Suurennuslasin alla seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä koskettavat aiheet. Haluatko mukaan kirjoittajaksi sateenkaariluuppi-blogiin? Ota yhteyttä ylläpitoon.
Ilta-Sanomat kertoo puheenjohtaja Jussi Halla-ahon kommenteista siihen, että Perussuomalaiset tekee EU:ssa yhteistyötä puolueiden kanssa, joita syytetään Venäjän liehittelystä ja homovastaisuudesta. Esillä ovat italaialainen La Lega, puolalainen "Laki ja oikeus", saksalainen AfD sekä Tanskan kansanpuolue. Erityisesti puolalaispuolueella on ollut hyvin hlbti-kielteisiä avauksia.
Jutussa Halla-aho toteaa, että perussuomalaisilla ei ole mitään homokantaa. Halla-aho toteaa myös, että "osa ihmisistä syntyy homoseksuaaleina, näin asia on".
Ennen puolueen hajoamista Timo Soinin johdossa Perussuomalaisten kanta hlbti-vähemmistöjen yhdenvertaisuutta edistäviin hankkeisiin oli kielteinen kautta linjan. Toistaalta nykyisenkään johdon aikana mitään suoranaisia avauksia asian suhteen ei ole nähty.
Sananvapausjulistus 2019 on nimeltään Kristillisdemokraattien ja Perussuomalaisten eduskuntavaaliehdokkaiden vaalijulistus. Aloitteen siitä teki helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu ja eduskuntavaaliehdokas Mika Ebeling (kd), ja hän kertoo asiasta sekä Facebook- että vaalisivuillaan.
Julistuksen allekirjoittajien joukossa on seitsemän istuvaa kansanedustajaa: kristillisdemokraateista Antero Laukkanen, Päivi Räsänen, Sari Tanus ja Peter Östman, perussuomalaisista Mika Raatikainen, Laura Huhtasaari ja Toimi Kankaanniemi. Allekirjoittajiin kuuluu myös Tapio Puolimatka (kd), Aki Ruotsala (kd) ja Aito avioliitto ry:n puheenjohtaja Susanna Koivula (kd). Kaikkiaan allekirjoittaneita on neljännessata.
- Sananvapauden tila Suomessa on huono. Erityisesti konservatiivisia kristittyjä ja kansallismielisiä isänmaan ystäviä syrjitään. Mikäli tulen valituksi eduskuntaan näissä eduskuntavaaleissa, tulen puolustamaan voimakkaasti jokaisen suomalaisen sananvapautta, todetaan julistuksessa.
Tähän sananvapaus-kysymykseen on vedottu lukuisia kertoja esimerkiksi tapauksissa, joissa erilaisten julkaisualustojen ja sosiaalisen median palvelujen ylläpito on puututtunut vaikkapa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kohdistuvaan suoranaiseen törkypuheeseen ja toisinaan antanut "jäähyjä".
Voi aivan hyvällä syyllä puhua olkiukoista tai syvästä ymmärryksen puutteesta. Tai molemmista. Julistuksen allekirjoittajilta näyttää jääneen ymmärtämättä se, mitä sananvapaudella tarkoitetaan. Suomen perustuslaissa sananvapaus tarkoittaa oikeutta ilmaista ja vastaanottaa tietoja ja mielipiteitä kenenkään sitä ennakolta estämättä.
Rivienvälistä käy melko helposti ilmi se, mistä tosiasiassa ollaan huolissaan: sanoistaan voi joutua vastuuseen, eikä omaa arvomaailmaansa saakaan enää pönkittää tölvimällä alemmaksi katsottuja kansanryhmiä.
Kristillisdemokraatit ja Perussuomalaiset ovat löytäneet toisensa.
Tiedotusvälineiden vuosittainen perinne on ollut, että 1. huhtikuuta on julkaistu aprillipäivän juttuja ja uutisia. Kyse on ollut yleensä hyväntahtoisella tavalla kirjoitetuista jutuista, joissa on toisinaan menty absurdin puolelle ja pahimmillaankin saatu ihmiset vähän päivittelemään maailman menoa. Toisinaan niillä on saatu herätettyä uteliaisuus ja johdatettiin lukijat tai kuuntelijat tyhjälle torille ihmettelemään jotain tapahtuvaksi kerrottua, jota ei sitten tapahdukaan. Ja muut vastaavaa. Joskus toki mentiin mauttomuudenkin puolelle, tehtiin ylilyöntejä - ja pyydettiin anteeksi.
Tuntuu, että nykyaikana aprillipäivä voi olla mikä päivä hyvänsä. Tarkoituksellisesti väritettyjä tai vääristeltyjä ja jopa tekaistuja uutisia julkaistaan päivittäin, ja usein ne uppoavat kohderyhmäänsä kuin cocktailtikku siihen kuuluisaan aprillipäivän silliin. Sosiaalisen median kohunrakentajat vielä vahvistavat tällaisten valeuutisten kulkua. Sosiaalinen media on usein suoranainen synty- ja kasvualusta tällaisille nykyajan todesta otettaville urbaaneille legendoille.
Valitettavan usein hlbti-vähemmistöt ovat saaneet osansa arjenkin kuravedestä.
Ennen oli ihan hauska aamulla lehteä (ja vielä nettiäkin) lukiessa tajuta, että tässä jutussa meitä kyllä nyt viedään. Kun mennään ajassa vielä enemmän taaksepäin, niin Neuvostoliitosta meillä uutisoitujen asioiden kohdalla piti tietysti osata lukea rivienvälejä tai suhtautua varauksella. Nykyään kaikki lukemansa varsinkin sosiaalisessa mediassa on syytä tarkistaa yhdestä tai useammasta lähteestä, vaikka toisinaan virheellinen uutinen saattaa levitä laajallekin.
Ajatus aprillipäivän jutuista tuntuu nykyään vähän irvokkaalta.
Eduskuntavaalit lähestyvät ja gallupeissa on nousuja ja laskuja. Uusin Ylen teettämä kysely kertoo, että johdossa on SDP (20,1%) ja sen jälkeen Kokoomus (15,8%), Perussuomalaiset (15,1%), Keskusta (14,4%), Vihreät (13,0%), Vasemmistoliitto (9,8%), RKP (4,3%), Kristillisdemokraatit (3,5%), Siniset (0,9%) ja muut (3,1%). Virhemarginaaliksi ilmoitetaan +/-2,3 prosenttiyksikköä. Maaliskuun aikana oli haastateltu 1 954 henkilöä, joista 1 222 kertoi puoluekantansa.
Vaalijulisteita Helsingin Ruoholahdessa.
Seksuaali- tai sukupuolivähemmistöihin avoimesti kuuluvia ehdokkaita ovat esimerkiksi Pekka Haavisto (vihr), Jukka Hankamäki (ps), Tuuli Kamppila (fem), Miska Karhu (fem), Eeli Kytömäki (fem), Viima Lampinen (fem), Silvia Modig (vas), Oras Tynkkynen (vihr) ja Sebastian Tynkkynen (ps).
On jo vanhastaan tuttua, miten yhdenvertaisuuden edistämistä usein pyritään vastustamaan esimerkiksi esittämällä uudistuksen johtavan kaikenlaiseen yleistä paheksuntaa herättävään.
Tällaisesta toiminnasta kertoo Suomen Kuvalehti kertoo verkkosivuillaan jutussa "Itsetyydytysopetusta kouluihin" – Puolalaisia lietsotaan vaaleissa seksuaalivähemmistöjä vastaan ( https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/itsetyydytysopetusta-kouluihin-puolalaisia-lietsotaan-vaaleissa-seksuaalivahemmistoja-vastaan/ ). Taustalla tapahtumille on se, että Varsovan uudistusmielinen pormestari Rafał Trzaskowski allekirjoitti helmikuussa 2019 kaksitoistakohtaisen seksuaalivähemmistöjen oikeuksia ajavan julistuksen, jossa kaupunki kertoo auttamaan homokielteisten vanhempien kadulle hylkäämiä hlbti-vähemmistöihin kuuluvia nuoria. Kaupunki on myös ottamassa hlbti-vähemmistöteeman mukaan koulujen seksuaalikasvatukseen, kuten maailman terveysjärjestö WHO suosittaa.
EU-vaalien ja parlamenttivaalien lähestyessä Puolaa johtavan Laki ja Oikeus (PiS) -puolueen johtaja Jaroslaw Kaczyński on tarttunut aiheeseen, ja lietsoo pelkoja perinteiseen tapaan vetoamalla lapsiin. Pelkojen lietsojiin kuuluu myös Puolan vahva katolinen kirkko, joka väittää hlbti-aihepiirin tuomisen kouluopetukseen polkevan vanhempien oikeuksia kasvattaa lapsensa oman "arvopohjansa" mukaan.
Suomessa, vaikka onkin monessa mielessä maallistuneempi maa, tällainen vaikuttamistoiminta on myös tuttua, vaikka sillä lieneekin vähemmän kaikupohjaa. Esimerkiksi Aito avioliitto ry ja Kristillisdemokraatit ovat olleet tässä äänekkäitä. Avioliittolain uudistuksen syntyprosessin aikana ja myöhemminkin nyt KD:n eduskuntavaaliehdokkaaksi lähtenyt professori Tapio Puolimatka on esittänyt aika villejä ns. kaltevan pinnan teorioita, joilla onkin pyritty mustamaalaamaan toimintaa, jolla pyritään parantamaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien asemaa.
Kaltevan pinnan argumentointi on yleistä yhdenvertaisuuden vastustamisessa.
Suomalaisesta voi kuulostaa tutulta Puolassa esitetyt väitteet siitä, että hlbti-vähemmistöjen huomioiminen toisi muassaan itsetyydytysopetuksen kouluihin.
Kristillisdemokraatit ovat hlbti-vähemmistöihin kuuluvien yhdenvertaisuutta edistäviä hankkeita kritisoidessaan aina toisinaan kunnostautuneet rakentamaan melkoisen kehäpäätelmän: kun jokin asia on määritelty jonkinlaiseksi, niin sitä ei siksi voi muuttaa.
Uudistuksia voi aina vastustaa vetoamalla siihen, että asia on jo määritelty jollain tavalla.
Lokakuussa 2018 Hämeen Sanomissa julkaistussa mielipidekirjoituksessa Päivi Räsänen (kd) kirjoitti, että sukupuolen moninaisuus on lainsäädännössä määrittelemätön käsite. Hän katsoi, että mainittua käsitettä on alettu tulkita niin, että muunsukupuolisuus tuodaan kahden biologisen sukupuolen rinnalle. Räsänen mainitsee lainsäädännössä määritellyt käsitteet sukupuoli, sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen ilmaisu. Tämän vuoksi ei hänen mukaansa olisi juridista perustaa kysyä ensiluokkalaisten tietolomakkeessa, onko lapsi poika, tyttö tai muunsukupuolinen.
Ei siis voisi olla muunsukupuolinen, kun sitä ei mainita laissa?
Kirjoituksensa lopussa Räsäsen todelliset motiivit paljastuvat. Se on huoli monen kodin ja perheen omasta "arvoperustasta". Räsänen kaiketi katsoo, että (uskonnollisesta) maailmankatsomuksesta kumpuava "arvoperusta" on uhattuna, jos vaikkapa koulusta tulee jälkikasvulle kotoa saatuja avarampia ajatuksia. Vakuudeksi Räsänen nostaa vielä YK:n ja Euroopan ihmisoikeussopimukset, joilla taataan vanhemmille oikeus antaa vakaumuksensa mukaista kasvatusta lapsilleen.
Viimeksi Suomen Kuvalehden (9/2019) haastattelussa puheenjohtaja Sari Essayahilta kysyttiin, miksi puolue vastustaa translain uudistamista.
- Jokaisella ihmisellä on oikeus ilmaista oma identiteettinsä. Laissa meillä on kaksi sukupuolta, vastasi Sari Essayah.
Hän jatkoi, ettei voi missään nimessä ajatella, että alaikäisille sallittaisiin leikkaus- ja hormonihoidot, ja vetosi lasten kasvurauhaan ja koskemattomuuteen. Essayah lisäsi vielä, että intersukupuolisilla ei pidä näitä muutoksia ajaa.
Lehti kysyi vielä, että mikä Setan vaatimuksissa pelottaa?
Essayah viittasi kampanjassa olleeseen 12–13-vuotias nuoreen, jonka pitäisi saada oikeus aloittaa murrosiän blokeeraushoidot. Tämä on Essayahin mielstä äärimmäisen huolestuttavaa.
- Hyvänen aika, kasvuikäinen ihminen, jonka identiteetti ja kaikki kasvaminen ovat kesken. Apua, näissä asioissa toivon, että Suomessa pysyisi järki päässä.
Näkemyksessään Essayah asettuu transnuoren tai muunsukupuolisen nuoren yläpuolelle. Meillä on tietoa niistä ongelmista, kun transsukupuolinen nuori joutuu piinalliseen odotukseen, kun kehossa alkavat ne muutokset, jotka eivät ole osa sitä tarinaa, joka kuuluu omaan tiedostettuun sukupuoleen.
Lakeja ei siis tällaisten kehäpäätelmien valossa voisi korjata - koska jokin asia on laissa (jo) jollain tavalla?
Onko looginen ikiliikkuja keksitty KD:n puoluetoimistolla Karjalankadulla?
Ranneliike.netin uudessa sateenkaariluuppi-blogissa seurataan yhteiskunnallista keskustelua ja politiikan kiemuroita niin meillä kuin muuallakin sateenkaarenvärisestä näkökulmasta.
Suomessa lähestyvät kevään 2019 eduskuntavaalit, ja vuonna 2015 työnsä aloittanut hallitus on eronnut. Hallitus kompastui sote-uudistukseen, jota se ei saanut aikaan. Hallituksen tekemisistä ja tekemättömyyksistä voi olla montaa mieltä. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kannalta sen merkittävimpiä saavutuksia oli äitiyslaki, joka tosin on katsottu vaillinaiseksi.
Eduskunnan merkittävimpiä vaalikauden 2015-2019 saavutuksia hlbti-vähemmistöjen osalta huhtikuussa 2019 voimaan tulevan äitiyslain lisäksi oli se, ettei eduskunta hyväksynyt Aito avioliitto -kansalaisaloitetta.
Translain uudistamista sen paremmin hallitus kuin eduskuntakaan eivät ole saaneet edistettyä, vaikka nykyinen lainsäädäntö on todettu ihmisoikeuksia loukkaavaksi esimerkiksi YK:n ihmisoikeuskomiteassa ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa.
Suomen 38. eduskuntavaalit järjestetään sunnuntaina 14. huhtikuuta 2019. Ranneliike.netin vaaleja koskevat jutut ovat eduskuntavaalit 2019 -sivulla
Mikäli sinulla on kiinnostusta kirjoittaa sateenkaaripolitiikasta ja hlbti-aiheisesta yhteiskunnallisesta keskustelusta, niin ota yhtyttä. Kontaktitiedot löydät yhteystietosivulta.
