Voces Intimae

Näytetään bloggaukset heinäkuulta 2006.

Heja

Saavuin eilen illalla viikon mittaiselta matkalta Ruotsista. Tänään vielä kävimme jälkilöylyissä jopa Tupoksessa asti. Katseltiin kuvia ja syötiin ja juteltiin. Nyt hengähdän pari päivää, sunnuntaina luultavasti lähden pääkaupunkiseudulle poikaystävääni tervehtimään. Sekä mahdollisesti kummitätiäni, joka on kutsunut minut kylään ainakin kolmena kesänä, tuloksetta.

Tuntuu ihan hyvältä, vaikka elämäni on suhteellisen tuuliajolla tai vähintäänkin epävarmaa. Olen jollain tasolla onnellisempi kuin koskaan.

Päivän haiku:

on kirjoitettu näkymättömällä musteella.

en ole kyllin luova, väsyttää...
tekisi mieleni tuottaa luettavaa tekstiä, mutten ehkä. anteeks.


Burn out

Kävin suviseuroissa, palasin eilen illalla. Onnistuin lauantaina polttamaan itseni totaalisesti karrelle, en voi vieläkään tehdä minulle niin luonteenomaisia otsaryppyjäni, koska se kirvelee. Arviointikykyni siis petti. Lisäksi onnistuin kokemaan la-su yönä jotenkin äärimmäisen voimakkaan henkisen pahan olon, jonka alkua ja juurta en kuolemaksenikaan jaksanut enkä halunnut alkaa selvitellä. Ohihan sekin meni. Nyt on jäljellä punainen iho (en kesi vielä) ja kova ikävä.

Houkuteltiinpa minua keskiviikkoaamuna Ruotsiinkin lähteväksi, suorastaan viikon automatkalle. Epäilen vain jaksamistani, suht oudossa porukassa kuitenkin. Vaan ehkä lähdenkin, tutustumaan.

En ole jotenkin tässä maailmassa nyt. Todellisuudentajuni on välillä pelottavan häilyvä. Muutenkin tällainen ylenpalttinen ailahtelu asiassa kuin asiassa ärsyttää.

Miksei aika kulu? Ja miksi se kuitenkin kuluu liian nopeasti? En ole ainoa joka näitä kysyy, häpeän sitä. Klisee on aina klisee. Mutta subjektiivisuuden nojalla uskalsin käyttää.

pääni sisällä tuntuu jotenkin helvetilliseltä nyt, vaikkei se olekaan järin kipeä. eipä kovin rattoisaa tämä.