• Mary Bell

I have never been mean, never been as bad as it may have seemed

Facebookissa kiertää viestinä espanjalaisen (?) taiteilijan taideteos/performanssi kulkukoirasta. Taideteos/performanssi oli siis koiran kuolinkamppailu, se kun oli kytketty galleriaan ja sen annettiin nääntyä kuoliaaksi. Menemättä sen enempää aiheeseen (kuten; mitä taiteilija on ajatellut tämän teoksen/performanssin tekevän paitsi pönkittävän omaa julkisuusarvoaan tai mitä teoksen/performanssin nähneet ihmiset ovat ajatelleet tai edes että onko kyseessä oikea teko tai nettikusetus) aloin silti voida pahoin kun kuvan näin ja tekstin luin. Tokihan sitä tuli väistämättä mieleen jo jossain määrin loppuun kaluttuna aiheena Teemu Mäen videoteos Sex and death.

Minä olen hyvin eläinrakas ihminen, hyvin eläinrakas. Minä syön lihaa ja käytän nahkavaatteita ja -kenkiä. Ymmärrän kyllä (tai siis sen mukaan miten tällaiset teokset tulkitsen, paitsi taiteilijoiden tarpeena saada nimelleen näkyvyyttä), maailmassa on vääryyttä, eläimiä kohdellaan kaltoin, samoin kuin ihmisiä. En ole aina vetämässä rajaa (kuten monet muut) eläinoikeuksien puolustamisessa siihen, että ihmisillä menee huonommin, ihmisoikeudet tärkeämpiä jne., koska se vaatisi rajanvetoa moneen suuntaan, moneen kohtaan.

Toisaalta ajattelen asiaa näin; jos ihminen on kykeneväinen ja halukas tekemään jotain väkivaltaista tai pahaa eläimelle, mikä takaa sen, ettei hän pystyisi tekemään pahaa toiselle ihmiselle?

Minulle kaikki elämä on arvokasta, kaikki väkivalta, henkinen ja fyysinen, on ehdottoman epähyväksyttävää. En koe, että lihansyönti on täysin verrattavissa kaikkeen satunnaiseen eläinrääkkäykseen. Voin siis olla lihaa syövänä ihmisenä eläinoikeuksien puolella. Ne ovat minun henkilökohtaiset rajani. Olin jo sanomassa, etten tuomitse kenenkään muun omia rajoja, mutta.. Tai ei, minä hyväksyn muiden rajat, toki. Se, mitä ajattelen näistä ihmisistä ja heidän arvoistaan, on toinen asia. Ja painokelvotonta.

Pelottavinta porukkaa maailmassa ovat ihmiset, jotka naamioivat oman pahuutensa hyvyyteen. Niiden ihmisten puheisiin ehtii jo alkaa luottamaan ennen maton vetoa jalkojen alta. Omalla kohdallani asia on toisin. Se, minkä kuvan minusta saa on kylmä ja kolkko. Ja parempi niin. Ainakaan kukaan ei tule pettymään minuun paremmin tutustuessaan. Ja karsiihan se jo alkuun tarpeettomat ihmiset. Mutta ainakin itse voin sanoa, tyytyväisenä itseeni; minä olen xxxxxxxxxxxx.

2 kommenttia

kesäpoika

17.5.2008 14:35

Mä näin jossain lehdessä kuvan siitä samasta laihasta koirasta. Raakaa, mutta ajatuksia herättävää arvoa ei voi kieltää, tässä huonomin kuin Teemu Mäen eläinsuojelurikoksessa (kieltäydyn kutsumasta sitä taiteeksi tai teokseksi). Taiteilija totesi, että kritiikki on tekopyhää ja on osittain oikeassa, mikäli teko oli oikeasti olemassa. Kukaan näyttelyn katsojista ei antanut koiralle ruokaa, tai vapauttanut sitä. Rikos ei siis ollut vain taiteilijan. Ja toisaalta, miksi kukaan olisi sille ruokaa antanutkaan, sillä ei sitä kukaan olisi ruokkinut jos se olisi ollut vapaana nääntymässä gallerian ulkopuolellakaan.

Taiteilija teki silti väärin. Hän vei koiralta mahdollisuuden elää, mikä sillä olisi muuten ollut. Koiran kohtaloa hän silti tuskin muutti. Saipa sille edes sympatiaa.

Huono syy tehdä pahaa on se, että sitä kuitenkin tapahtuu. Huono syy vastustaa hyvää on tekopyhyydeksi leimaaminen.

Viimeisen kappaleen ajatuksesta kirjoituksessasi oon vähän eri mieltä. Ei kylmyys tai kolkkous ole sen rehellisempää kuin ystävällisyyskään.Kumpikin voi olla aitoa, ja kumpikin voi olla harha. Oikeastaan kylmyytesi ei ole sen aidompaa kuin väärin ymmärretty sosiaalisuus, kylmyyshän on hyvä vain jos se on epäaitoa.

Tykkään sun kirjoituksistasi, niissä on Ajatuksia jotka herättävät Ajatuksia, ja se on ihan parasta. :)

Mary Bell

17.5.2008 16:02

Ei, en minä sanokaan että se on sen rehellisempää tai parempaa. Se on omalla kohdallani parempi tapa toimia, defenssi. Ehkä ilmaisin itseni hieman väärin.. Olen hyvin sosiaalinen, puhelias. Samalla olen hyvin kyyninen, annan itsestäni (tietoisesti) kylmän kuvan. Se on jossain määrin aitoa, jossain määrin tapa pitää haarniskani eheänä. Ihmiset saattavat olla petoja, heistä en pidä. Ne joista pidän, no, heistä pidän sitten enemmän kuin mistään tai kenestäkään muusta. Olen absoluuttisen luotettava ja lojaali.

Hmm.. en tiedä osasinko selventää asiaa yhtään sen paremmin.

Ja ei, ei kyseinen taiteilija ole ainoa eläimen kärsimyksen aiheuttanut henkilö.