ranneliike.net - Homokansan yhdistävä tekijä
Tunnus    Salasana    
  


Keskustelu > Yhteiskunta ja politiikka > Sateenkaariystävällisempi joukkueurheilu?

  OhjeetUusi viesti
KeskustelutAlueet
smo Vastaa1 / 11 
11.02.2014, 20:18 Urheilun ja etenkin miesten joukkueurheilun piirissä olevaa homo-ongelmaisuutta on viime vuosina alettu käsitellä. Joissain länsimaissa urheilujärjestöt ja -joukkueet ovat määrätietoisesti lähteneet kehittämään joukkueurheilun piirissä olevia asenteita seksuaalivähemmistöjä kohtaan myönteisemmäksi. Käytännössä homotteluun ja muihin syrjintätapauksiin on alettu puuttua tiukasti ja samalla on ruvettu viestittämään, että myös hlbt-vähemmistöihin kuuluvat ovat tervetulleita mukaan. Toistaiseksi varsinkaan miesten joukkueurheilun huipulla tulokset eivät ole olleet kovin konreettisia.

Myös Suomessa asia on hissuksiin tullut esiin.

Ongelma ei välttämättä ole siinä, että homoksi tiedetty joutuisi porukassa jonkinlaisen ajojahdin kohteeksi. Todennäköisesti ei edes joutuisi. Vaikka välittömiä merkkejä mahdollisesta kielteisestä suhtautumisesta ei olisikaan, silti kaapissa oleva homo saattaa ennakolta tuntea kuvion sellaiseksi, ettei halua avata kaappinsa ovia. Tällaiset ennakkotuntemukset koskettavat vahvimmin heitä, jotka eivät ole "sinut" oman suuntautumisensa kanssa. Varmasti vaikkapa tietynlaisille miesporukoille tyypillinen suunsoitto - joihin voi liittyä homo-aihepiirikin - on omiaan vahvistamaan ikävää tunnetta.

Oikeasti ikäviä konkreettisia yksittäistapauksia varmasti on niin urheilun kuin muunkin inhimillisen toiminan piirissä. Mulkkujakin on olemassa, se on selvä.

Ongelma ei rajoitu pelkästään (miesten joukkue)urheiluun

Olen (ihan urheilumaailman ulkopuolella) törmännyt (ei omalla kohdallani) tilanteeseen, missä tummaihoisiin hyvin kielteisesti suhtautuva henkilö aiheutti hankauksia. Tämän kohteena olleesta henkilöstä selän takana pahan puhumiseen ja muuhun vastaavaan toimintaan puuttuminen ei ollut kovinkaan yksinkertaista. Vähän etäämmältäkin nähtynä asian ratkaiseminen vaikutti aika raskaalta ja hankalalta prosessilta. Ihonvärinsä suhteen ei voi edes pysytellä kaapissa - eikä tietenkään pitäisi joutua pysyttelemäänkään, vaikka voisi.

Toisaalta olen myös törmännyt tilanteeseen, jossa yhteisöön on tullut henkilö, joka haluaa peittää ei-heteron seksuaalisen suuntautumisensa - ja silminnähden kokee epämukavuutta siitä, että joutuu varomaan sanojaan ja tekemisiään. Syynä peittelyyn on se, että yhteisössä on henkilöitä, joiden tämä syystä tai toisesta tulkitsee suhtautuvan homoseksuaalisuuteen jotenkin kielteisesti. Kyseiset henkilöt kuitenkin suhtautuvat homoseksuaalisuuteen todellisuudessa aivan mutkattomasti.

Väitän, että ongelma on useammin jälkimmäistä lajia myös joukkueurheilussa.

Tilannetta parantaa ajan myötä se, että hlbti-vähemmistöihin kuuluvia menestyneitä urheilijoita tulee entistä enemmän esiin. Se tuo itseluottamusta muillekin vähemmistöihin kuuluville ja uskoa siihen, että vähemmistöön kuuluvallakin on tilaa. Samalla lisääntyy tietous siitä, että urheilunkin piirissä on hlbti-ihmisiä: arkipäiväistymisen myötä silmätikkuna oleminen vähenee.

Mitä sitten pitäisi tehdä kehityksen jouduttamiseksi?

Kukaan ei ole tyydyttävästi vielä keksinyt viisasten kiveä, mutta nämä ovat eteenpäin:
- You Can Play -tyyppinen projekti ( ranneliike.net )
- Straight Star Ally ( ranneliike.net ) ja ( www.facebook.com )

Tärkeää olisi myös nostaa kielteiset tapaukset ja niiden ratkomiset esiin, mutta jos esimerkiksi ikävien tekojen uhriksi joutunut ei halua tulla esiin kokemuksineen, niin asian ruotiminen on todella haasteellista. Tuolloin jää myös saamatta myönteinen esimerkki siitä, että asioihin todella voidaan puuttua ja puututaan.

Pitäisikö homovitsit julistaa pannaan pukukopeissa? Tuskin. Pitäisikö kiekkojoukkueissa järjestää tasa-arvokasvatusta? Ehkä. Pitäisikö aihepiiriä pitää näkyvämmin esillä? Varmasti.

Mitä kaikkea muuta?
Ylös
smo Vastaa2 / 11 
13.02.2014, 14:14 Vähän monologiksihan tämä menee, mutta menköön...

Tässä on puhuttu paljon joukkueurheilun huipputasosta, mutta homo-ongelmaisuuden juuret ovat paljon syvemmällä. Huipullakin lienee kaapin ovet kiinni pitäviä, mutta siihen mennessä on takana jo pitkä tie.

En siis usko että (etenkään huipulla aikuisten) pelaajakaverien suunnalta tapahtuvaa "homottelua" tapahtuisi laajaksi ongelmaksi asti. Yleisön edessä pelatuissa otteluissa kai huutelua kuulee yhä jonkin verran. Sellaiseen voi puuttua tiukasti ja asia on yksiselitteinen. Ratkaisut on yksinkertaisista päätöksistä kiinni. Noiden luonne on kuitenkin olla yksittäistapauksia.

Varsinaiset muurit ovat paljon noita pintakuohuja syvemmällä, ja vaikeampaa on puuttua vähemmän pinnalla oleviin asioihin. Ne eivät ole niin selkeitä tai kunnolla määriteltävissäkään. Tällaisia ilmiöitä ovat esimerkiksi hetero-oletus ja homoseksuaalisuuteen edelleen liitetty "häpeän leima".

Hetero-oletushan on (miesten joukkue)urheilussa erityisen vahva, mutta toki merkittävä yhteiskunnassa muutenkin. Se luo asetelmaa, että homo yksilö joutuu aihetta käsiteltäessä altavastaajaksi.

Vielä pahempi asia on "häpeän leima". Se antaa äkkiä vauhtia itsesyrjinnälle. Itsesyrjinnältä välttyy vain, jos itsetunto on niin vahva ja on sinut itsensä kanssa, että pystyy elämään hetero-oletuksen kanssa. Varsinkaan siinä iässä, jossa jääkiekkoharrastus tavallisesti aloitetaan, näin ei ole.

Ikätoverien kohdalla selvää parannusta toisi se, että esimerkiksi alakouluopetuksesta irtoaisi jo riittävästi asiallista tietoa hlbti-ilmiöstä ja oikeanlaista asennetta sitä kohtaan. Sitten on tietysti lajin piirissä hääräävien aikuisten asenteet: juurilla ollaan kuntien ja kylien paikallisten urheiluseurojen hääräilyjen parissa.
Ylös
AAA Vastaa3 / 11 
14.02.2014, 17:06 smo kirjoitti: " Tilannetta parantaa ajan myötä se, että hlbti-vähemmistöihin kuuluvia menestyneitä urheilijoita tulee entistä enemmän esiin. Se tuo itseluottamusta muillekin vähemmistöihin kuuluville ja uskoa siihen, että vähemmistöön kuuluvallakin on tilaa."
Näinhän se on. Historiallisesti näin kävi mm. juutalaisten kanssa www.jewishsports.net
Aikanaan juutalaisten ajateltiin olevan hyvin heikkoja yksilöinä, jotka eivät kykene urheilemaan jne.
Muutamat juutalaiset alkoi urheilemaan ja tulivat ulos ns. kaapista juutalaisina ja innoittivat muitakin juutalaisia eteenpäin urheilun saralla.
Ylös
smo Vastaa4 / 11 
14.02.2014, 17:58 Jääkiekkolegenda Esa "Tiki" Tikkanen on myös osallistettu keskusteluun huippu-urheilun homoista ( www.nelonen.fi ). Mies totesi, että jokainen voi ja saa olla mitä on. Se, mikä ennen vanhaan pidettiin salassa, on nyt enemmän julksuudesssa.

Hyvä näin
Ylös
smo Vastaa5 / 11 
19.02.2014, 10:15 Minusta näyttää siltä, että pala ja askel kerrallaan asiat edistyvät. Tärkeintä on, että nämä asiat ovat esillä.

Suomalainen jalkapalloilu on tällä viikolla tehnyt Tasavertaisen Urheilun Lupauksen ( ranneliike.net / www.iltalehti.fi / www.city.fi ). Saa nähdä, miten asiat toteutuvat käytännössä. Joka tapauksessa tuntuu siltä, että tiedostavuus lisääntyy.

Arctic Pride -tapahtuman blogissa on puolestaan esillä kuvaus urheilupiireissä esiintyneestä konkreettisesta homo-ongelmaisuudesta ( ranneliike.net / www.arcticpride.fi ). Minusta on tärkeää, että tällaisia ongelmia konkretisoidaan. Parasta muutosta ajatellen on se, että voi oikeasti todeta tietynlaisen toiminnan olevan väärin.
Ylös
smo Vastaa6 / 11 
28.08.2014, 07:51 Suomen kansallispelin, pesäpallon, tuoksinassa hermostunut pelaaja homotteli tuomaria muun alatyylisen suunsoittonsa yhteydessä ( ranneliike.net ). Tapaus sai julkisuutta, koska se näkyi televisiosta koko maassa. Aiheesta nousi pienimuotoinen kohu sosiaalisessa mediassa ja asiaa on puitu muutenkin. Superpesiksellä olisi nyt sopiva paikka ottaa edelläkävijän paikka asenteiden parantamiseksi, mutta jotenkin näyttää, että vastuussa olevat tahot eivät näe asiaa kovin vakavana.
Ylös
Ossi Halme Vastaa7 / 11 
29.08.2014, 00:26 Harmillinen juttu tuo tuomarin homottelu. Näihin tilanteisiin on olemassa hyviä käytäntöjä, ja on helppo kuvitella miten tällaiset jutut korjataan maissa, joissa urheilukulttuuri on vahva ja elää tätä aikaa. Niissä paitsi pahoitellaan, myös tehdään asioita, jotka näyttävät että ihan tosissaan ollaan pahoillaan. Henk. koht. uskon siihen, että kurinpitotoimia ja muodollisia anteeksipyyntöjä tuhat kertaa tehokkaampaa on tehdä jotain, mikä näyttää että (huonosti valittuja) sanoja ei tarkoitettu. Mekaaninen tyhjä anteeksipyyntö ja "ei aihetta jatkotoimenpiteisiin" ei enää vaan ole toimiva ratkaisu.

Joukkuelajien strategiapapereihin on tämän vuoden aikana ilmestynyt mainintoja arvojen korostamisesta. Käytännön sovellutukset jäävät nähtäväksi. Aikaisempien kokemusten perusteella en odottele ihmeitä tai edes tehokasta toimintaa. Jostain syystä maan tavaksi on pesiytynyt joko kyvyttömyys tai haluttomuus tehdä asioita, joiden tekemisen voi jättää myöhemmäksi. Tämä on yhtä fiksua, kuin jättää asuntolainasta lyhennykset maksamatta.

"Näin ne tehtiin 1980-luvullakin" on hivenen pelottava mantra nykytilanteessa, missä urheilun yleinen merkitys ei ole enää automaattimen, vaan urheilukin joutuu "perustelemaan itsensä". Olen itse huomannut, että joissain organisaatioissa "ennemmin laitetaan pillit pussiin, kuin muutetaan mitään" on sitkeä asenne. Poikkeuksiakin on. Joukkuelajien pääsarjatasoista esim. jalkapallon Veikkausliiga on dynaaminen ja ketterä, ja pystyy reagoimaan nopeasti. Kun yleisöstä, sponsoreista, näkyvyydestä ja euroista alkaa olla vielä enemmän pulaa, koko urheilun kenttä tulee näkemään pudotuspelit, joilta kukaan ei ole automaattisesti turvassa. Ei edes siksi, että ei 1980-luvullakaan ollut mitään hätää.
Ylös
smo Vastaa8 / 11 
26.10.2016, 22:06 No niin. Nyt olemme saaneet konkreettisen tapauksen, jonka ympärillä urheilun ja etenkin miesten joukkueurheilun piirissä olevan homo-ongelmaisuuden käsittelyä voidaan harjoittaa ( ranneliike.net ). Se, kuinka raskaasti syyllinen Aleksi Valavuori on, on toinen juttu. Joka tapauksessa reaktiot poikkeukselliset; toki konkreettiseen ja julkiseen on helpompi puuttua kuin hähmyiseen kulisseissa tapahtuvaan.

Mutta nyt on pidettävä huolta siitä, että keskustelussa ei jäädä junnaamaan yksittäistapauksiin, vaan käsitellään oikeaa ongelmaa ja oikeita ongelmia.

Aika näyttää, kuinka käy.
Ylös
human Vastaa9 / 11 
29.10.2016, 19:18
Viestiä on muokattu
Jotta käsitellään oikeaa ongelmaa,
niin tarkoittanet kuitenkin homofobia-ongelmaisuutta,
(vrt. rasismi-ongelma vs ihonväri-ongelma)
sillä homoissahan nytkään ei ole muuta vikaa,
kuin että muutamat elämäntyyli- ja järjestö-homot olivat happamia maidon suhteen.

; )
Ylös
human Vastaa10 / 11 
29.10.2016, 19:25 Muuten hei,
olikos Ranneliikkeessä uutisointia viime kesän EuroGames-kisojen urheilutapahtumista?
Siis reportterikerrontaa lajikisatapahtumista tarkemmin?
Ja oliko sitä urheilumediassa, oliko tv-kanavien tai lehtien urheilutoimittajia paikalla?
Vai esiintyikö viime kesänä toimittajilta sorsimista hlbt-urheilutapahtumien uutisoinnista?
Ylös
smo Vastaa11 / 11 
30.10.2016, 11:19
Viestiä on muokattu
Joissakin urheilusuoritus-tapahtumissa oltiin ranneliike.netistäkin paikalla ja vielä toistaiseksi julkaisemattomia kuvia on olemassa. Se, että yleisempää juttua urheilusuoritus-tapahtumista (kuvineen) ei ole toistaiseksi julkaistu, on ollut puhtaasti resurssikysymys. Lajikohtaisista suorituksista raportoimisen/uutisoinnin haasteina resurssikysymyksen lisäksi oli jonkinlainen "urheilujuhlan" tunnun puute ja urheilevien yksilöiden tuntemattomuus, vaikka sinänsä itse tapahtumat olikin toteutettu täysin moitteettomasti.

Vastaus siis on, että urheilusuorituksista ei ranneliike.netissä ollut uutisointia. Jälkijättöisesti on vielä tulossa yleisluontoisempi juttu urheilusuoritus-tapahtumista.
Ylös

AlueetKeskustelutUusi viestiOhjeet
   
© Sateenkaariyhteisöt ry 2001-2018 - Tietoa meistä - Yhteystiedot ja palaute - FAQ - Käyttöehdot Tekstiviestipalvelut tarjoaa Labyrintti Media Oy