jotenkin saamaton olo taas kerran. ei valkeaa kuulasta tehdä mitään.
Simo herää. Äiti keittää puuroa. Simo pukeutuu. Äiti kattaa pöydän. Simo syö. Äiti pukee Simolle kurahaalarin. Simo menee ulos. Äiti vilkuttaa ikkunasta. Simo leikkii lapiolla. Iso poika tulee ja ottaa Simon lapion. Äiti leipoo. Simon tulee paha olla. Iso poika heittää Simon lapion roskasäiliöön. Simon tulee parahdettua. Äiti pyyhkii hikeä jauhoisella kämmenselällään. Simo juoksee kohti roskasäiliötä. Iso poika kaataa Simon vesilammikkoon. Simon käy kipeää. Äiti katsoo ikkunasta. Onneksi Simolla on kurahaalari.
huomenna siis tentti, tiistaina muntlig. koen valmistautuneeni mutta milloinpa se riittäisi. noeivoi mitään jos ei onnistu. muntlighan ei ole mikään iso tai vakava juttu. pojalla polvi paranee. pystyn kävelemään, pyöräilyä en ole kokeillut. onnistunee, nyt kun jalka taipuu suht normaalisti ja sille kestää varatakin ihan.
ehtisin tänään vielä kuunnella madama butterflyn uudestaan. voisinpa melkein, se on niin loistava. ainakin osan voisin.
eilen näin jotain kovin kaunista. tuuli nimittäin ihan vimmatusti ja katsoin että mikä ihmeen lehtipölly tuolla häämöttää niin ne olivatkin lintuja! sadoittain vareksia valtavana parvena, elivät pitkin harmaata taivaankantta. tanssivat yhtenä kokonaisuutena, hajosivat yksilöiksi, toiset kauempana, toiset ikkunani edessä, mikä syvyys, mikä kauneus, mikä pakeneva ikiviisaus! tuijotin vain niiden kauneutta ja vapautta, leikkiä tuulen kanssa, vaikka olisi pitänyt lukea. en vain saanut silmiäni irti niistä. ohh...
ja siellä kaikilla oli niin mukavaa,
oi jospa oisin saanut olla mukana.