen jolaisen kasvattanut omalla tavallani yhteiskuntaan.
Lainoilta en ole säästynyt mutta luulin sen olleen "isän" velvoite.
Minkäänlaista suhdetta ei ole ollut kohdallani mieheen koko aviliitto-oloni aikana.
Nyt olen 40 kieppeillä ja todella sekaisin.
Sain kuulla vaimoltani ettei minulta tarvittu kuin nimi ja se vastuu jota aikaisempi mies ei kyennyt antamaan, ja etten voi olla niin tyhmä etten tajua sitä että veri on vettä sakeampaa. Olen isä kun taloudellista ja juridistakin apua tarvitaan mutta muuten hyvin vahvasti ulkopuolinen.
Toimin paljon lakialoitteisella ja sosiaalipoliittisella saralla, mutta kaikki loppuu ainakin välillisesti eron myötä. Miten tulen toimeen, kaikki velat ovat minun nimissäni. Siihen ei ole niin sanottua porsaan reikää. Olen olosuhteiden vanki, mutta haluan vapauden takaisin!
Ylös
JuhaniV Vastaa8 / 10 
23.12.2004, 16:21
Viestiä on muokattu
Jami kirjoitti: "Kaikkein päällimmäisenä koen sen että velvollisuuteni on saada talous "lasteni" kohdalla siihen pisteeseen ettei heistä kukaan joudu tuuliajolle."

Lentokoneen turvaohjeissa neuvotaan matkustamon ilmanpaineen nopeasti laskiessa asettamaan happinaamari ensin itselle ja vasta sen jälkeen lapsille.

Sinun elämässäsi vaikuttaa ilmanpaine rajusti laskeneen. Nyt olisi tärkeää huolehtia aivan ensiksi itsestäsi, että jaksaisit auttaa sitten myöhemmin muita, joille apusi on tärkeää.

Ellet ole vielä ottanut mihinkään yhteyttä, tiedustele mahdollisuutta keskustella tilanteestasi jonkun kriisiiauttamisorganisaation ihmisen kanssa. Niitä löydät puhelinluettelosta. He pystyvät myös ohjaamaan eteenpäin sen mukaan millaista tukea tarvitset.

Voisit ottaa yhteyttä
Miesten Kriisikeskukseen,
09-612 9370,
www.miestenkriisikeskus.net
Palvelu on maksutonta.

Olen huomannut, että ihmisistä löytyy tarpeen tullen uskomattomia voimavaroja hyvinkin vakavista tilanteista selviämiseen. Luota siihen, että myös sinulla tuota voimaa on. Lähde liikkeelle selvittämään tilannettasi ammattilaisten avustuksella.

Juhani
Ylös
mies Vastaa9 / 10 
23.12.2004, 19:33
Viestiä on muokattu
Jami, on sääli, että kiltteyttäsi on käytetty hyväksi. Olet ehkä ottanut liikaa vastuuta omille harteillesi. Mielestäni olet tehnyt oman osasi, kun olet halunnut auttaa. On vain niin, että "lapsillasi" on jo huoltaja , joten sinulla ei mielestäni ole enää velvollisuuksia kantaa taloudellista taakkaa. Kyllä lapset sen ymmärtävät, kun se heille sanotaan. Teit sen puhtaasta sydämestä, joten älä kanna siitä syyllisyyttä.

Nyt on aika tehdä hyvää itsellesi. Kyllä sinä selviät, vaikka se ei tule olemaan helppoa.

Muuta elämäsi kurssia. Olet kumminkin vapaa tekemään mitä tahdot .

Elämä on tämä päivä ja tästä eteenpäin.

Homoilla on paljon vastaavia kokemuksia.
Ylös
mies Vastaa10 / 10 
23.12.2004, 19:50
Viestiä on muokattu
Muistin juuri kirkon diakoniarahaston olemassaolon. Ks www.usko.net Ehkä sieltä voisit saada apua. Try it.
Ylös

AlueetKeskustelutUusi viestiOhjeet
   
© Sateenkaariyhteisöt ry 2001-2017 - Tietoa meistä - Yhteystiedot ja palaute - FAQ - Käyttöehdot Tekstiviestipalvelut tarjoaa Labyrintti Media Oy