ranneliike.net - Homokansan yhdistävä tekijä
Tunnus    Salasana    
  


Keskustelu > Oma elämä > Bi-iys Naisena?

  OhjeetUusi viesti
KeskustelutAlueet
Likka Vastaa1 / 33 
12.06.2003, 19:48
Viestiä on muokattu
Olen koittanut etsiä netistä jotain asiallista tietoa naisesta bi-seksuaalina. Jonkunlaista keskustelufoorumia. Vaikka ulkomaista. Kun tämäkin tuntuu olevan vähän...en tiedä onko ihan oikee paikka. Oon pitkään tiennyt olevani kykeneväinen rakastumaan ihmiseen riippumatta sukupuolesta. Nyt olen alkanut miettimään sitä enemmän päässäni. Kun en ole ennen rakastunut naiseen. Ja nyt olen, ehkä, olenko... Että millaista se on kun rakastaa naista? Tai kun rakastuu? Millaista naisten välinen rakkaus on jne? Kiitän, jos joku vastaa minulle.=)
Ylös
one little bee Vastaa2 / 33 
12.06.2003, 23:08
Viestiä on muokattu
Heippis!Itse olen myös bi-tyttö,enkä vielä koskaan ole rakastunut,en tyttöön enkä poikaan(friikki?).Joka tapauksessa tuntuu kamalan yksinäiseltä,sen takia ettei ole näitä rakastumiskokemuksia(olen jo 22v) ja siksi,ettei bi-skeneä taida oikein olla olemassa.En tiedä missä kaltaiseni ovat,jos niitä ylipäänsä on.o Näin ollen oli kiva lukea viestisi,Likka.Emme me bissetkään siis ole sukupuuttoon kuolleet,vaikka emme niin helposti erotukaan,
Ylös
Garmisch @ Vastaa3 / 33 
12.06.2003, 23:31
Viestiä on muokattu
Olet niin oikeassa, sisar. Bit ei oo mikään juttu. Pitäisköhän sitä perustaa joku oma kerho? En ole vielä törmännyt kaveriin, jonka kanssa voisi ihastella ohikulkijoita sukupuoleen katsomatta. Tai jolta voisi ihan oikeesti kysyä, että "onkos sulla nyt tyttö- tai poikaystävää?" (Ehkä vikana onkin sosiaalinen elämäni...)

Hetskujen seurassa ei kehtaa kuolata tyttölihasten perään, ja lepakot marisee jos katsoo miestä pitkään (no varsinkin gf voi siitä hermostua;) Binä olo on vaikiaa jo muutenki. Ei ainaskaa mun identiteetti oo mitenkään selkee ja eheä.
Ylös
Garmisch Vastaa4 / 33 
12.06.2003, 23:39
Viestiä on muokattu
Likka: Suosittelen lämpimästi kokeilemaan. Ei se ole mitenkään ihmeellistä tai erikoista mielestäni. Korkeintaan yhteiskunnan taholta saattaa tuntua pientä painetta olla käyttäytymättä kuin rakastunut.
Ylös
Likka Vastaa5 / 33 
13.06.2003, 13:30
Viestiä on muokattu
Suurin ongelma onkin tiedonpuute. Kun en muutenkaan ole seurustellut vakavasti. Ja en ole ollut "oikeasti" rakastunut mieheenkään...Niin olisi kiva tietää jonkun foorumin osote netissä, jossa voisi kuulla "kokeneilta" bi-naisilta mielipiteitä yms. Tietääkö kukaan? En taida olla ihan kuitenkaan rakastunut...Ja vaikka olisin niin jättäisin tämän naisen väliin, sillä hän pettää mies-kaveriaan täysillä. (Olen tämän naisen ystävä. Vai olenko, sitäkin mietin.) Mutta hän sai minut avaamaan silmäni ja sydämeni.
Ylös
Violet Vastaa6 / 33 
14.06.2003, 14:31
Viestiä on muokattu
Sepä se, ei oikein kuulu mihinkään. Enemmän negatiivista kommentointia olen valitettavasti saanut osakseni Setan bileissä kuin heteropaikoissa. Johtunee naisellisesta ulkonäöstäni...
En ymmärrä miksi lesbopiireissä syrjitään ja pidetään bi-seksuaaleja epäluotettavina seurustelukumppaneina. Eiköhän niitä epäluotettavia ihmisiä löydy jokaisesta 'karsinasta'.
Minä en seksuaalista suuntautumistani valinnut.
Ylös
peltsi Vastaa7 / 33 
14.06.2003, 15:57
Viestiä on muokattu
Bi-naisen kanssa vakavassa suhteessa olevana lepakkona (olen myös seurustellut "aikuistumisen kynnyksellä" n. 16-23 -vuotiaana miestenkin kanssa, mutta se ei ollut mua varten), haluaisin kertoa, että mulla on aivan ihana suhde kumppaniini. Meillä on molemmilla omat hyvät ja huonot puolemme. Mielestäni tärkeintä on se miten jaksaa hoitaa suhdetta, kun aina elämä ei ole sitä ruusuilla tanssimista. Vaikeinta seurustelemisessa bi:n kanssa on se että musta välillä tuntuu etten mä riitä sille (kun se tykkää myös miehistä), mutta en ole sen takia lähtenyt etsimään elämänkumppaniksi vai täysin 100% lesboa. Hän on kuitenkin useampaan otteeseen sanonut rakastavansa mua, eikä ole sanonut tarvinneensa miesseuraa suhteemme aikana. Rakastan häntä persoonana, sama se onko hän bi-seksuaali. Joten tsemppiä kaikille sukupuoliseen suuntautumiseen katsomatta :-)
Ylös
Pietar Vastaa8 / 33 
17.06.2003, 19:56
Viestiä on muokattu
Itse olen ratkaissut bi-ongelmani näin: Kun olen enimmäkseen naisista pitävien henkilöiden seurassa, kommentoin itsekin naisia ja toisin päin. Kun kaveripiirissä on aika tasan homoja, lesboja, heteronaisia ja heteromiehiä, niin vaihtelua riittää. Kaikille olen toki kertonut bisseydestäni, mutta kuten tässäkin keskustelussa on (ehkä) käynyt ilmi, bi-identiteetin esilläpito jokapaikassa on aika vaativaa.
Ylös
Likka Vastaa9 / 33 
18.06.2003, 09:38
Viestiä on muokattu
Joo...o..En tunne nimittäin yhtään lesboa tai homoa. Ei ole kukaan kertonut olevansa tms. Eli sitten vaan katsomaan bi-seksuaalisuuden toista puolta? Ei kovin helppoa...:(
Ylös
Begemot @ Vastaa10 / 33 
18.06.2003, 11:58
Viestiä on muokattu
Aihe tuottaa helposti päänvaivaa. Monille maailma on niin mustavalkoinen, että on hankala ymmärtää ihmistä, joka ei kuulu kumpaankaan ääripäähän. Jos haluaa kertoa avoimesti olevansa kaikkiruokainen, tulee vastaan niin hölmöjä ennakkoasenteita ja kysymyksiä, että tuntuu järkevämmältä jäädä kaappiin.

Muutamia kommentteja, joiden pelossa ei kiinnosta tulla ulos:
"Ai sä oot lespo?"
"Voinko mä tulla joskus mukaan? Tai ees katsella?"
"Niin. Sehän on nyt muotia t.A.T.u.:n takia."
"Niinhän ne muutkin heterot sanoo perustellakseen homokuppilassa käyntiä."

Kuvitellaampa sitten mahdollista bi-yhteisöä. Sen toivoisi olevan avoin ja ennakkoluuloton, mutta käytännössä se saisi kärsiä sekä homojen että heterojen ennakkoluuloista. Jos bissekansalle olisi oma illanviettopaikka, sieltä saisi huitoa luudan kanssa ulos heteromiehiä, jotka käyvät ehdottelemassa 3-somea jokaiselle naaraalle, joka eteen tulee.

Loppuun pitää vielä mainita tämä pakollinen "tietenkään KAIKKI homot tai KAIKKI heterot eivät ole hölmöjä ja tietämättömiä ja suurin osa hyväksyy muut sellaisina kuin ovat ja blaa blaa blaa."

groups.yahoo.com
Ylös
fft Vastaa11 / 33 
18.06.2003, 17:23
Viestiä on muokattu
Aihe on mielenkiintoinen, sillä en maailmalla pyöriessäni ole törmännyt bi-baareihin tai diskoihin, sellaisia vaan ei ole.

Jos biseksuaalisuus on 2 x yleisempää kuin homous niin luulisi tällaisille paikoille olevan kysyntää.
Ylös
Likka Vastaa12 / 33 
24.06.2003, 18:01
Viestiä on muokattu
Jaa-ah...en minä nyt kaipaa "bi-miestä" jos miehen rinnalleni saan...eli siinä mielessä ei bi-kapakka oo mulle se paikka...mutta mutta. Naisen löytäminen heteropaikoista/tässä maailmassa on todellakin vaikeeta. Ensinnäkin en ole miestäkään löytänyt oikeen mistään. Ihan viimitteeksi diskoteekistä. Aina ehdotetaan "ala harrastaa jotain". Niin kuin mitä? Itämaisia taistelulajeja? Siinä ähkimisessä tuskin mitään parisuhteita syntyy. Juu...enpä oo vielä keksinyt sellaista harrastusta, josta mies löytyisi. Naisen toisaalta voi helpommin löytää ystävyyden kautta. Ehkä...tähän asti kaikki ystäväni ovat olleet heteroja.:( Toisaalta luulen, että ystävyys on paras pohja kumppanuudelle. Ja sitten taas toisaalta...noh...kyllä sellaisia salamaniskujakin kai tapahtuu. Kunhan osuu kohdalle. En tiedä. :(
Ylös
pah Vastaa13 / 33 
25.06.2003, 07:07
Viestiä on muokattu
Tunnen monia bi-seksuaaleja jotka on ihan ookoo, mutta tuo paareissa syrjiminen yms ainakin lesbojen taholta johtunee näistä "mulla on kotona mies, mutta se on antanut mulle luvan leikkiä naisten kanssa"-tyypeistä joita löytyy joka nurkan takaa. Valitettavasti ne pilaavat ihan kunnon ihmistenkin maineen. Mutten yhtään ihmettele että bi-seksuaaleille sataa jäätä niskaan kun yrittää naista lähestyä... kukapa tahtoisi kuulua haaremiin(?)
Ylös
Nancy Vastaa14 / 33 
27.06.2003, 13:08
Viestiä on muokattu
Mun mielestä biinä oleminen on rikkaus. Voi olla, että välillä tuntuu vaikeelta elää sen kanssa, mutta on siinä paljon hyvääkin. Itse en vielä ole aivan varma itsestäni, mutta tutkiskelen itseäni ja annan ajan kulu. Vielä en kuitenkaan mene sanomaan mitään varmaksi. Minäkään en ole koskaan ollut rakastunut.
Radio cityn chatissa on huone nimeltään Bi-café, mutta siellä ei yleensä ole ketään... Kaikki ovat lepakkoluolassa tai gay-baarissa.. Tylsää.

www.radicity.fi/chat
muistaakseni...
Ylös
Freeze @ Vastaa15 / 33 
28.06.2003, 03:37
Viestiä on muokattu
Olen bi-tyttö,mutten ole ikinä rakastunut naiseen. Mieheen kyllä kerran, mutta se juttu ei toiminut...
haluaisin tuntea bi:tä/homoja/lesboja että sais vaihtaa vähän ajatuksia,mutta mistään ei tunnu oikeen frendiä löytyvän.. Mailailkaa!
Ylös
Couac Vastaa16 / 33 
28.06.2003, 18:32
Viestiä on muokattu
Mikähän siinä on, että bissejä niin karsastetaan?

Itse tajusin olevani poikkeava joskus yläasteella, ja päättelin olevani bisse (olin rakastunut poikaan, mutta tunsin varovaista viehtymystä myös tyttöihin). Tätä "stigmaa" kannoin vuosia ja opiskelijahomppeleihin liittyessäni ensimmäinen minulle esitetty kysymys olikin "Milloin huomasit olevasi lesbo?". Taisin väistellä koko kysymyksen alta pois, ja jossain määrin olen tehnyt niin näihin päiviin saakka.

Ongelmani on lähinnä se, että en oikeasti tiedä, olenko 100% lesbo. Tiedän, että en tule enää seurustelemaan miesten kanssa (ihan kuin joskus olisin ;) ), mutta silti kutsun itseäni vain harvoin lesboksi, koska tunnen sen määritelmän olevan turhan suppea. Määrittelen itseni usein - silloin kun kaapista on ulos tultava, eli nykyään suhteellisen usein - tyttöystäväni kautta vain sanomalla "seurustelen naisen kanssa". Hetskuille se riittää, ja meille vähemmistöillekin. En sano itseäni lesboksi edes parhaiden ystävieni kuullen - ainakaan yleensä.

Joskus kyselenkin tyttöystävältäni, olenkohan muuttumassa "oikeaksi" lesboksi, kun en voi enää kuvitella itseäni miesten kanssa vehtaamaan. Silloin tietokonehuoneesta kuuluu "Ou jea, peipe, my mission here is complete!", mutta ei se oikein riitä, niin hauskaa kuin se onkin.

Toisaalta asia ei minua liiemmälti kiinnosta, mutta toisaalta taas ihmettelen, miksi kaikki muut paitsi minä ovat aina niin varmoja suuntautumisestaan? Ällöän miehiä (siinä tietyssä mielessä, siis), mutta en ole powerdykekaan. Jaa, ehkä minä sitten olen lesbo, mutta en vain viitsi tunnustaa sitä. Jos keksisin jonkun kiertoilmaisun, niin voisin ehkä käyttää sitä! Tämä ongelmahan muistuttaa itse asiassa sitä, kun jotkut eivät voi sanoa ääneen "minä rakastan sinua". Tuo lause ei ole aiheuttanut ongelmia, mutta "minä olen lesbo" kylläkin.
Ylös
Garmisch @ Vastaa17 / 33 
30.06.2003, 19:30
Viestiä on muokattu
Couac - I so know what you mean!!!

Ehkä se jää ikuiseksi arvoitukseksi - mikä lienen. Mutta on kyllä tosi harmittavaa, kun ei oikein tiedä miten itsensä määrittelisi niille ihmisille, joita se kiinnostaa.
Ylös
node Vastaa18 / 33 
01.07.2003, 09:36
Viestiä on muokattu
Hmm, minä taas en ole koskaan oikein osannut ymmärtää mikä siinä määrittelyssä on vaikeaa, ainakaan kun puhutaan tämänhetkisestä tilanteesta. Sen kyllä ymmärrän, että oma käsitys suuntautumisesta voi liikkua laajaltikin ajan kuluessa, mutta tämänhetkisen tilanteen määrittely on mielestäni helppoa.

Jos on kiinnostunut yhdestä sukupuolesta, on homo, lesbo tai hetero. Jos molemmista sukupuolista, on bi. Ei siihen tarvita mitään prosentteja, mielestäni. Joko miehet kiinnostavat tai sitten eivät :)

Kun kerron että olen bi, kerron siis että voisin tällä hetkellä teoriassa seurustella niin miehen kuin naisenkin kanssa. Teoriassa siksi, että minulla on jo hyvä poikaystävä :) Jos minusta jossain vaiheessa tuntuisi siltä, etteivät naiset minua enää kiinnostaisi, esittelisin itseni homona jne.

Perusmäärittely on siis mielestäni helppoa, mutta vaikeaksi se menee siinä vaiheessa jos pitäisi selittää pitääkö "enemmän" tytöistä vai pojista, mutta se on taas toinen juttu...

-node
Ylös
Likka Vastaa19 / 33 
01.07.2003, 17:02
Viestiä on muokattu
???Minusta ei tarvitsisi karsinoida ihmisiä homoiksi, lesboiksi, bi-ksi, mustiksi, valkoisiksi, köyhiksi, rikkaiksi...me ollaan kaikki ihmisiä. Rakkaus on yhteinen asia, jota kaikki tarvitsevat. Mitä sillä on väliä ketä rakastaa, kunhan rakastaa? Tiedetään, tiedetään...yhteiskunta edellyttää bla bla blaa. Mutta olen tälläinen vapaa sielu. Kyllä sitä itsekin aina arjen iskiessä tekee jonkinlaisen luokittelun ihmisestä, johon tutustuu. Mutta ne luokittelut usein kaatuvat. Ja lopuksi se millä on väliä, on ihminen itsessään. Kyllä. Koen ajatuksen seurustella samaa sukupuolta olevan kanssa vaikeaksi, juuri ennakkoasenteitten vuoksi. Mutta jos todella rakastun/rakastan, kaadan raja-aidat. All you need is love.
Ylös
Sunny Vastaa20 / 33 
05.07.2003, 22:24
Viestiä on muokattu
Olen 100% samaa mieltä kanssasi Likka.
Ylös
Likka Vastaa21 / 33 
06.07.2003, 20:30
Viestiä on muokattu
Olen aina ollut omapäinen ja itsepäinen. Barrikadeille ihmiset! Rakastetaan maailma paremmaksi!=) Mä oon kyllä niin toivoton tapaus muutenkin. Olen monta vuotta tuijotellut erästä henkilöä, joka on tuijotellut takaisin. Välimme olivat solmussa. No...aloin selvitellä niitä solmuja. Olen kärsivällinen luonne. Nyt näyttää jo vähän paremmalta. Kaikki ovat sanoneet minulle, että minun pitäisi unohtaa hänet. Että hän on kamala ihminen, joka ei välitä musta, särkee sydämeni... Mä en tiedä...tunnen sisimmässäni ettei hän ole sitä mitä kaikki luulevat. Pelkään kyllä, että muut ovat oikeassa. Mutta mun on nähtävä mitä tästä tulee. Mä en voi jättää tätä juttua. Mä luulen että mä oon ollut rakastunut häneen jo kauan. Alusta asti. Klisee: Tuntuu niin kuin tuntisin hänet. tms. Näen hänessä heijastuksen itsestäni, jotain samaa. En kai mä voi jättää häntä ennen kuin hän on ollut koskaan mun elämässäkään...typerä ajatus.=) Voi minua...itsepäisyys voi olla joskus todella kamalaa. Mutta tuottaa toivottavasti myös tuloksia kärsivällisyyden kera.
Ylös
Galadriel Vastaa22 / 33 
07.07.2003, 15:31
Viestiä on muokattu
Itse olen kohta kolmikymppinen bi-nainen. Kaikki aikaisemmat kumppanini - ja itse asiassa tämänhetkinenkin - ovat olleet miehiä, ja naimisissakin ehdin jokusen vuoden olla (liiton kariutuminen ei tosin liittynyt bisseyteeni mitenkään). Siitä huolimatta määrittelen itseni bi-seksuaaliksi hetkeäkään epäröimättä, ja voisin hyvin kuvitella eläväni suhteessa myös naisen kanssa. Joskus kuitenkin tuntuu, että lepakot ja naisen kanssa seurustelevat bi-tytöt katsovat melkoisen kieroon meitä näennäisesti heteroelämää viettäviä bissejä. Harmittaa ja loukkaa, että se, mikä on erottamaton osa minua, tuomitaan muoti-ilmiöksi tai joksikin vastaavaksi. Onko muilla bi-naisilla kokemuksia vastaavasta?
Ylös
Likka Vastaa23 / 33 
07.07.2003, 22:46
Viestiä on muokattu
I hear ya sister! Loud and clear! Eli olen tasan tarkkaan samaa mieltä. Oon tonne kaapista ulos tulemiseen kirjottanut. Tosin vähän väärähkönlainen otsikko. Musta on todella inhottavaa luokitella ihmisen rakkaus/seksi-elämä muoti-ilmiöksi!! Ehkä se on tapa päästä asian ohi ajattelematta sitä lainkaan. Ja ajattelematta niitä ihmisiä.:(
Ylös
Galadriel Vastaa24 / 33 
08.07.2003, 13:19
Viestiä on muokattu
... hypätäänpä vaihteeksi hieman toiseen aiheeseen, mutta mielestäni tämäkin kuuluu otsikon "Bi-iys naisena" alle, joten... Noita nk. pukukoodeja sun muita ulkonäköseikkoja on jonkin verran tällä palstalla pohdittukin, mutta koska ne minuakin askarruttavat, niin otanpa asian uudestaan esiin. Itse olen ulkonäöltäni ns. naisellinen: minulla on pitkät hiukset, korvakorut... en nyt mikään missi ole, mutta sellainen "perusnätti" suomalainen nainen... Pukeutumiseni on aika rentoa ja urheilullistakin, mutta "miesmäisyys" on kyllä tyylistäni melkoisen kaukana. Ja baariin mennessä tykkään pukeutua nätisti, välillä mekkoonkin, meikata ja parfyymiäkin suihkauttaa. Ja täytyy kyllä sanoa, että sen ainoan kerran, mitä olen Kaisiksen bileissä käynyt, niin melkoista vähemmistöä kyllä tämän näköisenä edustin.

Itse viihdyn todella hyvin tyylissäni ja ulkomuodossani, ja myöskin oma naisihanteeni on "sievä" ja naisellinen. Jätkämäisiä "rekkalesboja" (anteeksi ilmaus) lähinnä pelkään.

Ongelmani onkin: tulenko ikinä otettua vakavasti sateenkaaripiireissä, kun en suostu ajamaan tukkaani siiliksi ja pukeutumaan flanellipaitaan? Ja kun olutkaan ei tälle tytölle maistu, vaan mieluummin naukkailen viiniä tai siideriä...
Ylös
lady in red Vastaa25 / 33 
08.07.2003, 22:09
Viestiä on muokattu
Mulla on pukeutumisen suhteen aivan sama ongelma!

Olen vielä nuori (19v), mutta vaikka tukkani on lyhyt siinä on "naisellinen" leikkaus ja käytän mielelläni myös hameita ja hyvin istuvia housuja (en kuitenkaan mitään makkaran kuoria...). Välillä tuntuu ettei minua pidetä binä ollenkaan ulkonäköni takia vaikka naiset kyllä kiinnostavat. Saman ikäisiä ja kaltaisia ihmisiä on myös aikas vaikea löytää...
Ylös
Sunny Vastaa26 / 33 
10.07.2003, 23:30
Viestiä on muokattu
No,minä olen nyt 15.
Pukeudun..en tiedä. "Perusmaisesti"
Pidän farkuista enemmän kuin hameista,ja enemmän miesten kuin naisten vaatteista yleensäkin.
Pidän tottakai joskus hameistakin,mutta ei ole tunnu mitenkään luonnolliselta se päällä..
Nyt minulla on pitkät hiukset,mutta tulen lyhentämään nitä ennenkuin koulu alkaa..

Vanhempana tulen varmaan olemaan aika miesmäinen. Pidän aika lyhyet hiukset,pukeudun miesten vaatteisiin enemmän kuin hameisiin tms..

Mutta pidän joskus myös naisellisuudesta. Eikä minulle ole niin hirveästi mitään sitä vastaan..
Ylös
LightDarkBlue Vastaa27 / 33 
28.07.2003, 20:39
Viestiä on muokattu
En tiedä olenko sopiva vastaamaan tähän koska olen mies. Mutta olen myös bisse(joten olen varmaan sopiva vastaamaan toisen bissen viestiin).

Olen 20v enkä ole koskaan seurustellut tai edes suudellut naista/miestä. Joten yllätys, yllätys, oma sukupuolisuuntaus on hieman hämäränpeitossa. Olen kyllä ollut ihastunut sekä naisiin että miehiin, mutta en ole edennyt seurustelusuhteeseen asti sillä en tunne olevani valmis seurustelusuhteeseen. Ja miehiä taas en ole edes uskaltanut lähestyä.

Pidän tällä hetkellä itseäni bissenä koska, minua kihtovat niin molemmat sukupuolet niin seksuaalisesti kuin emotionaalisestikkin.

Hmm..olisin voinut laittaa tämän uuteen threadiin mutta koska lähes kaikki tällä foorumilla aktiivisesti kirjoittelevat bisset ovat ilmesesti naisia, niin kysynkin sitten tässä threadissa, että tietääkö kukaan sivustoa/foorumia bissenä olemisesta miehenä? Tai jotain paikkaa jossa muut bisset kokoontuvat, jossa voisi saada kontakteja sekä mies- että naisbisseihin?
Ylös
kröhöm Vastaa28 / 33 
28.07.2003, 22:29
Viestiä on muokattu
Onko muuten naisista pitävillä naisilla samanlaisia ongelmia olla naismainen, kuin miehistä pitävillä miehillä on vaikeus olla miesmäinen?

Vai onko rekkakuski-look vain sitä että HALUAA näyttää sellaiselta?
Ylös
Suz @ Vastaa29 / 33 
04.10.2003, 20:27
Viestiä on muokattu
Minä olen lesbo, ja tyyliltäni melko naisellinen (pitkät hiukset, pidän hameista, koruja), eikä se haittaa minua ollenkaan. Itseasiassa en edes tiedä, mistä ihmeestä on tullut tuo stereotypia lesbo/bi-tytöt = miehekkäitä. Eihän siinä ole mitään järkeä. Siis "miehekkäitä" naisia ja "naisellisia" miehiähän löytyy ihan kaikista suuntauksista. Kyse nyt vain on jokaisen omasta persoonallisesta tyylistä, joita löytyy nykyään loputtomasti. On tuulipukukansa, on täti-ihmiset, on gootit, punkkarit, rokkarit, prätkäjengiläiset, kukkaistyttöromantikot, farkkuteinit, jne jne ja kaikkien niiden sekoitukset. Seksuaalisella suuntautumisella ei ole sen kanssa mitään tekemistä.
Ylös
agility Vastaa30 / 33 
24.10.2003, 14:17
Viestiä on muokattu
On pakko vastata. Älkää naiselliset naiset ihmeessä ajatelko, että teidän pitäisi muuttaa ulkonäköänne tullessanne gay-paikkoihin. Naisellisuus on kaunista. Olen itse lesbo ja naisellinen nainen ja pidän vain naisellisista naisista. "Rekat" lähinnä kuvottavat minua. Lähes kaikki lesbotuttavani, jotka ovat kauniita, naisellisia naisia, pitävät itsekin naisellisista naisista, ja lähinnä vain flirttailevat maskuliinisten kanssa. Ja sitä paitsi naisellisesta lesbonaisestakin löytyy usein yllättävän paljon maskuliinisuutta, ainakin sängyssä, me emme vain tuo sitä niin selvästi esille kuin rekat. Salaperäisyys on kiehtovampaa...............
Ylös
anszu @ Vastaa31 / 33 
26.12.2003, 17:03
Viestiä on muokattu
minä olen bi ja pukeudun aikalailla poikamaisesti, lökärit, hupparit ja pipot on mun juttu. en tykkää pitää hameita, enkä kireitä paitoja. jotkut luulevat minua pojaksi, eikä se haittaa minua! voiko tyttö ihastua minunlaiseeni poikamaiseen tyttöön? vai retkahtavatko pojat ainoastaan? minulla on kokemuksia poikien kanssa sekstailusta, mutta tytöistä ei pahemmin. haluaisin kokea intiimiä läheisyyttä myös naisten kanssa...
Ylös
aalo @ Vastaa32 / 33 
15.02.2004, 18:26
Viestiä on muokattu
Sama juttu!olen tyttömäinen bi-kissa ja ehdottomasti pidän naisellisista,vetävistä kissoista!Tuntuu vain usein, kun käy homopaikoissa, että kaikki naiset ovat ns.rekkoja tai muuten vain poikamaisia. Olo on tuntunut usein orvolta ja kohtelukin on ollut sellaista kuin olisin ns. heteroturisti homoloissa. Musta kaikki saa olla sellaisia kuin haluaa ja en todellakaan väheksy poikamaista tyyliä alan piireissä. Toivonkin hyväksyntää puolin jos toisin. Missä paikoissa yleensä naiselliset bi-tai lesbo naiset käyvät?!Siis helsingissä? Itse en ole pääkaupunkiseudulta, mutta ramppaan helsingissä usein hippaamassa ja Dtm:ssä olen käynyt. .. onko muista paikkoja joita voisi suositella?
Ylös
aalo Vastaa33 / 33 
15.02.2004, 18:34
Viestiä on muokattu
Täsmennys! viittasin viestissäni agilityn viestiin...
Ylös

AlueetKeskustelutUusi viestiOhjeet
   
© Sateenkaariyhteisöt ry 2001-2017 - Tietoa meistä - Yhteystiedot ja palaute - FAQ - Käyttöehdot Tekstiviestipalvelut tarjoaa Labyrintti Media Oy