Voces Intimae

Näytetään bloggaukset heinäkuulta 2007.

Kiperää

"Kämppikseni" veli tuli suht yllättäen yöpymään asuntoomme, vaikkei "kämppikseni" edes ole täällä. Toki hän ilmoitti veljensä tulosta, mutta silti. Jollekin toiselle helppoa, minulle kaamea tilanne. Onneksi vieras tuli vasta niin myöhään, ettemme ehtineet juuri kohteliaisuuksia pidemmälle. Hiukan oltiin jo lipsumassa "mistä tunnette/tunsitte toisenne" -linjalle, mutta ajankohta sai vallan. Taisin kyllä epäsosiaalisuuden puuskassani ajaa vähemmän tulenaratkin keskustelunaiheet melko tehokkaasti alas. "Kämppikseni" raotelkoon itse soveliasuuden uutimia, mikäli niikseen tulee, häntä koskeville tahoille vaikenen kuin muuri.

Näin unta, että olin yläasteella, ainakin samassa rakennuksessa. Moninaisten vaiheiden jälkeen sain kuulla olevani paikalla siksi, että sosiaaliviranomaiset aikovat haastatella minua, sen jälkeen poliisit. No, lopulta minut kuulutettiinkin erääseen luokkaan. Pseudoystävällinen täti sanoi, että äidiltäni on tullut useita huolestuneita puheluita. Huomasin jättäneeni tavaroitani käytävään ja lähdin hakemaan niitä. Valitettavasti heräsin, ennen kuin ehdin takaisin tätien pakinoille.
- - -
Olisi ollut suunnattoman kiinnostavaa tietää, mistä asioista äitini (poistunut täältä jo vuosia sitten) oli noin huolestunut (omassa alitajunnassani!)

päivän haiku:

Earl Grey höyryää
Wagner-kahvimukissa.
Dataan pimeessä.


Muiston pysyvyys

Heräsin valitettavasti juuri yö- (eli niitä vastaavilta vuorokauden antoisimmilta) unilta. Harmittaa suunnattomasti. Näin aivan upeaa unta, jossa jokainen osa-alue oli kohdallaan. Se ei edes loppunut kesken, vaan haihtui pikkuhiljaa sopivan seesteisessä kohdassa. Harmittaa siis se, ettei tuollaista muistoa voi tallettaa sellaisenaan, menettämättä mitään, sekä se, ettei todellisuudessa voi olla mitään tuon kaltaista. Nyt se vain lähtee pois, vähitellen.
(Pidän kyllä satunnaista unipäiväkirjaa, mutten halua yrittää raapia tätä vajavaisesti kasaan.)

Uusintojen toivossa.