ranneliike.net - Homokansan yhdistävä tekijä
Tunnus    Salasana    
  


Keskustelu > Oma elämä > takaisin heteroksi? =/

  OhjeetUusi viesti
KeskustelutAlueet
nobody @ Vastaa1 / 11 
14.10.2003, 00:58
Viestiä on muokattu
On vaikeaa aloittaa aihetta kun ei tiedä mitä pitäisi kertoa ja miten pitäisi kertoa että kaikki ymmärtäisivät, mutta koitan nyt silti.

Tulin noin puolisen vuotta sitten niin sanotusti ulos kaapista ja ilmoitin olevani bi-seksuaalinen, en ole saanut yhtään negatiivista kommenttia asiasta, ja omieni tietojeni kukaan ei ole pahaa sanaa minusta kertaakaan asian tiimoilta sanonut, ennemminkin kaikki ovat olleen kiinnostuneita asiasta. Mutta kuten aina kaikissa asioissa on pakko olla yksi MUTTA.

Olen jo pari kuukautta tuntenut tunteeni sellaisiksi etten olisikaan bi-seksuaali, tunteeni kun silloin loppukeväästä kohdistuivat vain yhteen henkilöön, jo lapsuudesta tuntemaani kaveriini, ja nyt nekin tunteet ovat hälvenneet ja kaikonneet kokonaan. Olen yrittänyt peruuttaa puheitani vähitellen keskustellen muutamien henkilöiden kanssa yksityisesti toivoen että juttu lähtisi eteenpäin ja vanhat puheeni korjattaisiin. Mutta onko tuo mahdollista, voiko olla että olenkin suhteellisen puhdas hetero, en voi väittää että tunteeni kaveriini kaikkoisivat 100% ei tietenkään, aina hänellä tulee olemaan oma paikkansa sydämessäni, mutten himoitse häntä fyysisesti vaan ennemminkin henkisestä, eli en halua menettää häntä vaan pitää ikuisesti hyvänä ystävänä kuten muutkin kaverini ja ystäväni.

Tilanne on suorastaan paskamainen. On vaikeaa peruuttaa tuollaisia puheita.

Itse olen enemmän kuin onnellinen noiden tunteiden kaikkoamisesta. Itse en ikinä hyväksynyt sitä että olisin homo tai bi, sillä unelmiini ovat aina kuuluneet oma perhe, se omakotitalo ja lapset pihalla. Vaikka olenkin vasta 18 ja ajatukset ovat vasta kauaisia niin silti ne ovat unelmieni listassa top 5 joukossa.

Sukulaiseni eivät onneksi vielä tempauksestani tiedä jolloin tilanne on sillä saralla hyvässä kantimissa ja tärkeimmille kavereilleni olen asiasta puhunut ja tilanteet on korjattu.

Nyt toivoisin vain teiltä mielipiteitä, ja pistäkää niitä mieluiten sähköpostiini vastailen kysymyksiinne ja kirjeisiinne ilomielin, kirjoittaminen on aina kivaa.

Voi olla että tekstistä ei tajunnut kukaan mitään, mutta eipä sitten voi mitään. Kysykää jos kysyttävää on, yritän kertoa mahdollisimman suoraan ja kiertelemättä kaiken.

-nobody-
Ylös
Hapatus @ Vastaa2 / 11 
14.10.2003, 13:49
Viestiä on muokattu
Jos kerran et ole kuullut mitään negatiivista asiasta, niin miksi lähteä heti lähetä perumaan puheitaan. Ota ihan rauhallisesti vain ja tunnustele. Jos jossain vaiheessa satut taas kiinnostumaan jostain oman sukupuolesi edustajasta niin sittenpähän ei tarvitse selitellä ja jos taas seurustelukumppanisi ovat lähinnä toista sukupuolta, niin muut pitävät sinua kyllä ihan automaattisesti "enimmäkseen heterona". Jos tuntuu pahalta, että muilla on vähän epätarkka kuva sinusta, niin ehkä voisit kertoa heille ihan saman jutun kuin kirjoitit tänne? Siis että olit ihastunut yhteen tyyppiin ja että tällä hetkellä muita kiinnostavia tapauksia ei kuitenkaan ole näköpiirissä.
Ylös
Lurjuz Vastaa3 / 11 
14.10.2003, 14:26
Viestiä on muokattu
Ei mee heteroilla hyvin.
Ylös
smo Vastaa4 / 11 
14.10.2003, 14:27
Viestiä on muokattu
Ei kannata vielä 18-vuotiaana väkisin lokeroida itseään - jos koskaan. Parempi on katsoa, mitä tuleman pitää, miltä tuntuu ja niin poispäin. Fakta on se, että "heterona" elämä on varmasti helpompaa. Ei ainakaan tarvitse selitellä mitään. Mutta jos tilanne on toinen (sittenkin oma sukupuoli kiinnostaa), voi tietysti käydä niin, että joutuu itselleen selittelemään, miksi tunteet ja valinnat eivät kohtaa.

Mitä tulee perheeseen, niin onhan se homollekin mahdollinen. Miksi homopariskunta ei voisi asua lapsineen omakotitalossa? Kyllä varmasti homoissakin on sellaisia, jotka haluavat perheen jne.

Mitä tulee niihin "fyysisiin himoihin", niin omalla kohdalla ihastuin toiseen ihmiseen vasta ollessani paljon lähempänä kolmea- kuin kahtakymppiä - siis niin, että siinä ihastumisessa oli fyysinenkin puoli mukana. Siihen asti ihastumiseni olivat olleet lähinnä platoonisia. Fyysisten tarpeiden tyydyttämiseen puolestaan ei liittynyt henkistä halua laisinkaan.

Eli... ei kannata ottaa murhetta tai ongelmaa asiasta. Päivä kerrallaan...
Ylös
Somebody Vastaa5 / 11 
14.10.2003, 18:47
Viestiä on muokattu
"Itse en ikinä hyväksynyt sitä että olisin homo tai bi, sillä unelmiini ovat aina kuuluneet oma perhe, se omakotitalo ja lapset pihalla."

Aika outo käsitys etteikö nuo samat unelmat voisi kuulua homoille ja bisseille. Itse olen nuori homomies ja nuo samaiset unelmat ne on itsellänikin. Nobodyn kannattaakin nyt itsekseen pohtia että omaako jonkinlaisia ennakkoluuloja homojen unelmia kohtaan - tai luuleeko tietävänsä niistä jotakin.
Ylös
Zewor Vastaa6 / 11 
14.10.2003, 20:52
Viestiä on muokattu
Tuossa iässä voi ihan hyvin olla "homoseksuaalisia" tuntemuksia, vaikka olisikin pääosin hetero. Itseasiassa varmaan aika monilla on. Sinänsä jos on jotain sanonut, sitä on aika vaikea ottaa takaisin. Mitä enemmän yrittää, sitä vähemmän siihen uskotaan.

Jos oikeasti ja rehellisesti tunnet olevasi hetero, anna ajan kulua....vaikea tuohon on mitään muuta keksiä. Tärkeää on se. että on itselleen rehellinen.
Ylös
Psyche Vastaa7 / 11 
15.10.2003, 10:58
Viestiä on muokattu
Se, että et enää ole ihastunut miespuoliseen ystävääsi ei tarkoita sitä, ettetkö voisi olla biseksuaali. Eihän biseksuaalisuus ole sitä, että olisi taukoamatta ihastunut samanaikaisesti kummankin sukupuolen edustajaan. Voi tietysti myös olla, että ihastuksesi oli tosiaan jonkinlainen "vaihe" ja oletkin todellisuudessa hetero.

Mutta miksi stressaat puheittesi perumisesta? Jos kerran ongelmia ei ole ollut kenenkään taholta, niin anna asian olla. Kyllä se ajan mittaan vielä selkeytyy sulle mikä sun seksuaalinen suuntautumisesi on. Mitäs sitten teet, jos saatkin lähipiirisi jollain tavalla vakuutetuksi siitä, että olet sittenkin hetero, ja ihastutkin uudelleen johonkin mieheen? :)

Tsemppiä.
Ylös
Hinari Vastaa8 / 11 
19.10.2003, 11:12
Viestiä on muokattu
Todella SÄÄLITTÄVÄÄ!



Yrität nyt peruuttaa jälkeenpäin tekojasi ja puheitasi havaittuasi, että niillä todella on vaikutusta!




Homon/bi:n leima ei ole helppoa kantaa, sen myönnän! Yleensä jokainen JÄRKEVÄ ihminen miettiikin, että milloin kannattaa tulla ulos ja kelle! Nyt olet mennyt uhmaikäisen lapsen tavoin laukomaan mitä sylki suuhun tuo, etkä kestä seurauksia! Todella SÄÄLITTÄVÄÄ ja alarvoista! Vaikka et hyväksyisi homoja ja biseksuaaleja, olet kumminkin nyt itse semmoinen, eikä semmoisesta voi "parantua", muulla kuin niskalaukauksella!




Ota hyvä "mies" nyt itsestäsi vain ryhdikkäästi niskasta kiinni! Olet mitä ilmeisemmin biseksuaali, ja tuet vetoa sekä miehiin, että naisiin! On monia bi-miehiä, jotka elävät salaa taipumuksestaan kaapissa. Nyt sinä haluaisit takaisin tuollaiseksi kaapissa eläjäksi kun huomasit, mitä homon leima tuo suomessa tullessaan. Nyt on kumminkin jo aivan liian myöhäistä!




Kannattaa AINA olla ryhdikäs, ja pysyä sanojensa takana, vaikka henkilökohtaisesti jos itse olisin bi, en menisi sitä kyllä kaikille MISSÄÄN tapauksessa hoilottamaan! Älä nyt ainakaan kerro siitä enää yhtään uudelle kasvolle. Tarpeen tullen vaihda pikkakuntaa, ja ota pikku etäisyyttä kotipuolestasi. Sano, että sinulla oli "vaikea" kausi, tai jotain.




Voit vielä elää aivan "tasapainoista" elämää, mennä naimisiin, ja saada lapsia. Biseksuaalisuus ei ole kuitenkaan ole mitenkään paha asia. Ajatteleva ja herkä ihminen on mielestäni paljon syvällisempi, kuin joku Pohjanmaalta saapunut perushetero. Sinulla on useita kohtatovereita, joita et vai näe, koska he suojautuvat erittäin hyvin. Ole kuitenkin yhteydessä heihin esim internetin ja sähköpostin välityksellä. Huomaat, ettet todellakaan ole yksin! Tsemppiä silti valitsemallasi tiellä, mutta älä ala syyttämämään MEITÄ siitä, että olet biseksuaali! On aivan turhaa alkaa nyt leikkimään jotain "kapinallista" teiniä, 18 kun jo olet! Ihastuksesi ystävääsi on osoitus siitä, että olet erillainen, mutta sen kanssa voi kuitenkin elää! Älä syytä meitä muita siitä, että olet erillainen. Et voi muuttua homosta heteroksi vain siksi, että homon leima tuntuu niin hirveän raskaalta. Suomessa on tuhansia homoja, joista harva kuitenkaan tietää yhtään mitään, joten se on oma asiasi, jos omaa seksuaalisuuttasi ja seksielämääsi haluat kaikelle kansalle jodlottaa! Turha kuitenkaan odottaa että voit "eheytyä" siinä vaiheessa, kun alkaa olla vaikeaa. Ehkä kannattaisi oppia varomaan, mitä suustaan päästelee. Sinulla on vielä paljon oppimista nuori mies, tsemppiä;)
Ylös
Mantu Vastaa9 / 11 
19.10.2003, 17:16
Viestiä on muokattu
"Hinari" voisi kyllä nyt vähän miettiä sanomisiaan. Todella säälittävää ja ala-arvoista ei mielestäni ole omien tunteidensa julkituominen, vaan ihmisten törkeä haukkuminen, varsinkaan jos ei tiedä henkilöistä paljon mitään.

Etkä mielestäni voi vain todeta jollekin, että "Olet mitä ilmeisemmin biseksuaali" tuntematta henkilöä lainkaan. Jos "nobody" kokee olevansa hetero, niin eikö sellainen itsemäärittely hänelle voitaisi suoda? Voihan olla, että nuorena tulkitsee omat tunteensa väärin verratessaan niitä omaan, vielä kovin kapeaan kokemusmaailmaansa ja malleihin, joita ympäröivä yhteiskunta tarjoaa.

Toisaalta pidän hyvin mahdollisena myös, että "nobodyn" biseksuaaliset tunteet voivat vielä herätä uudestaan myöhemmin. 18-vuotias tulee tapaamaan elämänsä aikana vielä monia uusia ihmisiä, joihin ihastua. Ja toisaalta jos "nobodylla" on ikäviä käsityksiä bi- ja homoseksuaalisuudesta, hän saattaa nyt torjua joitakin sellaisia tunteita.
Ylös
Pietar Vastaa10 / 11 
20.10.2003, 14:12
Viestiä on muokattu
Olen Mantun kanssa samoilla linjoilla. Kaikilla meistä (myös heteroilla ja bi-ihmisillä) täytyy olla oikeus itsensä määrittelyyn tai määrittelemättömyyteen! Ja tämä oikeus on mielestäni aina pätevä. Aivan kuten moni homo/lesbo määrittelee itsensä ensialkuun biseksuaaliksi ja myöhemmin homoseksuaaliksi, myös heteroilla on oikeus vaihtaa määrittelyään takaisin heteroseksuualiksi mikäli tuntee että sellaisen määrittelyn kanssa on helpompi elää. Omasta puolestani voisin silti sanoa että biseksuaalisuus on minulle ollut toimivin kategoria, sillä vaikka fyysisiä kokemuksia on tullut vain yhden sukupuolen kanssa eivät tuntemukset ole koskaan rajatut. Toisaalta ymmärrän jos joku ei halua aivan välttämättä luokittautua bisseksi vaan heteroksi (vrt. ranneliikkeen bi-keskustelut)
Ylös
nobody @ Vastaa11 / 11 
28.10.2003, 01:00
Viestiä on muokattu
Moi kaikille =)

Olen monen ihmisen kanssa jutellut asiastani, ja kiitän sydämmestäni kaikkia teitä foorumiinkin vastanneita, jopa hinaria joka ilmeisimmin tarkoitti pelkkää hyvää (tai sitten ei) kirjoituksellaan, olihan siellä joukossa monta järkevääkin kommenttia =)

Nyt loppujen lopuksi taidan olla kuitenkin sitä mieltä, että antaa asioiden mennä niinkuin ne menevät, itse vastaan hankaamatta. Tällä hetkellä vuorossa ovat naiset, ehkä tulevaisuudessa jälleen miehet, ikinähän sitä ei tiedä.
Enemmän itselleni teen sillä hallaa kun yritän peruutella puheitani, ennemmin olen hiljaa ja katson miten asiat etenevät ja annan muiden ajatella mitä ajattelevat. Elämän kokemustahan nämä kaikki ovat, enkä kadu enkä varmastikkaan tule loppujen lopuksi katumaan, mitä olen saanut kokea, sitä rikkaammaksi itseni tunnen mitä erikoisimpia ja erilaisiampia kokemuksia olen saanut, ja onhan mulla aikaa niitä vielä kerätä monta kymmentä vuotta toivon mukaan.
Vastailen mielelläni edelleen viesteihin joita kirjoittelette jos jollakulla kysyttävää on.

Emailiin vastanneille sen verran että kiitokset kirjeistänne, niistäkin oli todella paljon apua, ja kannustivat jaksamaan =)


-nobody-
Ylös

AlueetKeskustelutUusi viestiOhjeet
   
© Sateenkaariyhteisöt ry 2001-2017 - Tietoa meistä - Yhteystiedot ja palaute - FAQ - Käyttöehdot Tekstiviestipalvelut tarjoaa Labyrintti Media Oy